Kaava on aiemmin pitänyt sisällään yhteydet Viialan ja Linnavuoren alueisiin, mutta se jätettiin nyt pois kaava-alueesta ja se valmistellaan uudelleen. Nyt kaava sisältää vain pohjoisosan kaava-alueesta eli pääosin vain perhetalon ja lähialueen voimalinjan pohjoispuolella.
keskiviikko 23. lokakuuta 2019
Teatterille löytymässä uudet tilat
Kaupunki ja Naantalin Teatteri neuvottelevat määräaikaisista uusista tiloista, joilla varmistetaan teatteritoiminnan jatko seuraavaksi viideksi vuodeksi. Tämän jälkeen kaupunki osoittaa Teatterille uudet tilat, vaihtoehtoina mm. Kuparivuoren koulu sen jälkeen, kun sieltä oppilaat ovat siirtyneet Luonnonmaan uuteen perhekotiin tai Kalevaniemen uusiin tiloihin.
Asia ratkaistaan talousarvio 2020 yhteydessä tämän kuun aikana.
Jan Lindström
Kaupunginhallituksen pj
Asia ratkaistaan talousarvio 2020 yhteydessä tämän kuun aikana.
Jan Lindström
Kaupunginhallituksen pj
torstai 3. lokakuuta 2019
Naantalilaisten oma ympäristöohjelma
Naantalilaiset ovat päässeet laajasti ja avoimesti osallistumaan kaupungin ympäristöohjelman laadintaan. Osallistumiskanavina ovat olleet yleisötilaisuudet, työpajat ja sähköinen kysely.
Kaupunkilaisten yhteisenä tavoitteena on huolehtia siitä, että Naantali on hyvä ja terveellinen paikka elää ja Naantalin luontoympäristö voi hyvin. Myös yksi laajemman kaupunkistrategian kärkitavoitteista on rantojen virkistysarvon ja lähivesien laadun parantaminen.
Ympäristöohjelman toimenpiteet saadaan mukaan talousarvioon ja toteutumista seurataan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä.
Lukuisten ympäristöohjelman toimenpide-ehdotusten joukosta pitää vielä valita ne, joiden kautta me naantalilaiset itse pystymme parhaiten vaikuttamaan ympäristömme tilaan, kuten esimerkiksi parantamaan Saaristomeren kuntoa. Yksi merkittävimmistä toimenpiteistä on varmasti alueen ja varsinkin saariston jätehuollon ja jätevesien käsittelyn tehostaminen.
HINKU-hankkeeseen
osallistumista on myös pohdittu paljon. Tällä Suomen Ympäristökeskuksen
koordinoimalla hankkeella tavoitellaan hiilineutraalia kuntaa. Päätös
osallistumisesta tehdään, kunhan olemme saaneet tiedot tarvittavista
toimenpiteistä sekä hankkeen mahdollisista vaikutuksista Naantalille. HINKU-verkostoon
on toistaiseksi liittynyt vain osa Suomen kunnista ja niidenkin ilmastopäästöt
ovat viime vuosina kasvaneet. Pystymme varmasti omin toimin parempaan, esimerkkinä
uusi monipolttoainevoimalaitos, joka vähentää huomattavasti paikallisia hiilidioksipäästöjä.
Lähivuosina
Naantalissa laitetaan paljon työtä ja voimia valtakunnallisiin Asuntomessuihin
valmistautumiseen. Ne viedään läpi Naantalin tapaan menestyksellisesti. Toinen
vähintäänkin yhtä tärkeä asia on koulu- ja päiväkotiverkon uudistaminen. Myös
uusi tiivis keskusta rakentuu nopeasti ja tehokkaasti. Saamme erityisesti
nuorille perheille soveltuvia edullisia asumisoikeusasuntoja. Asukkaiden
lisääntymisen myötä myös keskustan palvelut ja julkinen liikenne voivat
kehittyä.
Jan Lindström
Kaupunginhallituksen
puheenjohtaja, KOK
maanantai 9. syyskuuta 2019
Nasta lehti 3 2019. Me pystymme parempaan
Me pystymme parempaan
Kesäkuussa Naantaliin
kerääntyi suuri määrä eri alojen ihmisiä. Suomi24-tapahtuman työpajoissa
rakennettiin suomalaisen yhteiskunnan keskinäistä luottamusta.
