Naantalin strategia 2030

 Naantalissa asiat ovat hyvin, kaupungin imago on kunnossa, velkaa ei ole, palvelut ovat laajat ja laadukkaat. 

Tänään täällä valtuustossa teemme merkittävän päätöksen, jossa päätämme tämän nelivuotisen valtuustokauden tärkeimmistä tavoitteista, jotka kirjataan kaupungin strategiaan. Meidän päätöksemme vaikuttaa kaupunkilaisten tulevaan hyvinvointiin ja palveluihin, joita meille naantalilaisille tarjotaan. Itse olisin toivonut, että kaupungin tärkeimmät päätöksentekijät, eli kaupunginvaltuusto, olisi vielä perusteellisemmin päässyt käsittelemään näitä merkittäviä toiminnan linjauksia. 

Seitsenhenkinen elinvoimajaosto on ansiokkaasti keskustellut viranhaltijoiden laatimasta strategiasta, mutta kuntalaisten vaaleilla valitsemat 43 valtuutettua eivät ole mielestäni riittävällä tavalla päässeet vaikuttamaan tähän kuntalaisten kannalta erittäin tärkeään suunnitelmaan. 

Syyskuussa me valtuutetut osallistuimme strategian valmisteluun otsikkotasolla, mutta myöhemmän vaiheen keskustelu viranhaltijoiden tarkentamista tavoitteista jäi puuttumaan. Miten valtuutetut pystyvät luottamushenkilötyössään sitoutumaan tavoitteisiin, joiden määrittelyssä eivät ole olleet riittävästi mukana?

Strategiasta puuttuvat kokonaan selkeät mittarit, joiden avulla tavoitteiden toteutumista arvioidaan. Mittareita toki löytyy eri ohjelmien sisältä, mutta seuranta menee salapoliisihommaksi eikä palvele meitä päättäjiä.  Totuushan on, että ”Sitä saa, mitä mittaa ja jalkautus on strategian tärkein vaihe!” 

Naantalin perheystävällisyyden mittariksi olisi voitu asettaa esimerkiksi Naantali-lisän säilyttämisen. Se olisi tärkeä tieto lapsiperheille. Myös Saaristomeren tilan parantamiseksi tehtävien konkreettisten toimenpiteiden mittarit puuttuvat.

Hyvä kysymys tietysti on, että ketä tai keitä varten tämä strategiapaperi tehdään? Itse näen, että tämä on valtuuston tavoiteohjelma tälle vaalikaudelle, joka jalkautetaan hallituksen kautta jaostolle, lautakunnille ja viranhaltijoille. Eikö meidän demokraattisesti valittujen valtuutettujen – eikä viranhaltijoiden - olisi pitänyt laatia tämä tavoiteohjelma? Eikö meihin luoteta? 

Toki maailma ympärillä muuttuu nopeasti ja siihenkin meidän pitää osata reagoida. Annan vielä kolme esimerkkiä tästä muutoksesta. Ne ovat talous, turvallisuus ja matkailu.

Yksi iso ongelma meillä Naantalissa on taloustilanteen ajantasainen seuranta ja tilanteesta tiedottaminen päätöksentekijöille. Tämän vuoden tulosennuste oli alun perin puoli miljoonaa plussan puolella. Valtuustossa ensi vuoden talousarvio laadittiin tällä perusteella. Tosiasiassa ennuste oli tuossa vaiheessa kavunnut jo kolmeen ja puoleen miljoonaan, joka olisi pitänyt tuoda valtuutetuille tiedoksi, jotta päätökset tulevalle vuodelle olisi voitu tehdä oikeilla perusteilla. Tulosennuste paranee edelleen, mikä on tietysti myönteinen asia. Strategiseksi tavoitteeksi koko valtuustokaudelle olisi voitu asettaa tuloveroprosentin ja kiinteistöveron pitäminen nykyisellä tasollaan. 

