Naantalin kaupungin kannanotto sote –palvelurakennetta koskevan esityksen vähimmäisasukasmäärään ja poikkeamisperusteeseen

Kunta- ja sote –koordinaatioryhmän esityksen perusteella annetussa hallituksen esityksessä HE 53/2013, hallituksen esityksen HE 32/2013 tarkentamiseksi, esitetään, että alle 20.000 asukkaan kunnalla ei olisi oikeutta itse järjestää perustason sote –palveluja.

Naantalin kaupunki esittää kannanottonaan sen lisäksi, mitä kaupunki on jo 25.2.2013 valtiovarainministeriölle antamassaan lausunnossa kuntarakennelain muutoksesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteesta lausunut, että hallituksen esityksen HE 53/2013 mukainen esitys ehdottomasta ja poikkeuksettomasta 20.000 asukkaan alarajasta sote –palvelujen järjestämisvastuuseen/-oikeuteen ei ole kestävä, koska se ei ota huomioon muun muassa kuntien maantieteellisiä eroavaisuuksia ja niihin sovitettuja, jo nykyisin hyvin toimivia perustason sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita. 

Saaristoisuus huomioitava poikkeamisperusteena

PARAS-hankkeen lähtökohdista poiketen saariston erityisoloja ei ole lainkaan otettu huomioon esityksissä. Saaristo-olojen huomioon ottaminen on harvan asutuksen ja kansalaisten kielellisten oikeuksien veroinen tekijä harkittaessa perustason sote -alueen kriteereitä ja perusteita niistä poikkeamiseksi. Kansalaisten yhdenvertaisuuden takaaminen edellyttää saaristoisuutta poikkeamisperusteena harvaan asutukseen ja kielellisiin oikeuksiin rinnasteisena.

                     

Pinta-alaltaan 688 neliökilometrin saaristo-osakuntastatuksen omaava Naantali on selkeästi suomenkielisen saariston merkittävin kunta. Naantaliin liittyneistä kunnista saaristokuntia olivat Rymättylä ja Velkua. Merimasku oli saaristo-osakunta ja Livonsaaren alueen (liitetty Naantaliin nykyisestä Maskusta) osalta Maskuun liittynyt Askainen oli saaristo-osakunta.

Kaupungin alueella on ilman kiinteää tieyhteyttä olevia vakituisesti asuttuja saaria 28 kpl. Vakituisia asukkaita näillä saarilla on yhteensä 319 kpl TEM:n julkaisuja 26/2010 mukaan. Yhteysaluslinjoja ja losseja on kumpiakin kolme sekä kesä-asukkaita yli 17.000. Saaristo-olosuhteet antavat omat haasteensa palvelujen järjestämiselle.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan asukasmäärät osa-alueittain ovat seuraavat:

	31.12.2009	31.12.2010	31.12.2011	31.12.2012
Naantali yhteensä	18544	18807	18871	18824
Kanta -Naantali	14231	14255	14289	14214
Mannerpuoli	12509	12534	12534	12511
Luonnonmaa	1722	1721	1755	1703
Merimasku	1701	1707	1717	1727
Rymättylä	2182	2222	2217	2225
Velkua	250	443	436	439
Tuntematon	180	180	212	219
		Livonsaari 183

Asukasluvun ollessa nyt pyöreät 19.000 ja väestöennusteiden sekä hyväksyttyjen seudun - ja sitä tukevan Naantalin maankäytön rakennemallin perusteella kasvava, lakiluonnoksessa esitetty joustamaton 20.000 asukaslukuperuste ei ole perusteltu. Lisäksi on muistettava, että kaupungissa kesäasukkaat nostavat väkiluvun lähelle 30.000 ja lisäksi tulevat vielä matkailijat.

Edellä mainitun lisäksi Naantalin kaupungin kaupunginvaltuusto on 13.2.2012 § 1 hyväksynyt MAL –sopimuksen mukaisen Naantalin maankäytön kehityskuvan 2035 loppuraportin, jossa on todettu seuraavaa:

Saaristokeskusten kasvu (900 asukasta) jakautuu saaristoalueella tapahtuneen kasvun (kokonaismuutos 1985-2010) suhteessa seuraavasti:

􀁸 Rymättylä kk 290 (32%)

􀁸 Merimasku kk-Hellemaa 550 (61%)

􀁸 Teersalo 60 (7%)

Suluissa oleva prosentti kuvaa kasvun osuutta 1985-2010 koko saaristoalueen kasvusta (joka on ollut 1191 ilman Luonnonmaata). Kasvu vuoteen 2035 asti (900 asukasta) on jaettu keskuksiin samassa suhteessa.

Lisäksi varaudutaan hallittuun ja KHO:n vapaa-ajanasuntojen käytön vakituisena asumisena sallivan päätöksen mukaiseen haja-asutuksen kasvuun (enintään 500 asukasta). Saaristoalueen yleiskaavat mahdollistavat jopa noin 1000 asukkaan väestölisäyksen haja-asutusalueelle, jos otetaan potentiaalin lisäksi huomioon oletettavissa oleva toteuma (50-60%). Kehityskuvassa pyritään kuitenkin ohjaamaan haja-asutusalueella tapahtuvaa rakentamista edellä mainittuihin keskuksiin ja Röölän, Poikon ja Livonsaaren kyliin. Esimerkiksi Röölässä voimassa oleva osayleiskaava ohjaa suoraan rakentamista (MRL 44 § mahdollistaa noin 100 asukkaan lisäyksen kyläalueelle).