Sain olla mukana
kuuntelemassa arkkipiispa Tapio Luomaa. Luoma toi esiin nyky-yhteiskuntamme
kolme haastetta: kaunan, kärsimättömyyden ja kovuuden. Niiden vastapainoksi hän
kannusti korostamaan sovintoa, ilmavuutta ja haavoittuvuutta, jotka luovat
luottamusta. Ilman luottamusta ei ole myöskään toimivaa demokratiaa.
Keskustelussa
arkkipiispan kanssa yhdeksi teemaksi nousi myös se, miten meidän on jatkuvasti
kehitettävä yhteiskuntaamme, jotta voisimme säilyttää nykyisen elintasomme.
Naantalissa asiat ovat suhteellisen hyvin, mutta vain jatkuvalla kehittämisellä
pystymme säilyttämään asukkaiden hyvinvoinnin.
Naantalissa valtuusto
hyväksyi kesäkuussa uuden Elinvoimaohjelman. Tavoitteena on kehittää
kaupunkiamme kasvavana, elinvoimaisena ja tulevaisuuttaan rohkeasti rakentavana
saaristokaupunkina sekä aktiivisena osana Turun kaupunkiseutua. Elinvoimaa
lisätään kolmen kärkiteeman avulla.
Hyvät
yhteydet Naantaliin
tarkoittaa Armonlaaksontien ja Turkuun johtavan pikatien parantamista ja
joukkoliikenteen kehittämistä. Tästä hyvänä esimerkkinä viime talvena
käynnistynyt Fölin iltavuoro Merimaskuun ja Rymättylään. Luonnonmaan uudet
asuntoalueet liitetään joukkoliikenteen verkostoon ja suoria nopeita
linja-autovuoroja Naantalin keskustasta Turkuun lisätään. Saariston kevyen
liikenteen väyliä jatketaan Rymättylän Röölään saakka yhteistyössä valtion
kanssa. Saariston etätyöhön kannustetaan parantamalla tietoliikenneyhteyksiä.
Osaava,
palveleva ja hyvinvoiva Naantali tarkoittaa kauppapalvelujen monipuolisuutta ja alan kilpailua. Uusia
kaupan alan palveluja syntyy keskustan rakentumisen yhteydessä sekä Ruonan
yhdystien varteen. Kunhan tieyhteydet paranevat ja asumisen alueet laajenevat,
syntyy uusia kauppoja varmaankin myös Armonlaaksontien varteen ja saaristoon.
Velkua saa uuden koulun ja Luonnonmaan asuntomessualueen läheisyyteen
rakennetaan uusi perhetalo, eli koulu, päiväkoti sekä kokoontumis- ja
harrastetiloja.
Kasvava ja
vetovoimainen Naantali
tarjoaa uutta asumista keskustassa ja saaristossa. Vuoden 2022 asuntomessut ja uudet
merelliset asuinalueet houkuttelevat varmasti uusia lapsiperheitä Luonnonmaalle
ja saaristoon. Keskustan uusien kerrostalojen asukkaat pääsevät asumaan
monipuolisten palvelujen äärelle. Varsinkin ikääntyvät naantalilaiset ovat
iloinneet tästä mahdollisuudesta.
Yrityksille kaavoitetaan sopivia tontteja. Kun yritykset menestyvät, syntyy myös uusia työpaikkoja. Matkailu kasvaa edelleen ja antaa hyvät mahdollisuudet saariston palvelujen kehittämiselle. Naantalin Matkailu Oy:n yhteistyön tiivistäminen yritysten ja muiden yhteisöjen kanssa luo mahdollisuuksia uudenlaisille suunnitelmille ja niiden toteuttamiselle. Ilmastohaaste lisää varmasti kotimaan matkailua ja hyvällä osaamisella Naantali saa siitä osansa.