Monet naantalilaiset kyselevät väestönsuojien perään ja pohtivat mahdollisten kriisitilanteiden toimintaohjeita. Vastuullisuus-otsikon alle saatiin kaupunginhallituksen käsittelyssä lisättyä myös turvallisuus, mikä on yhä tärkeämpi asia tämän päivän maailmassa. Turvallisuus tarkoittaa myös kyberturvallisuutta kaupungin tilaisuuksissa tai vaikkapa kevyenliikenteen turvallisuutta. Kameravalvonta keskustassa on vähentänyt häiriökäyttäytymistä. 

Matkailun uudelleenorganisointi ja toiminnan käynnistys tulee hyvin esille tavoitteissa, mutta kulttuuri- ja vapaa-aika huonommin. Samoin eri järjestöjen ja yhdistysten tukemisen tavoitteet puuttuvat, vaikka ne ovat oleellinen osa elinvoimaamme ja Naantalissa tehdään paljon tärkeää vapaaehtoistyötä.

Luottamushenkilöorganisaatiota uudistettiin viime keväänä, mutta kaupunginhallituksen sekä sen elinvoimajaoston tehtävien ja roolien selkeytys vaatii lisää toimenpiteitä ja keskustelua, mikä on hyvä tehdä nopeasti. Myös viranhaltijaorganisaation uudistaminen olisi tärkeä tavoite ensi vuodelle.

 

Uusien luottamushenkilöiden perehdyttämiseen tulisi käyttää enemmän aikaa, jotta kaikki pystyisivät oikealla tavalla vaikuttamaan päätöksentekoon. Vauhdilla edennyt talousarvion laadinta hujahti monelta uudelta luottamushenkilöltä ohi ilman että asiaan ehti tai osasi riittävästi perehtyä. Jatkossa talousarvion laadintaan tulee käyttää enemmän aikaa.

 

No, kuten jo alussa sanoin, Naantalissa asiat ovat hyvin, mutta se ei tarkoita sitä, ettemmekö voisi olla jatkossa vieläkin parempia. Parannetaan yhdessä johtamista, prosesseja, tavoiteasettelua, mittareita ja seurantaa. Ja keskustellaan valtuustossakin entistä enemmän. Sen myötä pystymme tekemään vieläkin parempia päätöksiä naantalilaisten hyväksi.

UUSIA TILOJA NAANTALILAISILLE HARRASTAJILLE

Valtuustoaloite 26.5.2025

UUSIA TILOJA NAANTALILAISILLE HARRASTAJILLE

Naantalissa on vireää ja monipuolista liikunta- ja vapaa-ajantoimintaa, on urheilijoita, uimareita, palloilu- ja jäälajien harrastajia, retkiluistelijoita ja eri tavoin muuta liikuntaa harrastavia naantalilaisia.

Kaikki harrastajat toivovat ja tarvitsevat hyviä ja asianmukaisia puitteita ja tiloja.

Naantalin valtuustossa on tuotu esille tarpeita parantaa urheilukentän pintarakenteita, rakentaa uimahalli ja jalkapallohalli. Myös toinen Naantalin jäähalleista tarvitsee uuden ja paremman katteen.

Retkiluistelijat ovat pyytäneet parempia harrastusmahdollisuuksia, kun ilmasto lämpenee eikä luonnonjäille ole enää mahdollista aurata ja jäädyttää baanoja. Purjehtijatkin ovat ajoittain huolestuneita omista harrastusmahdollisuuksistaan, teatteri kaipaa parempia tiloja, kulttuuriväki toivoo omaa taloa ja ikäihmisten erilaiset kerho- ja hyvinvointitoiminnot tarvitsevat tiloja.

Kalevanniemen monitoimihalli valmistuu reilun vuoden päästä ja parantaa salibandyn ja monen muun palloilulajin harrastus- ja pelimahdollisuuksia. Halli maksaa noin kahdeksan miljoonaa euroa.

Kaupunki pystyy tulevina vuosina käyttämään rahaa uusiin investointihankkeisiin noin 10-12 miljoonaa euroa, johon sisältyvät esim. koulut, päiväkodit, paikallisjuna- ja tiehankkeet, vesijohdot, viemärit, kevyenliikenteen väylät yms.

