Itsenäisyyspäivän tervetuliaispuhe Naantalin Kristoffersalissa

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisa juhlayleisö.

Olette kaikki lämpimästi tervetulleita juhlimaan yhdessä isänmaamme Suomen 102  –vuotista taivalta itsenäisenä valtiona.

Kuulun siihen sukupolveen, joka on saanut nauttia rauhan, kasvun ja yltäkylläisyyden  aikakaudesta. Toinen maailmansota väritti kuitenkin lapsuuttani, sillä äitini perhe oli muuttanut tänne Naantaliin sodan jälkeen evakkona Kuolemajärveltä, Viipurin läheltä. Äitini isä, Iivari Thusberg kuoli sodassa talvisodan loppupäivinä eikä päässyt kasvattamaan kuutta tytärtään ja yhtä poikaansa aikuiseksi. Thusbergin perhe rakensi talonsa Soinisiin, lapset kävivät koulua Naantalissa ja opiskelivat äitinsä ja tätiensä avustuksella. Kaipuu takaisin kotiin Kuolemajärvelle eli äitini perheessä vahvasti vielä nuoruusvuosina 1960 -luvulla.

Lokakuussa kunnioitettavat sata vuotta täyttänyt äitini serkku, sotaveteraani Sulo Tuusvuori asui pitkään Aurinkosäätiön palvelutalossa, mutta valitettavasti Sulon voimat loppuivat muutama viikko sitten. Sulon koti sodan jälkeen oli tuossa Nuhjalassa, Etapin lähellä ja hän oli aktiivinen Naantalin politiikassa 1960 -luvulla ennen lähtöään kauppiasuralle. Sulon kautta sain tutustua isoisäni Iivarin elämäntaipaleeseen ja kuulla hänen ahkerasta ja peräänantamattomasta luonteestaan. Kunnioitan suuresti sitä arvokasta ja uhrautuvaa työtä, jota edeltävät sukupolvet ovat Suomen ja Naantalin eteen vuosikymmenien varrella tehneet rakentaen nykyistä tervettä ja vaurasta, demokraattista ja toimivaa yhteiskuntaa, kiitos siitä kaikille.

Miten meillä Naantalissa tänään menee?

Meillä jokaisella on varmaan asiasta oma näkökantamme, mutta minun mielestäni meillä menee erinomaisesti. Palvelumme ovat kattavat ja erinomaisessa kunnossa vanhustenhuollosta lapsiin asti. Meillä on mahdollisuus parantaa palvelujamme ja palkata uusia henkilöitä sinne missä heitä tarvitaan, lähivuosina lähinnä vanhuspalveluihin, kotihoitoon ja sairaanhoitoon. Meillä on myös mahdollisuus panostaa ennaltaehkäisevään työhön kattavasti yli hallintorajojen.

Naantali investoi lähivuosina voimakkaasti uuteen päiväkoti- ja kouluverkkoon, perhetaloihin. Ensin uusitaan Palvan koulu Velkualla, sen jälkeen rakennetaan uusi perhetalo Luonnonmaalle lähelle tulevia asuntomessuja 2022 ja tämän jälkeen on vuorossa  Kalevanniemen koulun laajennus ja monitoimihalli. Entistä paremman perhetaloverkoston avulla pystymme hyödyntämään asuntomessujen vetovoiman ja tarjoamaan Turun seudun parhaat varhaiskasvatus- ja koulupalvelut. Nämä houkuttelevat Naantaliin uusia lapsiperheitä ja tervehdyttävät ikäjakaumaamme. Varmistamme näin hyvän ja tasapainoisen tulevaisuutemme Naantalissa.

Uusi keskusta rakentuu hyvää vauhtia, ja muutaman vuoden päästä meillä on entistä vahvempi, ajantasaisempi ja tiiviimpi keskusta, josta löytyy useita lähipalveluita, kauppoja ja yrityksiä, sujuvan joukkoliikenteen lisäksi. Alueelle rakentuu asumisoikeus-, vuokra- ja omistusasuntoja monipuoliseen tarpeeseen.

Ensi vuonna selvitämme myös mahdollisen uuden vanhusten palvelutalon tai tehostetun asumisen yksikön sijoittamista keskustaan tai keskustan tuntumaan. Ensi kevään aikana teemme ensin ikäihmisten palvelutarvekartoituksen ja sen jälkeen päätämme tarvittavat toimenpiteet ja mahdolliset investoinnit.

Matkailun menestystarinaa edesautetaan vanhankaupungin rannan valaistuksen ja tapahtumatarjonnan parantamisella. Pyrimme myös pidentämään matkailukautta näillä toimilla ja yhteistyössä matkailuyritysten kanssa.

Saariston rengastien turvallistamista suunnitellaan ja toteutetaan myöhemmin yhteistyössä valtion kanssa. Emäntäkoulun eritasoristeystä suunnitellaan ensi vuonna ja odotetaan valtion rahoituspäätöstä, joka tullee Raision tunnelin toteutuksen jälkeen. Uusi risteys ja tien nelikaistaistaminen parantaa ja sujuvoittaa yhteyksiä Turun ja Raision suuntaan.

Ja kaikesta tästä panostuksesta huolimatta aiomme pitää kuntaveron nykyisellä kohtuullisella ja alueellisesti kilpailukykyisellä tasollaan.

Toivon ja uskon, että saamme täällä Naantalissa edelleen nauttia rauhan, kasvun ja kestävän kehityksen aikakaudesta. Me nykypäivän ihmiset pääsemme onneksi paljon helpommalla, kuin sadan vuoden iän saavuttanut Sulo Tuusvuori uutta sodanjälkeistä elämää rakentaessaan. Isoisäni ja Sulo olivat turvaamassa Suomen itsenäisyyttä, me voimme tehdä parhaamme pitääksemme Naantalin hyvinvoivana ja itsenäisenä kaupunkina, jossa meidän kaikkien on hyvä elää, asua ja tehdä työtä.

Arvoisa juhlaväki. Näillä sanoilla ja ajatuksilla haluan toivottaa kaikille oikein hyvää ja rauhallista itsenäisyyspäivää. Kiitos kaikille tilaisuuden esiintyjille ja järjestelijöille sekä juhlapuhujallemme Mika Hannulalle.

Hyvää itsenäisyyspäivää.

6.12.2019 Jan Lindström

VG-62 Ringeten 40 -vuotisjuhla

Hyvä ringetteväki, olemme tehneet historiaa!

Vuonna 1979 Naantalissa tehtiin merkittävä tasa-arvoteko. Tytöt ja naiset pääsivät aloittamaan ringetteharrastuksen. Tästä vauhdikkaasta ja jännittävästä joukkuelajista ei ennen tuota vuotta ollut Suomessa tietoakaan. Toki tytöt pelasivat jo jalkapalloa, koripalloa ja lentopalloa, mutta jääpeli puuttui.

Isäni Alpo Lindström ja minä valmensimme C-junioripoikien jääkiekkojoukkuetta. Noin kymmenen - viidentoista tytön joukko kulki mukanamme kannustamassa poikia harjoituksissa ja pelimatkoilla.

Alpon kanssa mietimme, minkä harrastuksen voisimme tarjota näille reippaille ja mukaville, hyvin käyttäytyville nuorille naisille. Valmistelimme jo tyttöjen jääkiekon aloittamista, mutta turkulainen Juhani Wahlsten ehdotti toista lajia. Tytöille suunniteltua, vauhdikasta ja taitoa vaativaa ringetteä. Lajin oli Kanadassa aloittanut jo vuonna 1963 Sam Jacks.

Minä olin tutustunut lajiin vaihto-oppilasvuotenani Michiganissa USA:ssa.