Yrityksille kaavoitetaan sopivia tontteja. Kun yritykset menestyvät, syntyy myös uusia työpaikkoja. Matkailu kasvaa edelleen ja antaa hyvät mahdollisuudet saariston palvelujen kehittämiselle. Naantalin Matkailu Oy:n yhteistyön tiivistäminen yritysten ja muiden yhteisöjen kanssa luo mahdollisuuksia uudenlaisille suunnitelmille ja niiden toteuttamiselle. Ilmastohaaste lisää varmasti kotimaan matkailua ja hyvällä osaamisella Naantali saa siitä osansa.
Naantalin kehittäminen
entistä paremmaksi ei onnistu kaunalla, kärsimättömyydellä ja kovuudella.
Niiden sijaan tarvitsemme Tapio Luoman sanoin keskinäistä luottamusta, jonka
rakennusaineet ovat sovinto, ilmavuus ja haavoittuvuus.
Sovinto vapauttaa
kaunan ja menneen taakasta ja antaa näkökulmat tulevan rakentamiseen.
Kärsimättömyys kaipaa rinnalleen ilmavuutta, tilaa, jossa asioiden annetaan
kypsyä rauhassa. Luottamuksen
rakentuminen vie aikaa. Kovuudella ihminen yrittää peittää haavoittuvuutensa.
Me pystymme parempaan.
Rakennetaan tulevaisuuden Naantalia yhdessä, ilman kaunaa, kärsimättömyyttä ja
kovuutta.
Jan Lindström
Kaupunginhallituksen
puheenjohtaja
keskiviikko 19. kesäkuuta 2019
Naantaliin perhetaloja ja lisää hoitajia kotihoitoon
Naantaliin
rakennetaan tulevina vuosina useita uusia kouluja ja päiväkoteja. Ensin
rakennetaan uusi Velkuan koulu, sen jälkeen on vuorossa uusi Perhetalo
Luonnonmaalle, jotta vuoteen 2022 mennessä meillä on uudet ja nykyaikaiset
koulu, päiväkoti, varhaiskasvatuksen tilat, kirjasto ja kokoontumistilat
lähellä uutta asuntomessualuetta.
Perhetaloa
ja uutta Luonnonmaan Rymättyläntien varren asuinaluetta varten tarvitaan myös
uusia tie- ja kevyenliikenteen järjestelyjä. Muutokset suunnitellaan huolella
ja alueen asukkaita kuunnellaan. Pyöräily- ja kävelyreittejä lisätään, jotta uuteen
kouluun on turvallista kulkea ja jotta myös Haijasten ja Villan tilan
virkistysalueille päästään mukavasti pyörällä tai kävellen.
Seuraavaksi
laajennetaan Kalevanniemen koulua ja siirretään Kuparivuoren koulun oppilaat
uusiin tiloihin. Kalevanniemeen on mahdollista rakentaa myös monitoimihalli
palvelemaan niin koululaisia kuin lisääntynyttä harrastustoimintaakin. Karvetin,
Taimon ja Suopellon alueilla tehdään vastaavat uudistukset tämän jälkeen.
Kaupungin työntekijöiden
määrää kasvatettiin viime syksynä kahdeksalla henkilöllä, kun tämän vuoden
talousarviota tehtiin. Ihan kaikkia paikkoja ei vielä ole saatu täytettyä,
esimerkiksi geriatri, eli vanhusten hoitoon erikoistunut lääkäri, aloittaa työt
ensi vuoden alussa. Sitä ennen toinen uusi lääkäri pääsee kuitenkin aloittamaan
työt.
Päätökset
kaupungin henkilöstön lisäämisestä on järkevää tehdä talousarvion laatimisen yhteydessä.
Muuten kokonaiskuva ei pysy hallinnassa. Tämän vuoden aikana kaupunginhallitus on
kuitenkin päättänyt lisätä kotihoidon resursseja kolmella henkilöllä. He
tekevät vakituisia sijaistuksia. Tämän lisäksi valtuusto myönsi vielä
palkkarahat kolmelle henkilölle, jotka aloittavat työt elokuussa. Yhteensä
kesän aikana lisäystä on kuusi vakituista hoitajaa.