Jotta harrastajat ja heidän edustajansa päätöksentekijöiden joukossa eivät päätyisi keskinäiseen taisteluun tarvittujen tilojen ensisijaisuudesta, tulisi uuden hyvinvointilautakunnan valmistella ensi töikseen, ensimmäisen toimintavuotensa aikana, selvitys ja ehdotus tuleviksi toimintatilainvestoinneksi ja niiden tarvejärjestys.

Me allekirjoittaneet ehdotamme, että hyvinvointilautakunta valmistelee ensimmäisen toimintavuotensa aikana vapaa-ajan palveluverkkosuunnitelman tuleviksi vuosiksi.

 

Jan Lindström

Ehdolla Naantalissa ja Varsinais-Suomen aluevaaleissa

 

Lisää parkkipaikkoja Naantalin vanhaankaupunkiin

 

Pysäköintipaikkojen lisääminen Naantalin kantakaupunkiin 

Olen kuunnellut naantalilaisten toiveita ja Naantalissa on pitkään ollut ongelmia kantakaupungin parkkipaikkojen määrässä, varsinkin kesäaikana.

Me allekirjoittajat pyydämme kaupunkia selvittämään saisimmeko lisättyä pysäköintipaikkoja yksisuuntaistamalla Tuulensuunkadun ja Kaivokadun väliset poikkikadut (Torikatu, Ailostenkatu ja Kristiinankatu), jolloin autoja voitaisiin pysäköidä kummallekin puolelle katua.

Yksisuuntaistaminen mahdollistaisi pysäköinnin kapeiden katujen molemmille puolille ja lisäisi näin pysäköintipaikkojen määrää.

 

Jan Lindström

24.3.2025

Kun suurin osa verotuloista katoaa niin miten taloutta hallitaan

 

Naantalin kaupungin verotuloista katosi kaksi kolmasosaa, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät Varhan hoidettaviksi. Myös Nesteen jalostamon alasajo vaikutti huolestuttavalla tavalla kaupunkimme talouteen.

Miten sitten kaupungin talous saadaan pidettyä tasapainossa ja vahvana? Tarvitsemme tulevaisuudessakin hyviä veronmaksajia, joita Naantaliin houkuttavat hyvät palvelut, merellinen asuinympäristö sekä luottamus järkevään päätöksentekoon. Samat asiat vaikuttavat yritysten toimintaedellytyksiin ja yhteisöveron kertymiseen, kunhan myös kaavoituspäätökset tehdään yrityksiä kuunnellen.

Vaikka kaupunkilaiset hyötyvät uusista työpaikoista, ei niitä tule hallitsemattomasti perustaa kaupungin omaan organisaatioon, veronmaksajien kustannettaviksi, vaan joka ikisen toimen ja viran perustamista on pohdittava tarkasti.

Muutaman viime vuoden aikana Naantaliin on rakennettu kaksi koulua, Velkualle ja Luonnonmaalle sekä ryhdytty laajentamaan Kalevanniemen koulutaloa. Nämä kolme hanketta ovat maksaneet yhteensä noin 24 miljoonaa euroa. Jos halutaan välttää kaupungin velkaantuminen, voidaan investointeja tehdä vuodessa noin 10-12 miljoonan euron verran. Rahat riittävät, jos vuosittain rakennetaan tai remontoidaan yksi uusi päiväkoti tai koulu, eikä monta samana vuonna.

Uimahallia ei ihan lähivuosina Naantaliin saada, sillä sen rakentaminen kasvattaisi kuntalaisten maksamaa veroa prosentin verran ison investoinnin lisäksi, sillä uimahallin ylläpitäminen on kallista. Todellisia kustannuksia ei käyttäjiltäkään voida periä, sillä kukapa maksaisi uimahallikäynnistään monta kymppiä. Monitoimihalli valmistuu vuonna 2026 ja sekin tuo usean sadan tuhannen euron käyttökustannukset vuodessa, mutta summa on toki paljon vähemmän kuin uimahallin kulut.

Ihan joka ikistä lajia varten ei pikkukaupungissa voida omia halleja rakentaa, joten naapurikuntien kanssa tulisi tehdä yhteistyötä, jotta kulut jakautuisivat useammalle taholle. Jos halleja rakennetaan yksityisellä rahalla tai seurojen varoilla, voi kaupunki antaa tukea ostamalla päivätunteja mm. koulujen ja päiväkotien tarpeisiin.

Joskus on sanottu, että kuntapoliitikon tulisi tarkastella kunnan taloutta kuin omaa kukkaroaan. Tuo vertaus pitää edelleen paikkaansa. Sekä yksityishenkilön että kaupungin tulee mitoittaa menot tulojen mukaan. Tuolla periaatteella pärjäämme jatkossakin, velkaantumatta ja ilman kuntalaisten veroruuvin kiristämistä.

Jan Lindström, Kok, Naantali

Julkaistu Rannikkoseudussa 21.3.2025

Aktiivinen harrastustoiminta ennaltaehkäisee ongelmia

 

Vahvan Naantalin puolesta

 

Omalääkärijärjestelmä Varhan alueelle

 

Vahvan talouden puolustaja, ei lisää veroja

 

Uusi kirja tulossa

 

Valtuustoaloite Karjalan siirtolaisten kunnioitus

 

Meitä Karjalan evakkoja ja evakkojen jälkeläisiä asuu Naantalissa suuri määrä. Karjalan siirtoväki on omalta osaltaan osallistunut kaupungin rakentamiseen ja hyvinvoinnin luomiseen, vaikka lähtökohdat sodan jälkeen olivat vaikeat.

Oman äitini perhe muutti Naantaliin Kuolemajärveltä, Viipurin eteläpuolelta, Suomenlahden rannalta sodan jälkeen. Perheen isä, isoisäni, menehtyi Talvisodassa. Vastaava, surullinen tarina löytyy monesta perheestä. 

On varmasti paikallaan, että kaupunki huomioisi Karjalan evakot jollain sopivalla tavalla, esimerkiksi jollain sopivalla muistomerkillä julkisen rakennuksen yhteyteen. Kaupunkihan on jo aiemmin päättänyt, että julkisten rakennusten yhteyteen toteutetaan taidetta, joten tämä ei aiheuttaisi lisäkustannuksia.

Yhtenä mahdollisuutena olisi Kuolemajärvellä syntyneen, naantalilaisen kuvanveistäjän, entisen tullimiehen Veikko Mellasen suunnitteleman taideteoksen teettäminen seuraavan julkisen rakennuksen, kuten koulun tai perhekodin yhteyteen.

 

Jan Lindström, 9.12.2025

Taimonrannan kaava

 

1.    Taimonrannan alue on kantakaupungin merellinen helmi ja siksi on tärkeää, että saamme sinne hyvän ja toteuttamiskelpoisen asemakaavan

2.    Täydennyskaavojen teko on aina haastavaa, koska olemassa olevaa ympäristöä muokataan ja asukkaat ovat varpaillaan muutosten takia.
Taimonrannan osalta asukkaiden palaute oli OYK vaiheessa se, että rantaraitti, uimaranta ja palstaviljelyalue tulee säilyttää. Ne on säilytetty kaavaehdotuksessa.
Lisäksi väljyyttä on lisätty ja näkymiä merelle on vaalittu. Tarkkaa kaavatyötä.

3.    Kaavaehdotuksessa on runsaasti puisto-, virkistys- ja palloilualueita -hyvä näin.
Osittain tämä johtuu toki siitä, että nykyisellä venesäilytysalueella on pilaantunutta maapohjaa. Veneitä on siellä säilytetty ja kunnostettu lähes neljän vuosikymmenen vuoden ajan.
Aikanaanhan, kun venesäilytysaluetta Taimonrantaan suunniteltiin niin sitä kovin vastustettiin – nyt aika on toinen ja venesäilytysalueen poistoa jotkut vastustavat.

4.    Uimarannan tuleva saunarakennuksen paikka on nyt siirretty lounaiskulmaan, lähemmäksi 1960 -luvun saunarakennuksen paikkaa.  Uimaranta-alue ja saunan paikka mahdollistavat esteettömän kulun käyttäjille ja talviuintipaikan rakentamisen.