Jääharjoitukset aloitettiin Teljentien kentällä luonnonjäällä marraskuussa 1979. Tyttöjoukossa mukana olivat ainakin Eija Ahokas, Kaisa Salo (nykyisin Lehtonen), Tuija Lindström (Lauhaluoma), Hanna Merilä (Fagerlund) . Tyttöjen joukko kasvoi nopeasti suuremmaksi ja saimme myös asianmukaiset varusteet talven kuluessa. Varusteilla tuolloin tarkoitettiin Alpon katkenneista jääkiekkomailoista tekemiä ja maalaamia mailoja, polvisuojia, hanskoja ja kypärää. Mailat olivat tuolloin kolmea eri väriä, punainen puolustajilla, sininen hyökkääjillä ja valkoinen centterillä, joka sai pelata kaikilla kentän alueilla. Mitään aikarajoituksia rinkulan hallussapitämiselle ei ollut, joten hyvä pelaaja pystyi tappamaan useammankin minuutin tarvittaessa.

Harjoituksia pidettiin ulkojäällä kaksi kertaa viikossa, torstaisin ja sunnuntaisin. Mr. Ringette, Juuso Wahlsten, turkulainen jääkiekkolegenda kävi meitä opastamassa ja toi ”oikeita” rinkuloita harjoituksiimme tammikuussa 1980. Mukana harjoituksissa tuolloin oli jo viitisentoista nuorta naista.

Ensimmäinen SM -turnaus pidettiin Uudessakaupungissa keväällä 1980. VG:n alle 15 -vuotiaat voittivat mestaruuden ja yli 15- vuotiaat kärsivät ensitappion Turun joukkueelle, mutta voittivat kuitenkin mm. Kiekkoreippaan murskaluvuin 8-0. Joukkueita oli mukana yhteensä 12. Seuralehti kirjoitti turnauksesta mm. seuraavaa: ” Ei edes Maukka Perusjätkä ja John Travolta yhdessä saa tyttöjä yhtä kuumiksi kuin uusi villitys – ringette.”  

Loppu onkin sitten ringettehistoriaa. Juha Ahokas otti valmennusvastuun, kun minä lähdin varusmiespalvelukseen ja voitti joukkueen kanssa 10 Suomen mestaruutta. Keväällä 1981 VG otti Juhan johdolla ensimmäisen tuplamestaruuden Uudenkaupungin SM -turnauksessa. Halli oli täysi ja tunnelma huumaava. Uudenkaupungin valmentajana toimi muuan Matti ”Mölli” Keinonen. Kauimmat joukkueet tulivat mukaan Kemijärveltä asti.

Isäni Alpo Lindström on kerännyt vuosikymmenten ajan talteen kaikki naantalilaisesta ringetesta kertovat lehtiartikkelit. Ellette jo ole käyneet tutustumassa noihin Alpon keräämiin leikekirjoihin niin suosittelen, että teette sen tilaisuuden jälkeen. Sieltä löytyy monta mukavaa ja ehkä hieman huvittavaakin muistoa noilta ringeten alkuvuosilta tähän päivään asti.

Yksi mieleenpainuva vuosi oli 1989, kun lajia oli harrastettu tasan kymmenen vuotta. Voitimme sekä SM-turnauksen, että C- ja B -junioreiden Suomen mestaruuden. Juha valmensi SM -joukkuetta, minä B -junioreita ja Timo Rantanen C -junioreita. Toki noita mestaruuksia on voitettu monina muinakin vuosina eri juniorisarjoissa.

Idyllinen pieni Naantali hallitsi lajia. Naantalista oli tullut todellinen ringettekaupunki. Ringeten pelaajat ympäri Turun seutua ja kauempaakin ovat halunneet pelata ja menestyä VG:ssä. Kauempaakin on tultu Naantaliin pelaamaan, ainakin Miia Viro Seinäjoelta ja Marja Koponen Helsingistä.

Yhdessä Juha Ahokkaan kanssa suunnittelimme ensimmäisen ringetteoppaan 1980 -luvun alussa Raittiuskasvatusliitolle, sitä painettiin yhtensä 6000 kpl. Minä käänsin säännöt Kanadasta saadusta sääntökirjasta. Jääkiekkojaostoon perustettiin erillinen Ringettejaosto, jonka puheenjohtajaksi valittiin itseoikeutetusti Alpo. Perustettiin Suomen Ringetteliitto ja Kansainvälinen ringetteliitto. Alpo valittiin ringetteliiton varapuheenjohtajaksi ja kansainvälisen ringetteliiton hallituksen jäseneksi.

 Naantalilainen ringette oli saanut myös kansainvälisen ulottuvuuden.

Vuosien 1983-84 vaihteessa teimme ensimmäisen ringettereissun Kanadaan,  lajin mekkaan. Pelasimme Montrealissa ja Torontossa. Silloin emme vielä Kanadan taitaville pelaajille täysin pärjänneet, mutta saimme monia kavereita ja pitkäaikaisia ystäviä sekä rakensimme lajin kansainvälistä yhteyttä. Reissun järjestäjänä toimi Turun Sanomien Polytypoksen toimitusjohtaja Veikko Salo, jolla oli valmiit kontaktit työnsä kautta Kanadaan ja tytär Kaisa pelasi joukkueessa. Juha valmensi ja me Tom Fagerlundin kanssa osallistuimme tuomarointiin. Neljä vuotta myöhemmin VG:n tytöt voittivat jo kaikki 40 Kanadalaisjoukkuetta lajin arvostetuimmassa turnauksessa.

Vuonna 1985 tehtiin lajin näytösmatka Saksan Kölniin yhdessä Turun ringeten kanssa. Lajin huipputurnaus eli Finnair Ringette International -turnaus järjestettiin Naantalissa keväällä 1986.  Joukkueita oli mukana Suomesta, Kanadasta, Ruotsista ja Ranskasta. Myöhemmin kerättiin varusteita ja käytiin opastamassa vielä Viroa ja Tsekkejä lajin pariin.

Ensimmäinen ringeten maailmanmestaruus ja samalla Suomen historian ensimmäinen joukkuelajien maailmanmestaruus voitettiin tammi-helmikuun vaihteessa 1990 Torontossa, Kanadassa. Mukana joukkuessa olivat VG:stä maalivahti Outi Lehto, puolustajat Arja Oksanen ja Kirsi Kauppi sekä hyökkääjät Satu ja Sari Himberg. Toisena valmentaja Eija Ahokas ja huoltajana Tapio Peltomaa. Menestystä on tullut myös myöhempinäkin vuosina niin, pelaajille kuin valmentajillekin.

Kesällä 1990, Unikeonpäivänä, VG:n Watti-Katti -joukkueen kapteeni Eija Ahokas valittiin Naantalin ja Suomen viralliseksi Unikeoksi. Eija oli tuolloin luotsannut joukkueensa kymmenenteen SM -kultaan. Samana vuonna taidettiin perustaa myös kuuluisaksi tullut Watti-Katti -klubi.  

Alpo sai urheiluansioistaan Suomen Liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomerkin kullatuin ristein 1991. Ringetteliiton kultaisen ansiomerkki tuli hieman myöhemmin. Alpo nimettiin myös Naantalin Kunnon Kuntalaiseksi.

Nuori Suomi sinettiseuraksi VG ringette pääsi vuonna 1993.

Yksi lajin tunnusmerkki on vuosikaudet ollut keväinen, kaikille mukana oleville tarkoitettu palkitsemistilaisuus, jossa joukkueita ja niiden tsemppareita palkitaan ja muistellaan kauden tapahtumia.