Maankäytön kehityskuva on lähtökohta ja ohje maankäyttö- ja rakennuslain mukaiselle yleiskaavoitukselle ja muulle suunnittelulle sekä alueiden käyttöönotolle.

Naantalin alueella saariston ja erityisesti ilman kiinteää tieyhteyttä olevien saarten asukkaiden asiointimatkat ovat jo nykyisellään pitkät. Luultavaa on, että mikäli kuntakoko tai sote –palvelualue edelleen kasvaisi, matkat  ja varsinkin matka-ajat pitenisivät entisestään.

Etäisimmistä Velkuan ympärivuotisesti asutuista saarista matka-aika yhteysaluksella mantereelle Teersaloon kestää enimmillään tunnin. Matka-ajat vaihteleva olosuhteiden mukaan: talvisin jääolosuhteissa matka kestää kauemmin. Matka-aika saaresta Turkuun on vähintään 1,5 – 2 tuntia. Matkan kesto Velkuanmaalta kahdella (2) lossilla Turkuun on noin 2 tuntia (2 lossiyhteyttä).

Yksistään linja-autoyhteys Teersalosta (Velkua) Turkuun kestää tunnin (1h).

Rymättylän saarista matka mantereelle Haapalan laituriin kestää maksimissaan 2,5 h (matka-aikoja: esim. Samsaari 1,5 tuntia, Ruotsalainen 20 min - 1h 55 min, Korvenmaa 1 h 05 min). Matkan kesto riippuu yhteysaluksen reitistä.

Yhteysaluslaiturilta on maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin mahdollisuus päästä kutsutaksilla Rymättylän keskustaan ja siellä vaihtaa Turkuun menevään linja-autoon. Joukkoliikenteen vuorojen supistamisesta johtuen matka-aika Turkuun on pidentynyt ja on todennäköistä, että joukkoliikennettä käyttämällä ei saman vuorokauden aikana ole mahdollista päästä takaisin saareen.

Asukkaiden palvelujen näkökulmasta uhkana olisi nykyistä vähäisemmän asukasosuuden muodostavan saaristoväestön jääminen täysin marginaaliin esimerkiksi sote -palvelurakennetta suunniteltaessa.

Naantalin terveyskeskus on hyvin toimiva. Palvelut on pystytty turvaamaan lain edellyttämällä tavalla ja tasolla sekä kuntalaisille että kesäasukkaille. Uusien toimijoiden sote -piirien ja erityisesti suurten terveyskeskusten huonot palvelutasotiedot pelottavat hyvin asioitaan hoitaneita, kokonsa puolesta riittävän suuria kuntia, kuten Naantalia. Naantalissa ei nähdä olevan tarvetta muuttaa nykyistä perustason kunnallista terveyskeskusta ja sosiaalitointa. Pidämme tärkeänä, että näiden palvelumahdollisuudet turvataan eikä niitä näivetetä vain siksi, että Naantalin asukasluku näillä näkymin vuonna 2017 jäisi vain sadoilla asukkailla alle 20.000 asukkaan vähimmäisrajan.

Näillä perusteilla Naantali edellyttää saaristoisuuden ottamista tai palauttamista poikkeamisperusteisiin esitetystä 20.000 asukkaan vähimmäisvaatimuksesta perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi. Valtioneuvosto on osaltaan tämän aikanaan hyväksynyt, kuten laki edellytti.

Saaristoisuus tulee ottaa kuntajakolain muutokseksi esitetystä selvitysalueesta sekä perustason sosiaali- ja terveyspalvelualueesta poikkeamisen perusteisiin.

Naantalin kaupungin puolesta

Naantalin talousarvioraami vuodelle 2014

Kaupunginhallitus pohtii parhaillaan tulevan vuoden 2014 talousarvioraamia virkamiesvalmisteluun.
Verotulojen arvioidaan tänä vuonna jäävän 1,5 miljoonaa alle budjetin, onneksi myös henkilöstökulut ovat laskussa, osittain sijaisten ja väliaikaisen henkilöstön pienenevän määrän takia.

Ilman korjaustoimenpiteitä ensi vuosi näyttää 4 miljoonaa pakkasta ilman veronkorotusta!
Kokoomuksen ryhmä on asettanut tavoitteeksi, ettei verotusta kiristetä eikä velkaa tehdä lisää.
Nyt etsimme keinoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
Tuloja on saatava lisää ja menoja karsittava palvelutarpeen mukaisesti, ulkoistuksilla on mahdollisuus tuottavuuden lisäämisen ja palvelujen tehostamiseen.

Raami tarkentuu kaupunginhallituksen 17.6 kokouksessa, jota ennen ryhmät miettivät keinoja tarkemmin.