5.    Kaavatalous on haasteellinen ja taloudellinen lopputulos varmistunee sen jälkeen, kun näemme miten nopeasti rakennuspaikat menevät kaupaksi ja millaisia asukkaita alueelle muuttaa. Kaavaehdotus mahdollistaa korkeatasoisen ja houkuttelevan asuinalueen rakentamisen, josta löytyy kaikkea kivaa!

Valtuustoaloite 11.11 Yksityisteiden avustaminen

 

YKSITYISTEIDEN AVUSTAMINEN

Naantalissa on yksityisteitä noin 230 km, näistä teistä huolehtivia tiekuntia noin 120 kpl ja Naantalin kaupunki avustaa tiekuntia taloudellisesti.

Vertailuna Raisio, jossa on vain noin 30 km yksityisteitä.

Näiden naantalilaisten yksityisteiden, jotka ovat kaikkien kulkijoiden käytössä, hoidon järjestävät teiden varrella asuvat ja mökkeilevät itse. Lumenauraukset ja hiekotukset järjestetään siis porukalla. Kustannukset pysyvät tällöin kohtuullisina.

Tiekunnat työllistävät monia pien- ja maatalousyrittäjiä, joilla on tarjota paikallisesti kunnossapitoon ja lumenauraukseen sopivaa kalustoa.

Kalliita erikoistyökoneita, kuten esim. tiehöylää ei paikallisilta pienyrittäjiltä kuitenkaan yleensä löydy. Sama koskee kesäiseen pölynsidontaan sopivia nestemäisen suolanlevityksen kalustoa. Näitä koneita kuitenkin löytyy Naantalin kaupungilta ja niiden työtunnit vuositasolla ovat melko vähäiset, joten voisiko niitä hyödyntää myös yksityisteiden kunnostukseen?

Me allekirjoittaneet ehdotamme, että kaupunki selvittää mahdollisuudet tukea Naantalilaisia tiekuntia vuokraamalla tiehöylä- ja suolauspalvelua tiekuntien tarpeeseen kohtuullista korvausta vastaan, lisäksi voisi selvittää, että voisivatko tiekunnat hyödyntää kaupungin vuosisopimuksia. Tiekunnilta tulee kartoittaa kyseiset tarpeet sekä selvittää kilpailulainsäädäntö.

Jan Lindström 11.11.2024

Valtuustoaloite 2.9.2024 Naantalin merenlahdet

 

NAANTALIN MERENLAHDET                                                        VALTUUSTOALOITE 2.9.2024

Naantalin merenlahtia uhkaa uusi ongelma, ärviä.

”Ärviät (Myriophyllum) on vesikasvisuku, johon kuuluu noin 40 lajia. Ärviät kasvavat kokonaan veden alla, vain kukat kohottuvat vedenpinnan yläpuolelle. Ärviän varsi kiemurtelee pitkinä köynnöksinä ja hienoliuskaiset lehdet ovat kiehkuroina. ” (Wigipedia)

”Tähkä-ärviä on merenlahtien vitsaus – pohjaan asti kasvanut verkosto voi estää pääsyn mökille. Mökkirannat tukkivan ja potkureihin kietoutuvan tähkä-ärviän runsastumisen syytä ei tarkkaan tiedetä. Sitä poistetaan erikoisaluksella, joka imee kasvin tehokkaasti ja poistaa myös sen pienet osat. Tähkä-ärviä leviää helposti pienistäkin rippeistä.” (YLE)

Esimerkiksi Matalahdessa, Nuikonlahdessa ja Kirkkolahdessä ärviä aiheuttaa jo tuhojaan ja vaikeuttaa lahtien käyttöä ja virkistysmahdollisuuksia.

ELY keskuksella on tiettävästi varattu 800 000 euroa rahaa ongelmien ja ärviän poistamiseen, mutta sitä ei vielä täysimääräisesti käytetä.

 

Me allekirjoittaneet ehdotamme, että kaupunki selvittää ärviän aiheuttamat ongelmat Naantalin merenlahdista ja mahdollisuudet poistaa ärviä sekä miten saada siihen tukea ELY:ltä. Lisäksi kaupunki varaa rahaa seuraaviin talousarvioihin kyseisiä hankkeita varten, jotta ärviä voidaan poistaa merenlahdistamme yhteistyössä yhdistysten, järjestöjen ja ELY keskuksen kanssa.

Luonnonmaan Rinki -piste siirrettävä parempaan paikkaan.

 Valtuustoaloite 31.1.2023

Luonnonmaan nykyinen Rinki-kierrätyspiste sijaitsee liikenteellisesti hankalassa, ahtaassa ja vaaratilanteita aiheuttavassa paikassa. Rinkipiste aiheuttaa myös epäsiisteyttä ja turhaa melua alueelle.

Me allekirjoittaneet ehdotamme, että kaupunki neuvottelee Rinkiorganisaation kanssa uudesta paikasta tulevan Luonnonmaan Perhetalon ja K-Marketin alueelta niin, että uusi piste on helposti saavutettavissa Luonnonmaan asukkaille.

Aikatauluna tulisi olla siirto uuteen paikkaan, kun kaava ja tieyhteydet Kaivolan ja Linnavuoren alueille on rakennettu.

Jan Lindström ja 25 muuta valtuutettua

Väestönsuojat Naantalissa

 

Monet naantalilaiset ovat huolestuneita ja epätietoisia mahdollisuudesta päästä kunnolliseen väestönsuojaan, mikäli esimerkiksi ydinonnettomuus tai
- laskeuma uhkaisi meitä.

 

Me allekirjoittaneet ehdotamme, että Naantalin kaupunki selvittää yhdessä muiden viranomaisten kanssa väestönsuojatarjonnan ja tarpeen Naantalissa ja tiedottaa naantalilaisille heitä lähimmästä suojasta.

 

Jan Lindström, 10.10.2022 Naantalin kaupunginvaltuusto

Merimaskun koulun lämmityksen muutos metsähakkeeseen

 

Aloite 10.10.2022 Naantalin valtuusto

Merimaskun koulu käyttää edelleen öljylämmitystä, jonka kustannukset ovat nousussa ja joka ei toimi kestävällä pohjalla.

Merimaskussa ja Naantalin saaristo-osissa, joissa ei ole kaukolämpöä saatavana toimii useita maa- ja metsätalousyrittäjiä, jotka ovat valmiita toimittamaan metsähaketta vastaaviin tarkoituksiin. Uusiutuva kotimainen polttoaine on hyvinkin kilpailukykyinen tässä energiamyllerryksessä.

Naantalista löytyy myös yritys, joka toimittaa kohteeseen sopivia lämpölaitoksia. Sähköpulan takia nyt ei välttämättä kannata miettiä lämpöpumppuun siirtymistä, koska se toimii sähköllä.

Muutoksesta voisi saada myös huomattavan käyttökustannuksen säästön jatkovuosina.

Me allekirjoittaneet ehdotamme, että kaupunki selvittää mahdollisuuden muuttaa Merimaskun koulun ja päiväkodin sekä muiden vastaavien kohteiden lämmitys metsähakkeella lämmittämiseen.

 

Jan Lindström

Karvetin tekonurmen lämmitys, valtuustoaloite 10.10.22

 

Kaukolämmön hinnan noustessa kentän sulana pitämisen kustannukset talvella nousevat, ja vaarana on, että kenttää ei pidetä tulevina talvina sulana ja käyttökuntoisena.

Mikäli kenttää ei voida talvisin käyttää naantalilaisten nuorten harrastuksiin, siitä on vaarana nuorten harrastusaktiivisuuden lasku ja se taas johtaa usein muihin ongelmiin, kuten syrjäytymiseen, kiusaamiseen ja levottomuuksiin kouluissa.

Suurimpana valtuustoryhmänä Kokoomus haluaa, että kenttä pysyy auki ja käyttökunnossa, mutta ymmärrämme, että kustannuksia tulee laskea, mikäli se on teknisesti mahdollista ja järkevää.

Me allekirjoittaneet ehdotamme, että kaupunki selvittää mahdollisuuden käyttää kentän talviseen sulana pitämiseen kaukolämmön paluupuolen lämpöä ja neuvottelee Turku Energian kanssa edullisemmasta hinnasta, jotta kenttä voidaan pitää auki ja käyttökustannukset saadaan alhaisemmiksi.

Alemmasta paluulämpötilasta on hyötyä myös voimalaitokselle, koska talvella paluulämpö helposti nousee yli optimin ja heikentää voimalaitoksen hyötysuhdetta.

Kaukolämmön paluulämpöä käytetään hyödyksi monissa vastaavissa kohteissa samasta syystä.

Jan Lindström

Merimaskun kirjasto on saatava nopeasti toimintaan

 

Merimaskun kirjaston välitön käyttöönotto

 

Tekninen lautakunta teki viime viikolla oikean päätöksen, kun keskeytti Merimaskun koulun kirjaston pintaremonttihankkeen, koska budjetti ylittyi 4,5 kertaisesti.

 

Neljä kysymystä, johon toivomme vastausta:

1.       Miksi kirjasto on ollut kiinni keväästä asti vaikkei siellä ole aloitettukaan remonttia?

2.       Miksi kirjaston kalusteet luovutettiin pois ennen kuin remontti oli suunniteltu ja siihen oli saatu tarjoukset ja kuka luovutuksesta päätti?

3.       Miten voi olla, että valtuuston myöntämä määräraha pintaremonttiin, 100 000,- ei riitä 149 m2 hyväkuntoisen tilan pintaremonttiin ja omatoimikirjaston vaatimiin lukitusmuutoksiin?

4.       Miksi asiantuntijalautakunta sivuutettiin päätöksenteosta?

Valitettavasti tilapalvelun suunnittelu ja toteutusprosessi ei toimi ja se tulee korjata ensi tilassa, jotta jatkossa saamme toteutettua valtuuston päättämät investoinnit määrärahojen puitteissa ja asiantuntijalautakunnat pääsevät sanomaan asioista oman mielipiteensä.

Merimaskun kirjasto on hyvässä ja tarkoituksenmukaisessa kunnossa eikä vaadi monen sadan tuhannen remonttia. Kirjaston toiminta ei myöskään vaadi esimerkiksi akustiikan parantamista, jota sinne on suunniteltu, koska kirjastossa on akustisesti hyvät pinnat eli kirjat kirjahyllyissä. Kirjastossa myös liikutaan ja työskennellään hiljaa.

Teklan päätös lisämäärärahasta on aivan yliampuva. Tuolla kokonaisrahalla 230 000 euroa voisi teettää samankokoisen talon avaimet käteen -periaatteella, olettaen, että perustukset ja liitännät ovat jo tehty niin kuin tässä tapauksessa on. Ihmetyttää suuresti, että mitä kaikkea kirjastoon on suunniteltu, kenen toimesta ja millä perusteilla?

Saatu tarjous oli yli 400 000,- euroa, mitäköhän on oikein kysytty tarjouspyynnössä. Ei ainakaan pelkästään välttämätöntä pintaremonttia ja lukituksen muutosta?

Kuka tällaisen tarjousaineiston tuotti ja kuka siitä vastasi?

Naantalin talous kiristyy tulevina vuosina, kun hyvinvointialue vie 2/3 -osaa verotuloistamme, valtionosuuksista ja yhteisöveroista.

Meille on tulossa suuret investoinnit taas seuraavalle nelivuotiskaudelle, kuten meille valtuuston seminaarissa kerrottiin. Mikäli emme jatkossa saa tällaista yliampuvaa investointitapaa muutettua järkeväksi niin hukka meidät perii. Tehdään se mitä on tarpeen, muttei pröystäillä.

Me allekirjoittaneet ehdotamme, että kaupunki ryhtyy välittömiin toimiin, jotta kirjasto voidaan avata mahdollisimman nopeasti kuntalaisten käyttöön sekä tilapalveluiden suunnittelu ja toteutusprosessi saatetaan nopeasti kuntoon.

Jan Lindström 19.9.2022

Naantalin tilinpäätös 2021 reilusti ylijäämäinen