Kunta- ja sote –koordinaatioryhmän esityksen perusteella annetussa hallituksen esityksessä HE 53/2013, hallituksen esityksen HE 32/2013 tarkentamiseksi, esitetään, että alle 20.000 asukkaan kunnalla ei olisi oikeutta itse järjestää perustason sote –palveluja.
Naantalin kaupunki esittää kannanottonaan sen lisäksi, mitä kaupunki on jo 25.2.2013 valtiovarainministeriölle antamassaan lausunnossa kuntarakennelain muutoksesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteesta lausunut, että hallituksen esityksen HE 53/2013 mukainen esitys ehdottomasta ja poikkeuksettomasta 20.000 asukkaan alarajasta sote –palvelujen järjestämisvastuuseen/-oikeuteen ei ole kestävä, koska se ei ota huomioon muun muassa kuntien maantieteellisiä eroavaisuuksia ja niihin sovitettuja, jo nykyisin hyvin toimivia perustason sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita.
Saaristoisuus huomioitava poikkeamisperusteena
PARAS-hankkeen lähtökohdista poiketen saariston erityisoloja ei ole lainkaan otettu huomioon esityksissä. Saaristo-olojen huomioon ottaminen on harvan asutuksen ja kansalaisten kielellisten oikeuksien veroinen tekijä harkittaessa perustason sote -alueen kriteereitä ja perusteita niistä poikkeamiseksi. Kansalaisten yhdenvertaisuuden takaaminen edellyttää saaristoisuutta poikkeamisperusteena harvaan asutukseen ja kielellisiin oikeuksiin rinnasteisena.
Pinta-alaltaan 688 neliökilometrin saaristo-osakuntastatuksen omaava Naantali on selkeästi suomenkielisen saariston merkittävin kunta. Naantaliin liittyneistä kunnista saaristokuntia olivat Rymättylä ja Velkua. Merimasku oli saaristo-osakunta ja Livonsaaren alueen (liitetty Naantaliin nykyisestä Maskusta) osalta Maskuun liittynyt Askainen oli saaristo-osakunta.
Kaupungin alueella on ilman kiinteää tieyhteyttä olevia vakituisesti asuttuja saaria 28 kpl. Vakituisia asukkaita näillä saarilla on yhteensä 319 kpl TEM:n julkaisuja 26/2010 mukaan. Yhteysaluslinjoja ja losseja on kumpiakin kolme sekä kesä-asukkaita yli 17.000. Saaristo-olosuhteet antavat omat haasteensa palvelujen järjestämiselle.
Tilastokeskuksen tietojen mukaan asukasmäärät osa-alueittain ovat seuraavat:
31.12.2009
|
31.12.2010
|
31.12.2011
|
31.12.2012
| |
Naantali yhteensä
|
18544
|
18807
|
18871
|
18824
|
Kanta -Naantali
|
14231
|
14255
|
14289
|
14214
|
Mannerpuoli
|
12509
|
12534
|
12534
|
12511
|
Luonnonmaa
|
1722
|
1721
|
1755
|
1703
|
Merimasku
|
1701
|
1707
|
1717
|
1727
|
Rymättylä
|
2182
|
2222
|
2217
|
2225
|
Velkua
|
250
|
443
|
436
|
439
|
Tuntematon
|
180
|
180
|
212
|
219
|
Livonsaari 183
| ||||
Asukasluvun ollessa nyt pyöreät 19.000 ja väestöennusteiden sekä hyväksyttyjen seudun - ja sitä tukevan Naantalin maankäytön rakennemallin perusteella kasvava, lakiluonnoksessa esitetty joustamaton 20.000 asukaslukuperuste ei ole perusteltu. Lisäksi on muistettava, että kaupungissa kesäasukkaat nostavat väkiluvun lähelle 30.000 ja lisäksi tulevat vielä matkailijat.
Edellä mainitun lisäksi Naantalin kaupungin kaupunginvaltuusto on 13.2.2012 § 1 hyväksynyt MAL –sopimuksen mukaisen Naantalin maankäytön kehityskuvan 2035 loppuraportin, jossa on todettu seuraavaa:
Saaristokeskusten kasvu (900 asukasta) jakautuu saaristoalueella tapahtuneen kasvun (kokonaismuutos 1985-2010) suhteessa seuraavasti:
Rymättylä kk 290 (32%)
Merimasku kk-Hellemaa 550 (61%)
Teersalo 60 (7%)
Suluissa oleva prosentti kuvaa kasvun osuutta 1985-2010 koko saaristoalueen kasvusta (joka on ollut 1191 ilman Luonnonmaata). Kasvu vuoteen 2035 asti (900 asukasta) on jaettu keskuksiin samassa suhteessa.