Kaupunginhallitus hyväksyi Pirttiluodon-Karjaluodon asemakaavan

Kaupunginhallitus hyväksyi äänestyksen jälkeen Pirttiluodon ja Karjaluodon asemakaavan. Seuraavaksi asemakaava menee valtuuston käsittelyyn.
Kaava-alue on merellisen väljä ja siinä on 45 kpl rakennuspaikkaa, yhteensä 20 000 kerrosneliömetriä.
Asukkaita alueelle odotetaan muuttavan sen valmistuttua yhteensä 250.

Tekninen lautakunta pohtii tänään palvelustrategiaa

Viranhaltijaehdotuksessa ei suurta muutosta nykyisiin toimintatapoihin ehdoteta.
Pienvenesataman hoito esitetään ulkoistettavaksi. Lisäksi virasto esittää muutamia yksittäisiä kehityskohteita, joiden tuotantotavan muutoksesta voidaan odottaa muutamien tuhansien säästöä vuosittain.

Vesihuoltolaitoksen osalta tehdään yhteistyöselvitys Turun kanssa.
Kaukolämpö on jo siirretty Turku Energian hoidettavaksi.

Erilaisia teknisen sektorin yhteistyöhankkeita kaupunkiseudulla on useita, mutta harvat niistä ovat tuoneet selkeitä kustannussäästöjä.

Lautakunnan oikeisto listasi lisäselvitettäviä kohteita, joita ehdotuksen lisäksi voisi harkita ulkoistettavaksi. Näitä olisivat esim. siivous- ja ateriapalvelut, kiinteistönhoito ja liikuntapalvelut.
Taksojen ja maksujen korotuksia tulisi myös tehdä harkitusti ja kustannusten nousun tahdissa.

Tavoitteena tulisi olla noin 1 Miljoonan euron säästöt.

Sipposesta vs. kaupunginjohtaja ja Tuunalle lisää vastuita

Valtuustoryhmät neuvottelivat keskiviikkona kaupunginjohtaja Kvistin sairasloman aikaisesta töiden hoitamisesta ja päätyivät kaupunginhallituksessa tiistaina olevaan ehdotukseen.
Sen mukaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Tuunalle annetaan enemmän poliittisen ja strategisen ohjauksen sekä seudullisen edunvalvonnan vastuuta.
Yhteyspäällikkö Martti Sipponen nimetään vs. kaupunginjohtajaksi toistaiseksi, kunnes Kvist palaa takaisin työhön tai korkeintaan 31.3.2014 asti.
Ratkaisulla pyritään pitkäjänteisempään talouden ja asioiden hoitoon haastavassa tilanteessa.

Naantalin tilinpäätös 2012

Kaupunginhallitus käsittelee vuoden 2012 tilinpäätöstä ylimääräisessä kokouksessa keskiviikkona 27.3.2013.

Tilikausi 2012 näyttää alijäämää 6,3 Me.
Alijäämä pieneni hieman aiempaan ennusteeseen nähden. Positiivinen yllätys johtui verotulojen arvioitua suuremmasta kasvusta ja poistojen pienenemisestä.

Kaupunginhallituksen säästöpäätöksillä arvioidaan saavutetun noin puolen miljoonan euron kulusäästöt viime syksyn aikana.

Lainamäärä kasvoi 42Me:sta 49 Me:oon vuoden aikana eli 2645 euroon/asukas. Tosin kassassa on noin 7 Me rahaa eli nettovelkamme on sen verran pienempi.

Tämän vuoden ensimmäiset ennusteet valmistuvat lähiaikoina ja saamme tietää tämän vuoden tilanteen tarkemmin. Säästötarvetta varmaan on myös tänä vuonna ja se vaatii nopeita toimenpiteitä kulujen kurissa pitämiseksi ja tuottojen maksimoimiseksi, jotta velkamäärä ei nouse ja veroprosentti saadaan pidettyä nykyisessä.

Osaatko iloita terveydestäsi?

Toinen viikko Kankaanpään kuntoutuskeskuksessa on menossa ja useampaan kertaan olen pysähtynyt ja miettinyt, miten onnellisessa asemassa olen, kun pystyn käymään työssä ja selviytymään omatoimisesti jokapäiväisistä arjen askareista.
Täällä Kankaanpäässä kuntoutetaan erittäin vaikeasti vammautuneita kanssaihmisiä. Toiset heistä ovat kohtalotovereita eli aivoinfarktin saaneita ja sen seurauksena halvaantuneita. Toiset ovat olleet onnettomuudessa, toiset syntymästään asti vammautuneita.
Suurimmalla osalla heistä on kuitenkin valtava elämisen ilo ja halu nauttia niistä pienistä asioista, jotka tämä paikka, hyvät hoitajat ja ystävät täällä heille tarjoavat. Tänäänkin yksi ryhmämme neliraajahalvaantunut potilas innostui "lattiacurling" -pelissä saadessaan kiekon pysähtymään lähes maalialueelle asti!
Moni meistä normaalia elämää elävistä voisi aina välillä pistäytyä täällä muistuttamassa itseään omasta onnellisesta tilanteestaan ja jakamassa omia kokemuksiaan näiden kanssaihmisten kanssa.