Ringeten alkuaikana oli voimassa herrasmiessääntö, ettei naapureista houkutella pelaajia toiseen seuraan, jotta jokaiselle jäi mahdollisuus menestyä. Valitettavasti tuo sääntö on romuttunut ja ajanut alueen yhden SM -seuran varaan. Tämä ei ole lajille eduksi.

Naantalissa on järjestetty kuuluisia kansallisia ja kansainvälisiäkin turnauksia vuosien varrella. Mehukattiturnaus on yksi tällainen vuosikymmenten yli kulkenut turnaus. Aiemmin se pelattiin Tapaninpäivänä ja nykyisin vasta keväällä Katinpentuturnauksena. SM -joukkueemme kulki pitkään nimellä Watti-Katti, Naantalissa toiminut voimayhtiö IVO toimi joukkueen tukijana ja keräsi myönteistä julkisuutta. Nuoremman Mehukattijoukkueen ja myöhemmin edustusjoukkueen pitkäaikaisena tukijana toimi Marli. Monet naantalilaiset yritykset ovat lajia vuosien aikana tukeneet, kiitos tärkeästä tuesta, harrastajien maksut on pystytty pitämään alhaisina ja kaikki halukkaat ovat päässeet mukaan hyvän harrastuksen pariin.

Lajin säännöt ovat kehittyneet vuosien mittaan ja pelaamisesta on tullut entistä vauhdikkaampaa ja mielenkiintoisempaa. Jäälajien harrastusmahdollisuudet Naantalissa ovat kehittyneet samaan aikaan ja nyt meillä on tarjota asianmukaiset puitteet laajalle harrastajakunnalle. Kaupungin panostus jääurheiluun on ollut merkittävä. Tilojen lisäksi kaupunki tukee harrastajia myös avustuksilla.

Valitettavasti hävisimme kilpailun Olympialaisista naisten jääkiekolle eikä lajimme siten saanut ansaitsemaansa sijaa ja arvostusta urheilumaailmassa. Parhaat pelaajat toki pelaavat molempia lajeja ja ovat osoittaneet luistelutaitonsa olevan maailmanluokkaa.

Ringeten yhteiskunnallinen merkitys näkyy niin tasa-arvon kehittäjänä kuin myös siinä, että tyttöjä on kannustettu mukaan kaikista yhteiskuntaluokista ja tuettu heidän osallistumistaan, vaikka vanhemmat eivät sitä aina ole itse pystyneet tekemään. Moni teini-ikäinen nuori on pelastunut kaidalle tielle lajin ansiosta vuosien varrella, siitä saamme kaikki olla iloisia ja ylpeitä.

Naantali on säilyttänyt tasonsa junioripuolella ja meillä on hyvät, hyvin johdetut ja valmennetut nuoret pelaajamme, mutta valitettavasti edustusjoukkue ei pelaa tällä hetkellä SM-sarjassa. Tämän asian tulisi herättää meidät yhteiseen ponnisteluun , tavoitteena nousu korkeimpaan sarjaan lähivuosina. Olemme näyttäneet voimamme aiemminkin ja nousseet uudelleen voittajiksi – tehdään se yhdessä lähivuosina.

Onnittelut VG-62 Ringetteväelle vuosista ja kiitos teille kaikille täällä mukana oleville. Kiitos myös kaikille niille pelaajille, valmentajille, huoltajille, joukkueen johtajille ja tukijoukoille, jotka olette vuosien varrella töitä tehneet lajin eteen. Olette suuren kiitoksen ansainneet.

Jan Lindström

Ringettevalmentaja, tuomarina ja joukkueenjohtajana vuosina 1979-2004

Talousarvio 2020 ja suunnitelmakausi

Kiitos kaupunginjohtaja Jouni Mutanen ja virkamiehet hyvästä talousarviovalmistelusta. Erityiskiitos myös kaupunginkamreeri Juha Heinonen tästä 41:stä talousarviovalmistelusta. Pitkä ura Naantalissa ja titteli ripustetaan Juhan jälkeen salin kattoon, kun tilalle tulee talousjohtaja ensi vuonna.

 Seminarityyppinen talousarvion ensimmäinen kierros tuntuu kaupunginhallitukselle sopivan. Meille jää riittävästi aikaa keskusteluun ja avointen asioiden selvittelyyn. Osa kysymyksistä saadaan selvitettyä välittömästi seminaarissa virkamiesjohdon toimesta ja loput ennen toista kierrosta. Kaupunginhallituksessa oli lopulta 9 äänestystä ja muutama pöytäkirjamerkintä. Talousarvioprosessia voi toki aina parantaa ja kehittää. Ainakin itselle tuli sellainen olo, ettei Konsernijaoston käsittely antanut mitään uutta, saatikaan lisännyt prosessin tehokkuutta, tiedon määrää tai prosessin toimivuutta. Tämän konsernijaoston käsittelyn osalta tulee miettiä miten jatkossa asioita käsitellään.

Helppo. Helppo on sana mikä tulee ensimmäiseksi mieleen vuoden 2020 talousarviosta ja 20-23 suunnitelmasta. Kaupunginjohtajan esitykseen tehtiin hallituksessa pieni 65 000 muutos. Tästä voisi vetää sen johtopäätöksen, että kaikki asiat oli jo pohdittu ja palasteltu valmiiksi – näin varmasti onkin.

Nyt, kun kaupunginhallituksen käsittelystä on pari viikkoa ja esitystä tarkastelee uudella silmällä niin muutamiin asioihin haluaisin kiinnittää huomiota.

-   - Suuri investointikuorma, 57 miljoonaa, jolla aikaansaadaan vetovoimatekijät, kuten asuntomessut, palveluverkon tärkeä uusiminen, keskustan kunnallistekniikka ja matkailun houkuttimet rantaan, tuo haasteita tulevaisuuteen. Velkakuorma kasvaa 50 % neljän vuoden aikana ja poistotaso nousee pitkälle tulevaisuuteen. Tämä vaikeuttaa talouden tasapainoa ja positiivisen tuloksen tekemistä tämän suunnitelmakauden jälkeen.
- Lisäämme myös henkilöstöä 17 henkilöllä, lähinnä kasvavan ikäväestön hoitoon. Kaupunginjohtaja lupaili SoTe -johtajan avustuksella  tärkeän ikäohjelman tekoa jo ensi kevään aikana. Meidän on tärkeä tietää ja tunnistaa tarpeet eri alueilla, jotta pystymme niihin oikealla tarjonnalla vastaamaan.  Kasvava tehostetun- ja muun vanhusväestön hoidon tarve tulee ratkaista ensi vuoden aikana, kun selvitykset on tehty. Kaavoituksella on ratkaistava tulevat alueet, joille palvelutarjontaa voi rakentua.
- Henkilöstömenojen kasvu kuuden vuoden aikana on lähes 10 miljoonaa eli lähes 20%. Tähän kehitykseen tulisi löytää lääkkeet lähivuosina. Palvelut tulee hoitaa, mutta miten niin siitä voidaan aina keskustella ja miettiä oikeat, tehokkaat ja tuottavat tavat. Esimerkkinä Palvelustrategia, joka on selkeästi lisännyt ateria- ja siivouspalveluiden tuottavuutta. Voisimmeko aikaansaada jotain vastaavaa?
Muutama vuosi sitten keskustelimme ”tavoiteorganisaatiosta” , olisiko nyt aika herättää keskustelu uudelleen.  Ehkä meidän tulisi miettiä suurempia palvelukokonaisuuksia yksittäisten tehtävien täyttöjen sijaan.
Palveluiden ostot ovat toinen iso rahapotti, mutta siitä suurin osa tulee erikoissairaanhoidon kustannuksista, joihin meillä on vaikea vaikuttaa muutoin kuin pitämällä hoitoketjumme kunnossa ja panostamalla ehkäisevään toimintaan.

Näillä muutamilla ajatuksilla seuraaviin puheenvuoroihin.
Kaupunginvaltuusto 11.11.2019

Keskustakorttelin kaava ja TA -asuntojen rakennukset

TA -asunnot voitti kilpailutuksen pari vuotta sitten. Kaupunki sai kolme tarjousta, joista TA:n tarjous oli paras. Rakenteilla olevat rakennukset noudattavat alueelle hyväksyttyä kaavaa ja kilpailutuksen ehtoja. Päätökset näistä molemmista on tehty valtuustossa ja kaupunginhallituksessa yksimielisesti.

Kaava ja kilpailutus sallii maanalaisen sekä kannen alle tulevan paikoituksen. Rakentamiselle on myös sovittu aikataulu.

Tallipuisto ja Ruonan yhdystien muutokset – kauppapaikoista vetovoimaa

Kasvava ja vetovoimainen Naantali vaatii kehittyäkseen keskustan tiivistämistä ja palvelutarjonnan lisäämistä. Tämä tarkoittaa muutosta nykytilaan ja nostattaa luonnollista muutosvastarintaa. Keskustan uudelleen rakentaminen, tiivistäminen ja nykyaikaistaminen ovat harkittua ja kokonaisvaltaista Naantalin ja naantalilaisten ympäristön ja palvelujen parantamista. Keskustaan rakennetaan myös lapsiperheille sopiva ja edullinen asumisoikeustalo Vapaa-aikatullin paikalle. Teatterille on neuvoteltu uudet tilat muualta Naantalista.

Uutta kauppapaikkaa on haettu jo kymmenen vuotta ja Naantaliin olisi tulijoita, mutta paikkoja on rajoitetusti. Osayleiskaavatyössä ja nyt Ruonan yhdystien kaavoituksen yhteydessä näitä on selvitetty ja todettu, että Tallipuisto on ainut mahdollisuus lähivuosina. Tallipuisto sijaitsee Nesteen huoltoaseman vieressä. Vahva perustelu Ruonan yhdystien uudelle kauppakaavalle on myös se, että uudet ja monipuolisemmat kaupat vähentävät vakinaisten ja vapaa-ajan asukkaidemme ostosmatkoja lähikuntiin.

Kouluja tai päiväkoteja Tallipuiston rakentaminen ei häiritse saadun palautteen mukaan. Tallipuiston käyttäminen lähivirkistysalueena tulee jatkumaan ehdotetun kaavamuutoksen toteuduttuakin, sillä suuri osa alueesta jää edelleen luonnontilaisena asukkaiden käyttöön, kuten kaavakuvasta näkyy vihreänä VL -alueena.

Tallipuiston kauppapaikka sijaitsee asutuksen keskipisteessä, lähellä julkisia kulkuyhteyksiä. Se tuo työpaikkoja ja lisää palvelutarjontaa. Alue vaatii joka tapauksessa tiejärjestelyjä tulevaisuudessa, kun Armonlaaksontien eritasoristeys etenee. Eritasoristeyksen suunnittelu lähtee käyntiin ensi vuonna ja toteutuu 2024-2025, jonka jälkeen risteyksen läheisyyteen on mahdollista suunnitella lisää toimintoja. Ennen Armonlaaksontien parantamista toteutetaan Raision tunneli. Kumpaankaan hankkeeseen ei vielä ole rahaa valtion budjetissa, eli mikään ei vielä ole varmaa, ja aikataulu voi vielä viivästyä.

Hallittu kasvu ja Naantalin vetovoiman ylläpito vaativat muutoksia ja päätöksiä. Uusi koulu- ja päiväkotiverkko sekä asuntomessut ovat osa tätä jatkuvaa kehitystä yhdessä uusien kauppapaikkojen kanssa.

Naantalin kaupunginhallituksessa Tallipuiston kaavoitusta puoltaneet:

Jan Lindström, Markku Tuuna, Hanna Gustafsson ja Tero Tavio, Kokoomus

Heini Jalkanen, Keskusta ja Tommy Björkskog, KD

Luonnonmaan perhetalon kaava etenee

Kaava on aiemmin pitänyt sisällään yhteydet Viialan ja Linnavuoren alueisiin, mutta se jätettiin nyt pois kaava-alueesta ja se valmistellaan uudelleen. Nyt kaava sisältää vain pohjoisosan kaava-alueesta eli pääosin vain perhetalon ja lähialueen voimalinjan pohjoispuolella.

Teatterille löytymässä uudet tilat

Kaupunki ja Naantalin Teatteri neuvottelevat määräaikaisista uusista tiloista, joilla varmistetaan teatteritoiminnan jatko seuraavaksi viideksi vuodeksi. Tämän jälkeen kaupunki osoittaa Teatterille uudet tilat, vaihtoehtoina mm. Kuparivuoren koulu sen jälkeen, kun sieltä oppilaat ovat siirtyneet Luonnonmaan uuteen perhekotiin tai Kalevaniemen uusiin tiloihin.
Asia ratkaistaan talousarvio 2020 yhteydessä tämän kuun aikana.


Jan Lindström
Kaupunginhallituksen pj

Naantalilaisten oma ympäristöohjelma

Naantalilaiset ovat päässeet laajasti ja avoimesti osallistumaan kaupungin ympäristöohjelman laadintaan. Osallistumiskanavina ovat olleet yleisötilaisuudet, työpajat ja sähköinen kysely.

Kaupunkilaisten yhteisenä tavoitteena on huolehtia siitä, että Naantali on hyvä ja terveellinen paikka elää ja Naantalin luontoympäristö voi hyvin. Myös yksi laajemman kaupunkistrategian kärkitavoitteista on rantojen virkistysarvon ja lähivesien laadun parantaminen.

Ympäristöohjelman toimenpiteet saadaan mukaan talousarvioon ja toteutumista seurataan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä.

Lukuisten ympäristöohjelman toimenpide-ehdotusten joukosta pitää vielä valita ne, joiden kautta me naantalilaiset itse pystymme parhaiten vaikuttamaan ympäristömme tilaan, kuten esimerkiksi parantamaan Saaristomeren kuntoa. Yksi merkittävimmistä toimenpiteistä on varmasti alueen ja varsinkin saariston jätehuollon ja jätevesien käsittelyn tehostaminen.

HINKU-hankkeeseen osallistumista on myös pohdittu paljon. Tällä Suomen Ympäristökeskuksen koordinoimalla hankkeella tavoitellaan hiilineutraalia kuntaa. Päätös osallistumisesta tehdään, kunhan olemme saaneet tiedot tarvittavista toimenpiteistä sekä hankkeen mahdollisista vaikutuksista Naantalille. HINKU-verkostoon on toistaiseksi liittynyt vain osa Suomen kunnista ja niidenkin ilmastopäästöt ovat viime vuosina kasvaneet. Pystymme varmasti omin toimin parempaan, esimerkkinä uusi monipolttoainevoimalaitos, joka vähentää huomattavasti paikallisia hiilidioksipäästöjä.

Lähivuosina Naantalissa laitetaan paljon työtä ja voimia valtakunnallisiin Asuntomessuihin valmistautumiseen. Ne viedään läpi Naantalin tapaan menestyksellisesti. Toinen vähintäänkin yhtä tärkeä asia on koulu- ja päiväkotiverkon uudistaminen. Myös uusi tiivis keskusta rakentuu nopeasti ja tehokkaasti. Saamme erityisesti nuorille perheille soveltuvia edullisia asumisoikeusasuntoja. Asukkaiden lisääntymisen myötä myös keskustan palvelut ja julkinen liikenne voivat kehittyä.

Jan Lindström

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja, KOK

Nasta lehti 3 2019. Me pystymme parempaan

Me pystymme parempaan

Kesäkuussa Naantaliin kerääntyi suuri määrä eri alojen ihmisiä. Suomi24-tapahtuman työpajoissa rakennettiin suomalaisen yhteiskunnan keskinäistä luottamusta.

Sain olla mukana kuuntelemassa arkkipiispa Tapio Luomaa. Luoma toi esiin nyky-yhteiskuntamme kolme haastetta: kaunan, kärsimättömyyden ja kovuuden. Niiden vastapainoksi hän kannusti korostamaan sovintoa, ilmavuutta ja haavoittuvuutta, jotka luovat luottamusta. Ilman luottamusta ei ole myöskään toimivaa demokratiaa.

Keskustelussa arkkipiispan kanssa yhdeksi teemaksi nousi myös se, miten meidän on jatkuvasti kehitettävä yhteiskuntaamme, jotta voisimme säilyttää nykyisen elintasomme. Naantalissa asiat ovat suhteellisen hyvin, mutta vain jatkuvalla kehittämisellä pystymme säilyttämään asukkaiden hyvinvoinnin.

Naantalissa valtuusto hyväksyi kesäkuussa uuden Elinvoimaohjelman. Tavoitteena on kehittää kaupunkiamme kasvavana, elinvoimaisena ja tulevaisuuttaan rohkeasti rakentavana saaristokaupunkina sekä aktiivisena osana Turun kaupunkiseutua. Elinvoimaa lisätään kolmen kärkiteeman avulla.

Hyvät yhteydet Naantaliin tarkoittaa Armonlaaksontien ja Turkuun johtavan pikatien parantamista ja joukkoliikenteen kehittämistä. Tästä hyvänä esimerkkinä viime talvena käynnistynyt Fölin iltavuoro Merimaskuun ja Rymättylään. Luonnonmaan uudet asuntoalueet liitetään joukkoliikenteen verkostoon ja suoria nopeita linja-autovuoroja Naantalin keskustasta Turkuun lisätään. Saariston kevyen liikenteen väyliä jatketaan Rymättylän Röölään saakka yhteistyössä valtion kanssa. Saariston etätyöhön kannustetaan parantamalla tietoliikenneyhteyksiä.

Osaava, palveleva ja hyvinvoiva Naantali tarkoittaa kauppapalvelujen monipuolisuutta ja alan kilpailua. Uusia kaupan alan palveluja syntyy keskustan rakentumisen yhteydessä sekä Ruonan yhdystien varteen. Kunhan tieyhteydet paranevat ja asumisen alueet laajenevat, syntyy uusia kauppoja varmaankin myös Armonlaaksontien varteen ja saaristoon. Velkua saa uuden koulun ja Luonnonmaan asuntomessualueen läheisyyteen rakennetaan uusi perhetalo, eli koulu, päiväkoti sekä kokoontumis- ja harrastetiloja.

Kasvava ja vetovoimainen Naantali tarjoaa uutta asumista keskustassa ja saaristossa. Vuoden 2022 asuntomessut ja uudet merelliset asuinalueet houkuttelevat varmasti uusia lapsiperheitä Luonnonmaalle ja saaristoon. Keskustan uusien kerrostalojen asukkaat pääsevät asumaan monipuolisten palvelujen äärelle. Varsinkin ikääntyvät naantalilaiset ovat iloinneet tästä mahdollisuudesta.
Yrityksille kaavoitetaan sopivia tontteja. Kun yritykset menestyvät, syntyy myös uusia työpaikkoja. Matkailu kasvaa edelleen ja antaa hyvät mahdollisuudet saariston palvelujen kehittämiselle. Naantalin Matkailu Oy:n yhteistyön tiivistäminen yritysten ja muiden yhteisöjen kanssa luo mahdollisuuksia uudenlaisille suunnitelmille ja niiden toteuttamiselle. Ilmastohaaste lisää varmasti kotimaan matkailua ja hyvällä osaamisella Naantali saa siitä osansa.

Naantalin kehittäminen entistä paremmaksi ei onnistu kaunalla, kärsimättömyydellä ja kovuudella. Niiden sijaan tarvitsemme Tapio Luoman sanoin keskinäistä luottamusta, jonka rakennusaineet ovat sovinto, ilmavuus ja haavoittuvuus.

Sovinto vapauttaa kaunan ja menneen taakasta ja antaa näkökulmat tulevan rakentamiseen. Kärsimättömyys kaipaa rinnalleen ilmavuutta, tilaa, jossa asioiden annetaan kypsyä rauhassa.  Luottamuksen rakentuminen vie aikaa. Kovuudella ihminen yrittää peittää haavoittuvuutensa.

Me pystymme parempaan. Rakennetaan tulevaisuuden Naantalia yhdessä, ilman kaunaa, kärsimättömyyttä ja kovuutta. 

Jan Lindström

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Naantaliin perhetaloja ja lisää hoitajia kotihoitoon

Naantaliin rakennetaan tulevina vuosina useita uusia kouluja ja päiväkoteja. Ensin rakennetaan uusi Velkuan koulu, sen jälkeen on vuorossa uusi Perhetalo Luonnonmaalle, jotta vuoteen 2022 mennessä meillä on uudet ja nykyaikaiset koulu, päiväkoti, varhaiskasvatuksen tilat, kirjasto ja kokoontumistilat lähellä uutta asuntomessualuetta.

Perhetaloa ja uutta Luonnonmaan Rymättyläntien varren asuinaluetta varten tarvitaan myös uusia tie- ja kevyenliikenteen järjestelyjä. Muutokset suunnitellaan huolella ja alueen asukkaita kuunnellaan. Pyöräily- ja kävelyreittejä lisätään, jotta uuteen kouluun on turvallista kulkea ja jotta myös Haijasten ja Villan tilan virkistysalueille päästään mukavasti pyörällä tai kävellen.

Seuraavaksi laajennetaan Kalevanniemen koulua ja siirretään Kuparivuoren koulun oppilaat uusiin tiloihin. Kalevanniemeen on mahdollista rakentaa myös monitoimihalli palvelemaan niin koululaisia kuin lisääntynyttä harrastustoimintaakin. Karvetin, Taimon ja Suopellon alueilla tehdään vastaavat uudistukset tämän jälkeen.

Kaupungin työntekijöiden määrää kasvatettiin viime syksynä kahdeksalla henkilöllä, kun tämän vuoden talousarviota tehtiin. Ihan kaikkia paikkoja ei vielä ole saatu täytettyä, esimerkiksi geriatri, eli vanhusten hoitoon erikoistunut lääkäri, aloittaa työt ensi vuoden alussa. Sitä ennen toinen uusi lääkäri pääsee kuitenkin aloittamaan työt.

Päätökset kaupungin henkilöstön lisäämisestä on järkevää tehdä talousarvion laatimisen yhteydessä. Muuten kokonaiskuva ei pysy hallinnassa. Tämän vuoden aikana kaupunginhallitus on kuitenkin päättänyt lisätä kotihoidon resursseja kolmella henkilöllä. He tekevät vakituisia sijaistuksia. Tämän lisäksi valtuusto myönsi vielä palkkarahat kolmelle henkilölle, jotka aloittavat työt elokuussa. Yhteensä kesän aikana lisäystä on kuusi vakituista hoitajaa.

Kotihoidossa töitä tekee nyt 52 henkilöä. Tässä ovat mukana myös kotikuntoutuksen ja kotisairaanhoidon työntekijät, jotka vakinaistettiin viime vuonna. Tämän kesän aikana henkilömäärää lisätään siis yli kymmenellä prosentilla ja syksyllä palataan asiaan, jos siihen on tarvetta.

Kaupunginjohtaja teki kaupunginhallitukselle seuraavan esityksen: ”Muut henkilöstöresurssitarpeet ja myös ostopalvelujen käytön mahdollisuudet selvitellään ja käsitellään talousarvioprosessin yhteydessä, jolloin hoito- ja vanhuspalveluilta edellytetään suunnitelmaa sijaisten rekrytoinnin ja sijaispoolin organisoinnista.”

Jokainen, joka tarvitsee hoitoa, saa sitä. Kun hoidon tarve lisääntyy, lisätään palvelua mahdollisimman nopeasti ja joustavasti. Vanhusten osuus Naantalissa kasvaa lähivuosina ja tulevaisuudessakin tarvitaan lisää ammattitaitoisia käsiä. Ketään ei jätetä hoitamatta.

 

Jan Lindström                                     Heini Jalkanen                                    Juha Eura               Juha Manner
Kaupunginhallituksen pj (KOK)             Kaupunginhallituksen jäsen (KESK)       Valtuutettu (PS)     Valtuutettu (KD)

Naantali24 maljapuhe

Tervetuloa Naantaliin, on hienoa nähdä, että näin arvovaltainen ja suuri joukko maamme vaikuttajia, päättäjiä ja tutkijoita on päässyt mukaan keskustelemaan ajankohtaisista aieista kanssamme tänne Naantaliin.

 

Minä olen Jan Lindström, edellispäivänä valittu uusi Naantalin kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Asun tuolla entisen Merimaskun alueella Saaristomeren rannalla.

 

Saariston asukkaana katselen Saaristomeremme maisemaa pinnan päältä veneilijänä, pinnan tasolta, kun kesäaamuisin tai -iltaisin pulahdan uimaan ja silloin tällöin myös pinnan alta, laitesukeltajana.

 

Joka ikinen aamu meren maisema on erilainen. Tuulenvire on erilainen riippuen siitä, mistä suunnasta tuuli puhaltaa. Meren ääni on erilainen riippuen siitä, mistä suunnasta aallot tulevat ja lyövät rantakallioihin.

 

Keväällä ja syksyllä saan nauttia saaristomeren Ahdin antimista, kun lautasella on savuahvenia, savulahnaa tai haukipihvejä ja leivän päällä särkilevitettä. Myös Saaristomeressä kasvanut, savustettu suutari on muuten tosiherkullista, jos ette ole tienneet! Paistetuista silakoista puhumattakaan.

 

Jokainen suomalainen voisi kompensoida aiheuttamansa hiilidioksidipäästöt syömällä vuosittain 12 kiloa Itämeren villikalaa. Voisiko mukavampaa ja maukkaampaa tapaa ilmastoteon tekemiselle olla olemassa?

 

Tuhat saarta ja tuhat kilometriä rantaviivaa. Tämä on ainutlaatuinen luonnonarvovarallisuus, jonka Naantali on omalta osaltaan saanut hoitaakseen. Pienen kaupungin resurssit ovat pienet, mutta uskon, että rahallista panostusta enemmän vaikutusta on ihmisten asenteiden muuttamisella. Ja asenteita muutetaan tietoisuutta kasvattamalla.

 

Naantali on yksi tärkeimmistä porteista upeaan saaristoomme. Uskon, että yhdessä pystymme löytämään parhaat keinot yhteisen meremme pelastamiseksi tuleville sukupolville, saariston asukkaille, matkailijoille ja meille kaikille suomalaisille.

 

Uskon ja toivon, että kahdeksan kuukauden ikäinen, ensimmäinen lapsenlapseni saa joidenkin vuosien kuluttua uida kirkkaissa rantavesissä ja kalastaa saaristokampeloita, kuten minäkin pikkupoikana.

 

Näillä sanoilla toivotan meille kaikille mukavaa iltaa ja hyvää ruokahalua, hedelmällisiä keskusteluja ja hyödyllisiä mielipiteitä. Pitäkää Saaristomeren villikalat mielessänne, kun seuraavan kerran ostatte lähiruokaa.

Naantalin Tilinpäätös 2018

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2018 uuden strategian Naantalin kaupungille. Strategia 2022 sisältää monia hyviä tavoitteita ja kärkihankkeita, joiden avulla huolehditaan Naantalin kilpailukyvystä kaupungistuvassa Suomessa.
Strategia puetaan konkreettisiksi tavoitteiksi talousarvion valmistelun aikana. Kaupunginjohtajalla ja virkamiesjohdolla on tässä työssä keskeinen rooli, strategia mahdollistaa monia hyviä asioita ja varmistaa niiden toteutuksen talousarviossa, mutta myös sulkee pois, tai paremmin sanoen priorisoi joitakin asioita.

Naantalin talous on vahvassa kunnossa ja verotulomme ylittivät melkeinpä yhtä veroprosenttia vastaavan summan, 3.3 me. Tulos oli 4 me eli 3,7 me budjetoitua parempi ja mahdollisti lainojen lyhennystä 2,1 me. Suurimpina vaikuttajina verotulojen kasvuun olivat hyvätuloiset eläkeläiset. Yhteisöveron tuotto ylittyi noin miljoonalla, mutta ei toteutunut kevään ennusteen mukaisena vaan Tilastokeskus muutti jako-osuutta ja heikensi kehitystämme. Merkillistä poukkoilua, joka heikentää ennustamista ja talouden hallintaa.

Lainamäärämme oli viime vuodenvaihteessa enää noin 20,6 me eli 1072 euroa/asukas ja olemme pystyneet lyhentämään lainoja jo 6 vuotta peräkkäin.
Konsernin lainakanta on tosin kolminkertainen emoon verrattuna, siinä on oma riskinsä, mikäli esim. työllisyys kääntyy laskuun, mutta onneksi myös konsernin lainakanta on samanaikaisesti keventynyt.

Tämä on erinomainen asia myös siinä mielessä, että tekemämme päätökset isoista Palveluverkkouudistuksista eli koulujen ja päiväkotien , perhekotien, investoinnit tulevat vaatimaan 50 me investoinnit (kuten myöhemmin tänään kuulemme) ja viime vuoden keväällä tehty päätös Asuntomessuista vaatii meiltä taloudellisia panostuksia lähivuosina.

Kuluvan vuoden sekä kahden seuraavan vuoden budjetoidut, mittavat investoinnit ovat yhteensä 54 me. On siis erinomainen asia, että meillä on tarvittaessa mahdollisuus hieman joustavoittaa rahoitusta tulevina vuosina.

En usko, että nämä ovat ainoat investoinnit, vaan joudumme huomattaviin panostuksiin mm. keskustan kunnallistekniikan rakentamisessa sekä Sotekiinteistöjen kunnostamisessa, jotta nyt muutaman vuoden ”jäähyllä” olleet palvelukiinteistöt saadaan taas ajanmukaiseen käyttöön. Tuskin uudet Maakunnat aloittavat toimintaansa vielä moneen vuoteen.

Talouden tasapaino on siis erityisen tärkeää kovassa investointikuormassa, jotta vältymme liialliselta velkaantumiselta tai veron korotuksilta.

Käyttötalous on myös pidettävä hallinnassa, jotta investointivaraa jää eikä kakkua syödä kahteen kertaan.

Maan uuden, Antti Rinteen hallituksen, käyttöönottama periaate siitä, että panostukset ja päätökset tehdään talousarvion yhteydessä, kun viimeisimmät arviot taloudesta ovat käytössä, on mielestäni perusteltua ja koettua päätöksentekoa myös Naantalissa. Menot ja tulot on yhtäaikaisesti pidettävä tasapainossa, jos toinen niistä vuotaa niin siihen pystytään näin reakoimaan. Kesken vuotta tehtyjen lisäpanostusten määrää tulisi pyrkiä minimoimaan ja tekemään ”hätäpanostuksia” vain äärimmäisissä tilanteissa, kuten nyt tänä vuonna kotipalvelujen huomattavaan resurssilisäykseen kesken vuotta, mutta tilanne sen vaati eikä ongelmia ollut valitettavasti riittävästi tunnistettu talouarviovaiheessa puolitoistavuotta sitten.

 

INVESTOINNIT

Investoinnit tehtiin viime vuonna pääosin tulorahoituksella.

Suurimmat investointimme viime vuonna kohdistuivat asukaslukua kasvattaviin kunnallistekniikan investointeihin keskustassa ja Kukolanvainiossa sekä Asuntomessualueen valmisteleviin töihin.

Näihin kohteisiin kohdistuivat myös huomattavat maa-alueiden ostot.

Keskustassa käynnistyivät ensimmäiset kerrostalotyömaat ja Kukolanvainiossa suuri joukko pientalotyömaita, joiden kysyntä säilyi vilkkaana hyvän tonttitarjonnan ja taloudellisen tilanteen vahvistumisen myötä. Viime vuoden lähes 200 asunnon valmistuminen lupaa hyvää asukasluvun kehitykselle.

Kaavoitus jatkui vilkkaana ja saimme useita asuinalueita liikkeelle, hyvä näin.

Kailon silta saatiin asianmukaiseen kuntoon ja Muumimaailma voi jatkaa toimintaansa Kailossa ja kaupunkilaiset pääsevät turvallisesti nauttimaan saaren luonnosta ja virkistysmahdollisuuksista.

Ns. Presidentinlaituri korjattiin, jotta isommat alukset pääsevät siihen turvallisesti kiinnittymään. Venesataman ja laiturien investointeihin meni yhteensä melkein miljoona.

Kouluista suurimmat parannukset kohdistuivat Kalevaniemen kouluun.

Saariston suurin investointu oli Rymättylän alavesilaitoksen saneeraus, jolla varmistetaan veden saanti alueelle. Tosin vesikriisin aikana tämäkään ei asiaa auttanut vaan jouduimme turvautumaan säiliöihin, toivottavasti tällainen ei enää toistu!

Rymättylän lähiliikuntapaikka mahdollistaa jatkossa hyvät harrastus ja koululiikuntamahdollisuudet. Näitä tarvitaan lisää, jotta nuoriso pysyy liikkeessä ja terveenä.

 

KÄYTTÖTALOUS

Toimintatuotot ylittyivät 1,8 me ja toimintamenot 1,5 me, budjetointitarkkuudessa olisi siis parantamisen varaa, mutta onneksi lopputulos oli positiivinen.

Toimintatuotoista suurimmat ylitykset tulivat myynti- ja maksutuotoista. Omaisuuden luovutuksesta eli myynnistä kilahti kassaan 0,7 me.

Toimintamenojen suurimmat ylitykset kohdistuivat palveluostoihin 0,6 me. Nämä ylitykset kohdistuivat siis pääosin sivistys- sekä sotepalveluihin. Henkilöstömenoihin kohdistui ”Tuloksellisuuden kertaerä oli 326 ke” ja johti siis henkilöstömenojen ylitykseen. Mutta hyvistä tuloksista ja palveluista on toki syytä myös henkilöstöä palkita, huolehtia henkilöstön jaksamisesta ja työkyvystä.

Henkilöstömenojen kasvun hillitseminen kaupunkilaisten ikääntyessä onkin yksi suurimmista haasteistamme ja vaatii luovaa ajattelua, avointa mieltä ja yhteistyötä.

 

Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota Elinvoimaan ja asumismenojen kustannukseen, joilla on suuri merkitys Naantalin haluttavuudelle asuinkunnaksi.

Tarkastuslautakunta painottaa myös sitä, että edellisen hallituksen MakuSote ei mennyt hukkaan vaan So-Te palveluissa löydettiin useita uusia ja parempia keinoja palveluiden tuottamiseen sekä saatiin hyvä kokonaiskuva siitä missä oikeasti menemme.

Lautakunta kiinnittää, aivan oikein, huomionsa rahatoimen Pro Economica ohjelmiston käyttöönottoon, joka on useaan kertaan lykkääntynyt, vaikeutunut ja kustannukset ovat karanneet. Tällaista ei saisi tapahtua!

Henkilöstö oli kaikkiaan non 1200. Kunta10 -tutkimuksessa pärjäsimme hyvin ja tulokset jopa hieman paranivat parin vuoden takaiseen tilanteeseen. Valitettavasti kuitenkin työstressi on kohonnut ja pelko ylikuormituksesta on noussut.

Henkilöstö vastasi aktiivisesti työhyvinvointikyselyyn. Tulokset saatiin loppuvuonna ja niiden käsittely työpaikoilla jatkuu tänä vuonna. Naantalin kaupungin työntekijät ovat sitoutuneita työskentelemään tuottaakseen laadukkaita palveluita kuntalaisille. Työnantajaan ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä suurin osa työntekijöistä suosittelisi Naantalin kaupunkia työpaikkana ystävälleen. Esimiestyötä ja valmentavaa johtamista arvostetaan työyhteisöissä. Tämä on tärkeää, jotta saamme jatkossakin erinomaista henkilöstöä palvelukseemme.

Valitettavasti poissaolot ovat taas kasvaneet, emmekä päässeet tavoitteisiin. Tämä rasittaa mm. Sote tehtäväaluetta ja rasittaa muita työssä olevia työkavereita. Työtapaturmia tapahtuu myös liikaa. Meidän tulisi taas jatkossa pitää huolta siitä, että poissaolot ja työtapaturmat saadaan laskuun.

Työterveydenhoito eli Aurinkoristeys, yhteistyössä Raision kanssa, ei valitettavasti toimi tyydyttävällä tasolla, toivottavasti Pihlajalinna saa tämän asian tänä vuonna korjattua.

Hyvänä uutena palveluna Sote -puolella aloitti kotikuntoutus- ja kotisairaanhoito, joka sai jonot lyhenemään ja palvelut parantumaan, hienoa, molemmista on saatu positiivista palautetta!

Hoitotakuu toteutui, psykososiaaliset laitoskuntoutukset vähenenivät ja perustettiin ikäneuvola.  Tehostetun palveluasumisen resurssit olivat hyvällä tasolla ja yli suositusten. Vanhusneuvoston toiminta on ollut aktiivista.

Viime hallituksen kärkihanketta eli Lape toteutui myös Naantalissa ja vei meitä kohti lapsen oikeuksia vahvistavaa toimintakulttuuria, samalla vahvisten lasten, nuorten ja vanhempien hyvinvointia. Tämä on tärkeää, kun pyrimme ennaltaehkäisemään lasten ja nuorten ongelmia.

Harvoilla kunnilla on erillinen kotihoidon kuntalisä ja erilaisia nuorten perheiden arkea tukevia vaihtoehtoisia kerho- ym. toimintoja niin paljon kuin meillä. Koulutuksen panostuksista saamme jatkuvasti erinomaisia arvosanoja valtakunnallisissa tutkimuksessa ja Lukiommekin saa entistä parempia tuloksia aikaan.

Joukkoliikenteen matkustajamäärät laskivat, vaikka työllisyys parani. Palvelemmeko asukkaitamme oikeilla reiteillä, sitä on syytä tarkastella ja markkinoida uusia eittejä, kuten Merimaskun iltamatkustusmahdollisuutta.

Liikenneturvallisuutta on pystytty parantamaan, hienoa!

Teknisissä palveluissa saavutimme hyviä tuloksia eri mittareilla. Palvelut sähköistyvät ja rakennusluvan voi nykyisin hakea sähköisesti. Tämä edesauttaa nopeaa ja joustavaa rakennuslupien myöntämisprosessia, joka edelleen tukee asukkaiden tyytyväisyyttä palveluihin. Monille uusille asukkaille rakennusvalvonnan nopea ja joustava sekä samalla opastava rooli antaa erinomaisen ensikosketuksen Naantalin virkamiehiin.

Naantali on onnistunut edelleen nostamaan yritysilmapiiriään ja sijoittuu nyt jo kärki kolmikkoon omassa sarjassaan. Lieto oli edelleen ykkönen, mutta Naantali kiilasi toiseksi ennen Kaarinaa. Tästä erityinen kiitos aktiiviselle Elinkeinoasiamiehelle ja kaupungin johtajalle, joka pyyteettömästi jaksaa osallistua erilaisiin yritysten ja yhdistysten tilaisuuksiin eripuolilla kaunista saaristokaupunkiamme. Tästä esimerkkinä lauantain Silliä ja Perunaa tapahtuma Röölässä, jonka Jouni oli avaamassa. Johdon osallistuminen näkyy ja vaikuttaa.

Sekä tietysti kiitos myös muille virkamiehille, jotka ovat aktiivisesti tukenee yritysnäkökohtien huomiointia Naantalissa.

Konsernimme on hyvässä kunnossa, vaikka velkaa konserniyhtiöillämme toki on niille annettujen toimintojen ja omaisuuden vastineena. Yhtiöt saavuttivat niille asetetut tavoitteet.

TSE Oy voimalaitos, jossa olemme osakkaana, tähtää 100% hiilettömään tuotantoon viimeistään kymmenen vuoden päästä, ehkä jo 2025, riippuen uuden hallituksen päätöksistä. Seudullisella voimalaitos ja kaukolämpötoiminnalla on ollut ja on tulevaisuudessakin suuri merkitys seudun ympäristöpäästöjen vähentämisessä.

Kaupunkilaisten maksettavat taksat ja maksut on pidettävä jatkossakin kohtuullisina ja kilpailukykyisinä. Perustarpeet, kuten vesi ja lämpö jne. kilpailukyvystä on huolehdittava ja niistä ei saa tulla rasite kaupungin vetovoimalle.

LOPUKSI

 

Asukasmäärän kasvu, palveluverkkoinvestoinnit sekä laadukkaat ja kattavat lähipalvelut pitävät huolta siitä, että Naantali säilyy seudun halutuinpana muuttokuntana ja antaa meille hyvät mahdollisuudet kehittyä merkittävänä osana Turun seutua.

Kiitos kaupungin henkilöstölle, virkamies- ja luottamushenkilöjohdolle hyvästä työstä Naantalin kaupungin ja naantalilaisten hyväksi. Tästä on hyvä jatkaa.

Ja erityinen kiitos kaupunginhallituksen väistyvälle puheenjohtajalle Markku Tuunalle 18,5 vuoden ansiokkaasta työstä naantalilaisten hyväksi.

 

Opastus Naantalin keskustasta Merimaskuun

Opastus on tärkeää, jotta löytää haluamaansa tai toivomaansa paikkaan.

Naantalin saaristo-osat tarvitsevat tehokkaampaa liikenneopastusta täältä keskustasta ja vanhasta kaupungista, jotta turistit ja vierailijat paremmin löytäisivät myös kauniiseen saaristoomme ja sen palveluiden pariin. Kevyenliikenteen opastus on jo hoidettu hyvin.

Me allekirjoittaneet esitämme, että keskustan opasteisiin saariston suuntaan lisätään Rymättylän ja Luonnonmaan lisäksi Merimasku ja Velkua. Tiepiirin kanssa tulee neuvotella, että myös he lisäävät ajo-opasteisiinsa samanlaiset kyltit.

Valtuustoaloite Naantalin kaupunginvaltuustossa 4.2.2019

Naantalin asunto-ohjelma 2019-2022

Kaupunginhallitus oli yksimielinen siitä, että tämä Asunto-ohjelman toimenpideohjelma tulee tuoda tänne valtuustoon tiedoksi, jotta meistä jokainen varmasti tietää, miten strategiaamme asumisen osalta lähdetään toteuttamaan.

Asunto-ohjelman linjauksessa on todettu:

Asunto-ohjelman laatimisen taustalla on ollut tarve nähdä kokonaisvaltaisesti, kuinka Naantalia kehitetään tulevaisuudessa. Kaupungin tavoitteena on olla tasa-arvoinen, esteetön, viihtyisä ja monia erilaisia asumisen tarpeita palveleva asuinkaupunki, jossa arvostetaan asukkaita ja kestävää kehitystä. 

Asunto-ohjelma ottaa kantaa niihin keinoihin, joita kaupungilla on käytössään hyvän ja laadukkaan kaupunkiympäristön luomisessa nyt ja tulevaisuudessa. Asunto-ohjelman tavoitteena on tarkastella kaupungin asuntorakentamista sekä edellytyksiä ja lähtökohtia kaupungin toimenpiteille asuntotuotannon edistämisessä. 

Käytännön strategisena tavoitteena on saada aikaan 150 asukkaan vuotuinen kasvu, joka käytännössä vaatii noin 150 uutta asuntoa. Asuntojen tulee olla monipuolisia, jotta erilaiset asuntotarpeet tulee saavutettua. Suurimmat keskittymät tulevat keskustaan kerrostaloina sekä Luonnonmaalle pientalovaltaisina omakoti- ja rivitaloasuntoina.

Meillä tulee olla riittävä kaavavaranto, jotta mahdollistetaan erilaisten asuntotarpeiden täyttyminen, käytännössä viisinkertainen varanto tarpeeseen nähden, josta sitten asunnonrakentajat voivat valita tarpeisiinsa sopivat tontit. Tällä hetkellä meillä on riittävä varanto, mutta se hupenee nopeasti elleivät kaavahankkeet etene suunnitellusti. Panostus kaavoituksen resursseihin tulee siis tarpeeseen, jotta kaavat saadaan vauhdilla valmiiksi suunnitelman mukaan.

Asunto-ohjelmassa painotetaan perheasuntojen valmistumista, jotta saisimme ikärakenteemme kehityksen kääntymään kohti lapsiperheitä viime vuosien kehityksestä poiketen. Panostus koulu- ja päiväkotiverkon uudistukseen sekä asuntomessut tukevat tätä tavoitetta.

Lisäksi tarvitsemme uusia yrityksiä ja niiden tuomia työpaikkoja, jotta halukkuus Naantaliin sijoittumiselle lisääntyisi entisestään. Viime kaudella Kaupunkisuunnittelujaosto vieraili Liedossa ja Kaarinassa, jotka ovat voimakkaimmin kasvaneet viime vuosina Turun seudulla ja tämä viesti oli terävä ja selvä – työpaikat tuovat asukaskasvun ja elinvoimaisuuden. Tähän tulisi nyt kiinnittää enemmän huomiota sen lisäksi, että maineemme yritysystävällisenä kaupunkina ja seudun halutuimpana muuttokuntana on parantunut, kiitos kaupunginjohtajan ja elinkeinoasiamiehen ahkeran työn sekä poliittisen johdon sitoutumisen tähän tavoitteeseen.

Uusia työpaikkoja ja yrityksiä siis tarvitaan, jotta tavoitteemme ei jää paperille. Tämän eteen meidän kaikkien tulee ponnistella yhteistuumin.