Kotihoidossa
töitä tekee nyt 52 henkilöä. Tässä ovat mukana myös kotikuntoutuksen ja
kotisairaanhoidon työntekijät, jotka vakinaistettiin viime vuonna. Tämän kesän
aikana henkilömäärää lisätään siis yli kymmenellä prosentilla ja syksyllä
palataan asiaan, jos siihen on tarvetta.
Kaupunginjohtaja
teki kaupunginhallitukselle seuraavan esityksen: ”Muut
henkilöstöresurssitarpeet ja myös ostopalvelujen käytön mahdollisuudet
selvitellään ja käsitellään talousarvioprosessin yhteydessä, jolloin hoito- ja
vanhuspalveluilta edellytetään suunnitelmaa sijaisten rekrytoinnin ja
sijaispoolin organisoinnista.”
Jokainen,
joka tarvitsee hoitoa, saa sitä. Kun hoidon tarve lisääntyy, lisätään palvelua
mahdollisimman nopeasti ja joustavasti. Vanhusten osuus Naantalissa kasvaa
lähivuosina ja tulevaisuudessakin tarvitaan lisää ammattitaitoisia käsiä. Ketään
ei jätetä hoitamatta.
Jan Lindström Heini
Jalkanen Juha
Eura Juha Manner
Kaupunginhallituksen pj (KOK) Kaupunginhallituksen jäsen (KESK) Valtuutettu (PS) Valtuutettu (KD)
Kaupunginhallituksen pj (KOK) Kaupunginhallituksen jäsen (KESK) Valtuutettu (PS) Valtuutettu (KD)
torstai 13. kesäkuuta 2019
Naantali24 maljapuhe
Tervetuloa
Naantaliin, on hienoa nähdä, että näin arvovaltainen ja suuri joukko maamme
vaikuttajia, päättäjiä ja tutkijoita on päässyt mukaan keskustelemaan
ajankohtaisista aieista kanssamme tänne Naantaliin.
Minä
olen Jan Lindström, edellispäivänä valittu uusi Naantalin kaupunginhallituksen
puheenjohtaja. Asun tuolla entisen Merimaskun alueella Saaristomeren rannalla.
Saariston
asukkaana katselen Saaristomeremme maisemaa pinnan päältä veneilijänä, pinnan
tasolta, kun kesäaamuisin tai -iltaisin pulahdan uimaan ja silloin tällöin myös
pinnan alta, laitesukeltajana.
Joka
ikinen aamu meren maisema on erilainen. Tuulenvire on erilainen riippuen siitä,
mistä suunnasta tuuli puhaltaa. Meren ääni on erilainen riippuen siitä, mistä
suunnasta aallot tulevat ja lyövät rantakallioihin.
Keväällä
ja syksyllä saan nauttia saaristomeren Ahdin antimista, kun lautasella on
savuahvenia, savulahnaa tai haukipihvejä ja leivän päällä särkilevitettä. Myös
Saaristomeressä kasvanut, savustettu suutari on muuten tosiherkullista, jos
ette ole tienneet! Paistetuista silakoista puhumattakaan.
Jokainen
suomalainen voisi kompensoida aiheuttamansa hiilidioksidipäästöt syömällä
vuosittain 12 kiloa Itämeren villikalaa. Voisiko mukavampaa ja maukkaampaa
tapaa ilmastoteon tekemiselle olla olemassa?
Tuhat
saarta ja tuhat kilometriä rantaviivaa. Tämä on ainutlaatuinen luonnonarvovarallisuus,
jonka Naantali on omalta osaltaan saanut hoitaakseen. Pienen kaupungin
resurssit ovat pienet, mutta uskon, että rahallista panostusta enemmän
vaikutusta on ihmisten asenteiden muuttamisella. Ja asenteita muutetaan
tietoisuutta kasvattamalla.
Naantali
on yksi tärkeimmistä porteista upeaan saaristoomme. Uskon, että yhdessä
pystymme löytämään parhaat keinot yhteisen meremme pelastamiseksi tuleville sukupolville,
saariston asukkaille, matkailijoille ja meille kaikille suomalaisille.