Lisäksi varaudutaan hallittuun ja KHO:n vapaa-ajanasuntojen käytön vakituisena asumisena sallivan päätöksen mukaiseen haja-asutuksen kasvuun (enintään 500 asukasta). Saaristoalueen yleiskaavat mahdollistavat jopa noin 1000 asukkaan väestölisäyksen haja-asutusalueelle, jos otetaan potentiaalin lisäksi huomioon oletettavissa oleva toteuma (50-60%). Kehityskuvassa pyritään kuitenkin ohjaamaan haja-asutusalueella tapahtuvaa rakentamista edellä mainittuihin keskuksiin ja Röölän, Poikon ja Livonsaaren kyliin. Esimerkiksi Röölässä voimassa oleva osayleiskaava ohjaa suoraan rakentamista (MRL 44 § mahdollistaa noin 100 asukkaan lisäyksen kyläalueelle).
Maankäytön kehityskuva on lähtökohta ja ohje maankäyttö- ja rakennuslain mukaiselle yleiskaavoitukselle ja muulle suunnittelulle sekä alueiden käyttöönotolle.
Naantalin alueella saariston ja erityisesti ilman kiinteää tieyhteyttä olevien saarten asukkaiden asiointimatkat ovat jo nykyisellään pitkät. Luultavaa on, että mikäli kuntakoko tai sote –palvelualue edelleen kasvaisi, matkat ja varsinkin matka-ajat pitenisivät entisestään.
Etäisimmistä Velkuan ympärivuotisesti asutuista saarista matka-aika yhteysaluksella mantereelle Teersaloon kestää enimmillään tunnin. Matka-ajat vaihteleva olosuhteiden mukaan: talvisin jääolosuhteissa matka kestää kauemmin. Matka-aika saaresta Turkuun on vähintään 1,5 – 2 tuntia. Matkan kesto Velkuanmaalta kahdella (2) lossilla Turkuun on noin 2 tuntia (2 lossiyhteyttä).
Yksistään linja-autoyhteys Teersalosta (Velkua) Turkuun kestää tunnin (1h).
Rymättylän saarista matka mantereelle Haapalan laituriin kestää maksimissaan 2,5 h (matka-aikoja: esim. Samsaari 1,5 tuntia, Ruotsalainen 20 min - 1h 55 min, Korvenmaa 1 h 05 min). Matkan kesto riippuu yhteysaluksen reitistä.
Yhteysaluslaiturilta on maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin mahdollisuus päästä kutsutaksilla Rymättylän keskustaan ja siellä vaihtaa Turkuun menevään linja-autoon. Joukkoliikenteen vuorojen supistamisesta johtuen matka-aika Turkuun on pidentynyt ja on todennäköistä, että joukkoliikennettä käyttämällä ei saman vuorokauden aikana ole mahdollista päästä takaisin saareen.
Asukkaiden palvelujen näkökulmasta uhkana olisi nykyistä vähäisemmän asukasosuuden muodostavan saaristoväestön jääminen täysin marginaaliin esimerkiksi sote -palvelurakennetta suunniteltaessa.
Naantalin terveyskeskus on hyvin toimiva. Palvelut on pystytty turvaamaan lain edellyttämällä tavalla ja tasolla sekä kuntalaisille että kesäasukkaille. Uusien toimijoiden sote -piirien ja erityisesti suurten terveyskeskusten huonot palvelutasotiedot pelottavat hyvin asioitaan hoitaneita, kokonsa puolesta riittävän suuria kuntia, kuten Naantalia. Naantalissa ei nähdä olevan tarvetta muuttaa nykyistä perustason kunnallista terveyskeskusta ja sosiaalitointa. Pidämme tärkeänä, että näiden palvelumahdollisuudet turvataan eikä niitä näivetetä vain siksi, että Naantalin asukasluku näillä näkymin vuonna 2017 jäisi vain sadoilla asukkailla alle 20.000 asukkaan vähimmäisrajan.
Näillä perusteilla Naantali edellyttää saaristoisuuden ottamista tai palauttamista poikkeamisperusteisiin esitetystä 20.000 asukkaan vähimmäisvaatimuksesta perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi. Valtioneuvosto on osaltaan tämän aikanaan hyväksynyt, kuten laki edellytti.
Saaristoisuus tulee ottaa kuntajakolain muutokseksi esitetystä selvitysalueesta sekä perustason sosiaali- ja terveyspalvelualueesta poikkeamisen perusteisiin.
Naantalin kaupungin puolesta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti