Naantalin strategia 2030

 Naantalissa asiat ovat hyvin, kaupungin imago on kunnossa, velkaa ei ole, palvelut ovat laajat ja laadukkaat. 

Tänään täällä valtuustossa teemme merkittävän päätöksen, jossa päätämme tämän nelivuotisen valtuustokauden tärkeimmistä tavoitteista, jotka kirjataan kaupungin strategiaan. Meidän päätöksemme vaikuttaa kaupunkilaisten tulevaan hyvinvointiin ja palveluihin, joita meille naantalilaisille tarjotaan. Itse olisin toivonut, että kaupungin tärkeimmät päätöksentekijät, eli kaupunginvaltuusto, olisi vielä perusteellisemmin päässyt käsittelemään näitä merkittäviä toiminnan linjauksia. 

Seitsenhenkinen elinvoimajaosto on ansiokkaasti keskustellut viranhaltijoiden laatimasta strategiasta, mutta kuntalaisten vaaleilla valitsemat 43 valtuutettua eivät ole mielestäni riittävällä tavalla päässeet vaikuttamaan tähän kuntalaisten kannalta erittäin tärkeään suunnitelmaan. 

Syyskuussa me valtuutetut osallistuimme strategian valmisteluun otsikkotasolla, mutta myöhemmän vaiheen keskustelu viranhaltijoiden tarkentamista tavoitteista jäi puuttumaan. Miten valtuutetut pystyvät luottamushenkilötyössään sitoutumaan tavoitteisiin, joiden määrittelyssä eivät ole olleet riittävästi mukana?

Strategiasta puuttuvat kokonaan selkeät mittarit, joiden avulla tavoitteiden toteutumista arvioidaan. Mittareita toki löytyy eri ohjelmien sisältä, mutta seuranta menee salapoliisihommaksi eikä palvele meitä päättäjiä.  Totuushan on, että ”Sitä saa, mitä mittaa ja jalkautus on strategian tärkein vaihe!” 

Naantalin perheystävällisyyden mittariksi olisi voitu asettaa esimerkiksi Naantali-lisän säilyttämisen. Se olisi tärkeä tieto lapsiperheille. Myös Saaristomeren tilan parantamiseksi tehtävien konkreettisten toimenpiteiden mittarit puuttuvat.

Hyvä kysymys tietysti on, että ketä tai keitä varten tämä strategiapaperi tehdään? Itse näen, että tämä on valtuuston tavoiteohjelma tälle vaalikaudelle, joka jalkautetaan hallituksen kautta jaostolle, lautakunnille ja viranhaltijoille. Eikö meidän demokraattisesti valittujen valtuutettujen – eikä viranhaltijoiden - olisi pitänyt laatia tämä tavoiteohjelma? Eikö meihin luoteta? 

Toki maailma ympärillä muuttuu nopeasti ja siihenkin meidän pitää osata reagoida. Annan vielä kolme esimerkkiä tästä muutoksesta. Ne ovat talous, turvallisuus ja matkailu.

Yksi iso ongelma meillä Naantalissa on taloustilanteen ajantasainen seuranta ja tilanteesta tiedottaminen päätöksentekijöille. Tämän vuoden tulosennuste oli alun perin puoli miljoonaa plussan puolella. Valtuustossa ensi vuoden talousarvio laadittiin tällä perusteella. Tosiasiassa ennuste oli tuossa vaiheessa kavunnut jo kolmeen ja puoleen miljoonaan, joka olisi pitänyt tuoda valtuutetuille tiedoksi, jotta päätökset tulevalle vuodelle olisi voitu tehdä oikeilla perusteilla. Tulosennuste paranee edelleen, mikä on tietysti myönteinen asia. Strategiseksi tavoitteeksi koko valtuustokaudelle olisi voitu asettaa tuloveroprosentin ja kiinteistöveron pitäminen nykyisellä tasollaan. 

Monet naantalilaiset kyselevät väestönsuojien perään ja pohtivat mahdollisten kriisitilanteiden toimintaohjeita. Vastuullisuus-otsikon alle saatiin kaupunginhallituksen käsittelyssä lisättyä myös turvallisuus, mikä on yhä tärkeämpi asia tämän päivän maailmassa. Turvallisuus tarkoittaa myös kyberturvallisuutta kaupungin tilaisuuksissa tai vaikkapa kevyenliikenteen turvallisuutta. Kameravalvonta keskustassa on vähentänyt häiriökäyttäytymistä. 

Matkailun uudelleenorganisointi ja toiminnan käynnistys tulee hyvin esille tavoitteissa, mutta kulttuuri- ja vapaa-aika huonommin. Samoin eri järjestöjen ja yhdistysten tukemisen tavoitteet puuttuvat, vaikka ne ovat oleellinen osa elinvoimaamme ja Naantalissa tehdään paljon tärkeää vapaaehtoistyötä.

Luottamushenkilöorganisaatiota uudistettiin viime keväänä, mutta kaupunginhallituksen sekä sen elinvoimajaoston tehtävien ja roolien selkeytys vaatii lisää toimenpiteitä ja keskustelua, mikä on hyvä tehdä nopeasti. Myös viranhaltijaorganisaation uudistaminen olisi tärkeä tavoite ensi vuodelle.

 

Uusien luottamushenkilöiden perehdyttämiseen tulisi käyttää enemmän aikaa, jotta kaikki pystyisivät oikealla tavalla vaikuttamaan päätöksentekoon. Vauhdilla edennyt talousarvion laadinta hujahti monelta uudelta luottamushenkilöltä ohi ilman että asiaan ehti tai osasi riittävästi perehtyä. Jatkossa talousarvion laadintaan tulee käyttää enemmän aikaa.

 

No, kuten jo alussa sanoin, Naantalissa asiat ovat hyvin, mutta se ei tarkoita sitä, ettemmekö voisi olla jatkossa vieläkin parempia. Parannetaan yhdessä johtamista, prosesseja, tavoiteasettelua, mittareita ja seurantaa. Ja keskustellaan valtuustossakin entistä enemmän. Sen myötä pystymme tekemään vieläkin parempia päätöksiä naantalilaisten hyväksi.

UUSIA TILOJA NAANTALILAISILLE HARRASTAJILLE

Valtuustoaloite 26.5.2025

UUSIA TILOJA NAANTALILAISILLE HARRASTAJILLE

Naantalissa on vireää ja monipuolista liikunta- ja vapaa-ajantoimintaa, on urheilijoita, uimareita, palloilu- ja jäälajien harrastajia, retkiluistelijoita ja eri tavoin muuta liikuntaa harrastavia naantalilaisia.

Kaikki harrastajat toivovat ja tarvitsevat hyviä ja asianmukaisia puitteita ja tiloja.

Naantalin valtuustossa on tuotu esille tarpeita parantaa urheilukentän pintarakenteita, rakentaa uimahalli ja jalkapallohalli. Myös toinen Naantalin jäähalleista tarvitsee uuden ja paremman katteen.

Retkiluistelijat ovat pyytäneet parempia harrastusmahdollisuuksia, kun ilmasto lämpenee eikä luonnonjäille ole enää mahdollista aurata ja jäädyttää baanoja. Purjehtijatkin ovat ajoittain huolestuneita omista harrastusmahdollisuuksistaan, teatteri kaipaa parempia tiloja, kulttuuriväki toivoo omaa taloa ja ikäihmisten erilaiset kerho- ja hyvinvointitoiminnot tarvitsevat tiloja.

Kalevanniemen monitoimihalli valmistuu reilun vuoden päästä ja parantaa salibandyn ja monen muun palloilulajin harrastus- ja pelimahdollisuuksia. Halli maksaa noin kahdeksan miljoonaa euroa.

Kaupunki pystyy tulevina vuosina käyttämään rahaa uusiin investointihankkeisiin noin 10-12 miljoonaa euroa, johon sisältyvät esim. koulut, päiväkodit, paikallisjuna- ja tiehankkeet, vesijohdot, viemärit, kevyenliikenteen väylät yms.

Jotta harrastajat ja heidän edustajansa päätöksentekijöiden joukossa eivät päätyisi keskinäiseen taisteluun tarvittujen tilojen ensisijaisuudesta, tulisi uuden hyvinvointilautakunnan valmistella ensi töikseen, ensimmäisen toimintavuotensa aikana, selvitys ja ehdotus tuleviksi toimintatilainvestoinneksi ja niiden tarvejärjestys.

Me allekirjoittaneet ehdotamme, että hyvinvointilautakunta valmistelee ensimmäisen toimintavuotensa aikana vapaa-ajan palveluverkkosuunnitelman tuleviksi vuosiksi.

 

Jan Lindström

Ehdolla Naantalissa ja Varsinais-Suomen aluevaaleissa

 

Lisää parkkipaikkoja Naantalin vanhaankaupunkiin

 

Pysäköintipaikkojen lisääminen Naantalin kantakaupunkiin 

Olen kuunnellut naantalilaisten toiveita ja Naantalissa on pitkään ollut ongelmia kantakaupungin parkkipaikkojen määrässä, varsinkin kesäaikana.

Me allekirjoittajat pyydämme kaupunkia selvittämään saisimmeko lisättyä pysäköintipaikkoja yksisuuntaistamalla Tuulensuunkadun ja Kaivokadun väliset poikkikadut (Torikatu, Ailostenkatu ja Kristiinankatu), jolloin autoja voitaisiin pysäköidä kummallekin puolelle katua.

Yksisuuntaistaminen mahdollistaisi pysäköinnin kapeiden katujen molemmille puolille ja lisäisi näin pysäköintipaikkojen määrää.

 

Jan Lindström

24.3.2025

Kun suurin osa verotuloista katoaa niin miten taloutta hallitaan

 

Naantalin kaupungin verotuloista katosi kaksi kolmasosaa, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät Varhan hoidettaviksi. Myös Nesteen jalostamon alasajo vaikutti huolestuttavalla tavalla kaupunkimme talouteen.

Miten sitten kaupungin talous saadaan pidettyä tasapainossa ja vahvana? Tarvitsemme tulevaisuudessakin hyviä veronmaksajia, joita Naantaliin houkuttavat hyvät palvelut, merellinen asuinympäristö sekä luottamus järkevään päätöksentekoon. Samat asiat vaikuttavat yritysten toimintaedellytyksiin ja yhteisöveron kertymiseen, kunhan myös kaavoituspäätökset tehdään yrityksiä kuunnellen.

Vaikka kaupunkilaiset hyötyvät uusista työpaikoista, ei niitä tule hallitsemattomasti perustaa kaupungin omaan organisaatioon, veronmaksajien kustannettaviksi, vaan joka ikisen toimen ja viran perustamista on pohdittava tarkasti.

Muutaman viime vuoden aikana Naantaliin on rakennettu kaksi koulua, Velkualle ja Luonnonmaalle sekä ryhdytty laajentamaan Kalevanniemen koulutaloa. Nämä kolme hanketta ovat maksaneet yhteensä noin 24 miljoonaa euroa. Jos halutaan välttää kaupungin velkaantuminen, voidaan investointeja tehdä vuodessa noin 10-12 miljoonan euron verran. Rahat riittävät, jos vuosittain rakennetaan tai remontoidaan yksi uusi päiväkoti tai koulu, eikä monta samana vuonna.

Uimahallia ei ihan lähivuosina Naantaliin saada, sillä sen rakentaminen kasvattaisi kuntalaisten maksamaa veroa prosentin verran ison investoinnin lisäksi, sillä uimahallin ylläpitäminen on kallista. Todellisia kustannuksia ei käyttäjiltäkään voida periä, sillä kukapa maksaisi uimahallikäynnistään monta kymppiä. Monitoimihalli valmistuu vuonna 2026 ja sekin tuo usean sadan tuhannen euron käyttökustannukset vuodessa, mutta summa on toki paljon vähemmän kuin uimahallin kulut.

Ihan joka ikistä lajia varten ei pikkukaupungissa voida omia halleja rakentaa, joten naapurikuntien kanssa tulisi tehdä yhteistyötä, jotta kulut jakautuisivat useammalle taholle. Jos halleja rakennetaan yksityisellä rahalla tai seurojen varoilla, voi kaupunki antaa tukea ostamalla päivätunteja mm. koulujen ja päiväkotien tarpeisiin.

Joskus on sanottu, että kuntapoliitikon tulisi tarkastella kunnan taloutta kuin omaa kukkaroaan. Tuo vertaus pitää edelleen paikkaansa. Sekä yksityishenkilön että kaupungin tulee mitoittaa menot tulojen mukaan. Tuolla periaatteella pärjäämme jatkossakin, velkaantumatta ja ilman kuntalaisten veroruuvin kiristämistä.

Jan Lindström, Kok, Naantali

Julkaistu Rannikkoseudussa 21.3.2025

Aktiivinen harrastustoiminta ennaltaehkäisee ongelmia

 

Vahvan Naantalin puolesta