Uskon
ja toivon, että kahdeksan kuukauden ikäinen, ensimmäinen lapsenlapseni saa joidenkin
vuosien kuluttua uida kirkkaissa rantavesissä ja kalastaa saaristokampeloita,
kuten minäkin pikkupoikana.
Näillä
sanoilla toivotan meille kaikille mukavaa iltaa ja hyvää ruokahalua,
hedelmällisiä keskusteluja ja hyödyllisiä mielipiteitä. Pitäkää Saaristomeren
villikalat mielessänne, kun seuraavan kerran ostatte lähiruokaa.
maanantai 10. kesäkuuta 2019
Naantalin Tilinpäätös 2018
Kaupunginvaltuusto
hyväksyi kesäkuussa 2018 uuden strategian Naantalin kaupungille. Strategia 2022
sisältää monia hyviä tavoitteita ja kärkihankkeita, joiden avulla huolehditaan
Naantalin kilpailukyvystä kaupungistuvassa Suomessa.
Strategia puetaan konkreettisiksi tavoitteiksi talousarvion valmistelun aikana. Kaupunginjohtajalla ja virkamiesjohdolla on tässä työssä keskeinen rooli, strategia mahdollistaa monia hyviä asioita ja varmistaa niiden toteutuksen talousarviossa, mutta myös sulkee pois, tai paremmin sanoen priorisoi joitakin asioita.
Strategia puetaan konkreettisiksi tavoitteiksi talousarvion valmistelun aikana. Kaupunginjohtajalla ja virkamiesjohdolla on tässä työssä keskeinen rooli, strategia mahdollistaa monia hyviä asioita ja varmistaa niiden toteutuksen talousarviossa, mutta myös sulkee pois, tai paremmin sanoen priorisoi joitakin asioita.
Naantalin
talous on vahvassa kunnossa ja verotulomme ylittivät melkeinpä yhtä
veroprosenttia vastaavan summan, 3.3 me. Tulos oli 4 me eli 3,7 me budjetoitua
parempi ja mahdollisti lainojen lyhennystä 2,1 me. Suurimpina vaikuttajina
verotulojen kasvuun olivat hyvätuloiset eläkeläiset. Yhteisöveron tuotto
ylittyi noin miljoonalla, mutta ei toteutunut kevään ennusteen mukaisena vaan
Tilastokeskus muutti jako-osuutta ja heikensi kehitystämme. Merkillistä
poukkoilua, joka heikentää ennustamista ja talouden hallintaa.
Lainamäärämme oli viime vuodenvaihteessa enää noin 20,6 me eli 1072 euroa/asukas ja olemme pystyneet lyhentämään lainoja jo 6 vuotta peräkkäin.
Konsernin lainakanta on tosin kolminkertainen emoon verrattuna, siinä on oma riskinsä, mikäli esim. työllisyys kääntyy laskuun, mutta onneksi myös konsernin lainakanta on samanaikaisesti keventynyt.
Lainamäärämme oli viime vuodenvaihteessa enää noin 20,6 me eli 1072 euroa/asukas ja olemme pystyneet lyhentämään lainoja jo 6 vuotta peräkkäin.
Konsernin lainakanta on tosin kolminkertainen emoon verrattuna, siinä on oma riskinsä, mikäli esim. työllisyys kääntyy laskuun, mutta onneksi myös konsernin lainakanta on samanaikaisesti keventynyt.
Tämä on
erinomainen asia myös siinä mielessä, että tekemämme päätökset isoista
Palveluverkkouudistuksista eli koulujen ja päiväkotien , perhekotien, investoinnit
tulevat vaatimaan 50 me investoinnit (kuten myöhemmin tänään kuulemme) ja viime
vuoden keväällä tehty päätös Asuntomessuista vaatii meiltä taloudellisia
panostuksia lähivuosina.
Kuluvan
vuoden sekä kahden seuraavan vuoden budjetoidut, mittavat investoinnit ovat
yhteensä 54 me. On siis erinomainen asia, että meillä on tarvittaessa
mahdollisuus hieman joustavoittaa rahoitusta tulevina vuosina.
En usko,
että nämä ovat ainoat investoinnit, vaan joudumme huomattaviin panostuksiin mm.
keskustan kunnallistekniikan rakentamisessa sekä Sotekiinteistöjen
kunnostamisessa, jotta nyt muutaman vuoden ”jäähyllä” olleet palvelukiinteistöt
saadaan taas ajanmukaiseen käyttöön. Tuskin uudet Maakunnat aloittavat
toimintaansa vielä moneen vuoteen.
Talouden
tasapaino on siis erityisen tärkeää kovassa investointikuormassa, jotta
vältymme liialliselta velkaantumiselta tai veron korotuksilta.
Käyttötalous
on myös pidettävä hallinnassa, jotta investointivaraa jää eikä kakkua syödä
kahteen kertaan.
Maan uuden,
Antti Rinteen hallituksen, käyttöönottama periaate siitä, että panostukset ja
päätökset tehdään talousarvion yhteydessä, kun viimeisimmät arviot taloudesta
ovat käytössä, on mielestäni perusteltua ja koettua päätöksentekoa myös
Naantalissa. Menot ja tulot on yhtäaikaisesti pidettävä tasapainossa, jos
toinen niistä vuotaa niin siihen pystytään näin reakoimaan. Kesken vuotta
tehtyjen lisäpanostusten määrää tulisi pyrkiä minimoimaan ja tekemään
”hätäpanostuksia” vain äärimmäisissä tilanteissa, kuten nyt tänä vuonna
kotipalvelujen huomattavaan resurssilisäykseen kesken vuotta, mutta tilanne sen
vaati eikä ongelmia ollut valitettavasti riittävästi tunnistettu
talouarviovaiheessa puolitoistavuotta sitten.
INVESTOINNIT
Investoinnit
tehtiin viime vuonna pääosin tulorahoituksella.
Suurimmat
investointimme viime vuonna kohdistuivat asukaslukua kasvattaviin
kunnallistekniikan investointeihin keskustassa ja Kukolanvainiossa sekä
Asuntomessualueen valmisteleviin töihin.
Näihin kohteisiin
kohdistuivat myös huomattavat maa-alueiden ostot.
Keskustassa
käynnistyivät ensimmäiset kerrostalotyömaat ja Kukolanvainiossa suuri joukko
pientalotyömaita, joiden kysyntä säilyi vilkkaana hyvän tonttitarjonnan ja
taloudellisen tilanteen vahvistumisen myötä. Viime vuoden lähes 200 asunnon
valmistuminen lupaa hyvää asukasluvun kehitykselle.
Kaavoitus
jatkui vilkkaana ja saimme useita asuinalueita liikkeelle, hyvä näin.
Kailon silta
saatiin asianmukaiseen kuntoon ja Muumimaailma voi jatkaa toimintaansa Kailossa
ja kaupunkilaiset pääsevät turvallisesti nauttimaan saaren luonnosta ja
virkistysmahdollisuuksista.
Ns.
Presidentinlaituri korjattiin, jotta isommat alukset pääsevät siihen turvallisesti
kiinnittymään. Venesataman ja laiturien investointeihin meni yhteensä melkein
miljoona.
Kouluista
suurimmat parannukset kohdistuivat Kalevaniemen kouluun.
Saariston
suurin investointu oli Rymättylän alavesilaitoksen saneeraus, jolla
varmistetaan veden saanti alueelle. Tosin vesikriisin aikana tämäkään ei asiaa
auttanut vaan jouduimme turvautumaan säiliöihin, toivottavasti tällainen ei
enää toistu!
Rymättylän
lähiliikuntapaikka mahdollistaa jatkossa hyvät harrastus ja
koululiikuntamahdollisuudet. Näitä tarvitaan lisää, jotta nuoriso pysyy liikkeessä
ja terveenä.
KÄYTTÖTALOUS
Toimintatuotot
ylittyivät 1,8 me ja toimintamenot 1,5 me, budjetointitarkkuudessa olisi siis
parantamisen varaa, mutta onneksi lopputulos oli positiivinen.
Toimintatuotoista
suurimmat ylitykset tulivat myynti- ja maksutuotoista. Omaisuuden luovutuksesta
eli myynnistä kilahti kassaan 0,7 me.
Toimintamenojen
suurimmat ylitykset kohdistuivat palveluostoihin 0,6 me. Nämä ylitykset
kohdistuivat siis pääosin sivistys- sekä sotepalveluihin. Henkilöstömenoihin
kohdistui ”Tuloksellisuuden kertaerä oli 326 ke” ja johti siis
henkilöstömenojen ylitykseen. Mutta hyvistä tuloksista ja palveluista on toki
syytä myös henkilöstöä palkita, huolehtia henkilöstön jaksamisesta ja
työkyvystä.
Henkilöstömenojen
kasvun hillitseminen kaupunkilaisten ikääntyessä onkin yksi suurimmista
haasteistamme ja vaatii luovaa ajattelua, avointa mieltä ja yhteistyötä.
Tarkastuslautakunta
kiinnittää huomiota Elinvoimaan ja asumismenojen kustannukseen, joilla on suuri
merkitys Naantalin haluttavuudelle asuinkunnaksi.
Tarkastuslautakunta
painottaa myös sitä, että edellisen hallituksen MakuSote ei mennyt hukkaan vaan
So-Te palveluissa löydettiin useita uusia ja parempia keinoja palveluiden
tuottamiseen sekä saatiin hyvä kokonaiskuva siitä missä oikeasti menemme.
Lautakunta
kiinnittää, aivan oikein, huomionsa rahatoimen Pro Economica ohjelmiston
käyttöönottoon, joka on useaan kertaan lykkääntynyt, vaikeutunut ja
kustannukset ovat karanneet. Tällaista ei saisi tapahtua!
Henkilöstö
oli kaikkiaan non 1200. Kunta10 -tutkimuksessa pärjäsimme hyvin ja tulokset
jopa hieman paranivat parin vuoden takaiseen tilanteeseen. Valitettavasti
kuitenkin työstressi on kohonnut ja pelko ylikuormituksesta on noussut.
Henkilöstö
vastasi aktiivisesti työhyvinvointikyselyyn. Tulokset saatiin loppuvuonna ja
niiden käsittely työpaikoilla jatkuu tänä vuonna. Naantalin kaupungin
työntekijät ovat sitoutuneita työskentelemään tuottaakseen laadukkaita
palveluita kuntalaisille. Työnantajaan ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä
suurin osa työntekijöistä suosittelisi Naantalin kaupunkia työpaikkana
ystävälleen. Esimiestyötä ja valmentavaa johtamista arvostetaan työyhteisöissä.
Tämä on tärkeää, jotta saamme jatkossakin erinomaista henkilöstöä
palvelukseemme.
Valitettavasti
poissaolot ovat taas kasvaneet, emmekä päässeet tavoitteisiin. Tämä rasittaa
mm. Sote tehtäväaluetta ja rasittaa muita työssä olevia työkavereita. Työtapaturmia
tapahtuu myös liikaa. Meidän tulisi taas jatkossa pitää huolta siitä, että
poissaolot ja työtapaturmat saadaan laskuun.
Työterveydenhoito
eli Aurinkoristeys, yhteistyössä Raision kanssa, ei valitettavasti toimi
tyydyttävällä tasolla, toivottavasti Pihlajalinna saa tämän asian tänä vuonna
korjattua.
Hyvänä
uutena palveluna Sote -puolella aloitti kotikuntoutus- ja kotisairaanhoito,
joka sai jonot lyhenemään ja palvelut parantumaan, hienoa, molemmista on saatu
positiivista palautetta!
Hoitotakuu
toteutui, psykososiaaliset laitoskuntoutukset vähenenivät ja perustettiin
ikäneuvola. Tehostetun palveluasumisen
resurssit olivat hyvällä tasolla ja yli suositusten. Vanhusneuvoston toiminta
on ollut aktiivista.
Viime
hallituksen kärkihanketta eli Lape toteutui myös Naantalissa ja vei meitä kohti
lapsen oikeuksia vahvistavaa toimintakulttuuria, samalla vahvisten lasten,
nuorten ja vanhempien hyvinvointia. Tämä on tärkeää, kun pyrimme
ennaltaehkäisemään lasten ja nuorten ongelmia.
Harvoilla
kunnilla on erillinen kotihoidon kuntalisä ja erilaisia nuorten perheiden arkea
tukevia vaihtoehtoisia kerho- ym. toimintoja niin paljon kuin meillä. Koulutuksen
panostuksista saamme jatkuvasti erinomaisia arvosanoja valtakunnallisissa
tutkimuksessa ja Lukiommekin saa entistä parempia tuloksia aikaan.
Joukkoliikenteen
matkustajamäärät laskivat, vaikka työllisyys parani. Palvelemmeko asukkaitamme
oikeilla reiteillä, sitä on syytä tarkastella ja markkinoida uusia eittejä,
kuten Merimaskun iltamatkustusmahdollisuutta.
Liikenneturvallisuutta
on pystytty parantamaan, hienoa!
Teknisissä
palveluissa saavutimme hyviä tuloksia eri mittareilla. Palvelut sähköistyvät ja
rakennusluvan voi nykyisin hakea sähköisesti. Tämä edesauttaa nopeaa ja
joustavaa rakennuslupien myöntämisprosessia, joka edelleen tukee asukkaiden
tyytyväisyyttä palveluihin. Monille uusille asukkaille rakennusvalvonnan nopea
ja joustava sekä samalla opastava rooli antaa erinomaisen ensikosketuksen
Naantalin virkamiehiin.
Naantali on
onnistunut edelleen nostamaan yritysilmapiiriään ja sijoittuu nyt jo kärki
kolmikkoon omassa sarjassaan. Lieto oli edelleen ykkönen, mutta Naantali kiilasi
toiseksi ennen Kaarinaa. Tästä erityinen kiitos aktiiviselle
Elinkeinoasiamiehelle ja kaupungin johtajalle, joka pyyteettömästi jaksaa
osallistua erilaisiin yritysten ja yhdistysten tilaisuuksiin eripuolilla
kaunista saaristokaupunkiamme. Tästä esimerkkinä lauantain Silliä ja Perunaa
tapahtuma Röölässä, jonka Jouni oli avaamassa. Johdon osallistuminen näkyy ja
vaikuttaa.
Sekä
tietysti kiitos myös muille virkamiehille, jotka ovat aktiivisesti tukenee
yritysnäkökohtien huomiointia Naantalissa.
Konsernimme on
hyvässä kunnossa, vaikka velkaa konserniyhtiöillämme toki on niille annettujen
toimintojen ja omaisuuden vastineena. Yhtiöt saavuttivat niille asetetut
tavoitteet.
TSE Oy
voimalaitos, jossa olemme osakkaana, tähtää 100% hiilettömään tuotantoon
viimeistään kymmenen vuoden päästä, ehkä jo 2025, riippuen uuden hallituksen
päätöksistä. Seudullisella voimalaitos ja kaukolämpötoiminnalla on ollut ja on
tulevaisuudessakin suuri merkitys seudun ympäristöpäästöjen vähentämisessä.
Kaupunkilaisten
maksettavat taksat ja maksut on pidettävä jatkossakin kohtuullisina ja
kilpailukykyisinä. Perustarpeet, kuten vesi ja lämpö jne. kilpailukyvystä on
huolehdittava ja niistä ei saa tulla rasite kaupungin vetovoimalle.
LOPUKSI
Asukasmäärän
kasvu, palveluverkkoinvestoinnit sekä laadukkaat ja kattavat lähipalvelut pitävät
huolta siitä, että Naantali säilyy seudun halutuinpana muuttokuntana ja antaa
meille hyvät mahdollisuudet kehittyä merkittävänä osana Turun seutua.
Kiitos
kaupungin henkilöstölle, virkamies- ja luottamushenkilöjohdolle hyvästä työstä
Naantalin kaupungin ja naantalilaisten hyväksi. Tästä on hyvä jatkaa.
Ja erityinen kiitos kaupunginhallituksen väistyvälle puheenjohtajalle Markku Tuunalle 18,5 vuoden ansiokkaasta työstä naantalilaisten hyväksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)