Kokoomus ei hyväksy kunnallisveron kiristämistä

 Monissa kunnissa puhutaan avoimesti kunnallisveron korotuksista. Kokoomus ei hyväksy näitä veronkiristysaikeita. Ahkerien työssäkäyvien ja eläkkeensä ansainneiden suomalaisten kukkarolle ei pidä käydä sen takia, että kunnat eivät saa talouttaan kuntoon.

Kuntatalous on todella huonossa tilanteessa, ja sitä pitää tervehdyttää. Koronakriisissä voidaan tilapäisesti ottaa velkaa – mutta kuntatalouden haasteet ovat edessä myös kriisin jälkeen. Koronaa ei saa käyttää tekosyynä. Oikea tapa tasapainotukseen on menosopeutus, ei veronkorotukset. Myös tiettyjä maksuja voidaan maltillisesti nostaa, koska on kohtuullista, että käyttäjä maksaa saamastaan palvelusta.

Kuntien taloustilanne vaihtelee, mutta sopeutustarve ei missään ole kymmeniä prosentteja budjetista. Lähes joka kunnasta löytyy sopeutettavaa ilman, että elintärkeät peruspalvelut vaarantuvat. Esimerkiksi hoitoketjujen parantamisella perus- ja erikoissairaanhoidon välillä löytyisi merkittävät hyödyt. Tekemisen tapojen uudistamisessa pitää olla ennakkoluuloton.

Monet varsinaissuomalaiset kunnat häviävät jo nyt verokilpailun pääkaupunkiseudulle. Esimerkiksi Turun kunnallisvero on 19,50 prosenttia, kun Helsingissä ja Espoossa se on vain 18 prosenttia. Puolentoista prosentin ero on merkittävä. Keskituloiselle pariskunnalle se tarkoittaa yli tuhatta euroa vähemmän tilille vuodessa, hyvätuloisille enemmän ja pienituloisellakin satoja euroja. Vantaallakin kunnallisvero on matalampi, 19 prosenttia. Vaikkapa vastavalmistuneille korkeakoulutetuille valinta Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä on aito. Verotaso varmasti merkitsee päätöstä tehdessä – varsinkin jos ero vielä kasvaisi. Monessa muussa Varsinais-Suomen kunnassa veroaste on vielä korkeampi.

Työn raskas verottaminen on ylipäätään haitallista. Se vähentää työnteon kannustimia, ja työtä Suomi tarvitsee. Suomi on erittäin kireän verotuksen maa jo nyt. Suomen kokonaisveroaste on tänä vuonna arviolta 42,9 prosenttia, eli suomalainen tekee lähes juhannukseen asti töitä taksvärkkinä kunnille ja valtiolle. Vasta sen jälkeen rahat saa itse pitää. Tilannetta ei pitäisi ainakaan pahentaa enää.

Työn verottamisen haitallinen kokonaisvaikutus ei ole mielipide, satu tai salajuoni, vaan taloustieteelliseen empiiriseen tutkimukseen ja koeteltuun teoriaan perustuva tosiasia. Verotuksen painopistettä pitää siirtää pois työstä saastuttamiseen, kuluttamiseen ja haittojen aiheuttamiseen.

Tärkeää on myös saada veropohja kasvamaan – eli mahdollisimman moni töihin ja yritykset menestymään. Aktiivisella elinkeinopolitiikalla kussakin kunnassa voidaan tukea varsinaissuomalaisten yritysten pärjäämistä.

Verotaakan lisääminen olisi lyhytnäköistä. Niin paljon tuloja ei koskaan saada kerättyä, ettei kaikkea saataisi käytettyä. Ainoa kestävä tapa on kulumaltti ja oleellisiin palveluihin keskittyminen. Hyvät päiväkodit, koulut, terveydenhuolto ja vanhuspalvelut pitää ilman muuta turvata, mutta palvelujen paras tae on tolkullinen taloudenpito.

Laitetaan talous kuntoon kestävällä tavalla eli sovitetaan menot nykyisiin tuloihin. Sanotaan kyllä toiminnan uudistamiselle, kyllä työllisyyden parantamiselle, kyllä yritysten menestymiselle – ja ei veronkiristyksille!

 

Ville Valkonen, puheenjohtaja, Varsinais-Suomen Kokoomus

Olli Manni, ryhmäpuheenjohtaja, Turku

Elina Suonio-Peltosalo, hallituksen varapuheenjohtaja, Salo

Matti Alander, hallituksen puheenjohtaja, Kaarina

Elisa Vuorinen, hallituksen puheenjohtaja, Raisio

Jan Lindström, hallituksen puheenjohtaja, Naantali

Tiina Perho, hallituksen varapuheenjohtaja, Loimaa

Raimo Löfstedt, hallituksen varapuheenjohtaja, Uusikaupunki

Markku Orell, ryhmäpuheenjohtaja, Parainen

Jukka Hongisto, hallituksen puheenjohtaja, Paimio

Pia Maavirta, hallituksen varapuheenjohtaja, Somero

Susanna Lehtojärvi, hallituksen puheenjohtaja, Masku

Pauliina Haijanen, hallituksen varapuheenjohtaja, Laitila

Sanna Pitkänen, hallituksen puheenjohtaja, Pöytyä

Juha Vanhanen, hallituksen varapuheenjohtaja, Mynämäki

Pasi Björk, hallituksen varapuheenjohtaja, Marttila

Pauli Kurkilahti, hallituksen varapuheenjohtaja, Taivassalo

Päivi Kössi, hallituksen puheenjohtaja, Oripää

Antti Ääritalo, hallituksen puheenjohtaja, Kustavi

TS 18.10.2020

NAANTALISSA MENNÄÄN KOULUT JA PÄIVÄKODIT EDELLÄ

 

Me Naantalin Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmien edustajat olemme vahvasti valtuuston enemmistön päätöksen takana: Palveluverkko, eli koulu- ja päiväkotiverkko uudistetaan. Sen jälkeen rakennetaan monitoimihalli Kalevanniemeen.

Palveluverkon uudistaminen tarkoittaa, että oppilaat keskitetään aikaisempaa harvempiin, mutta nykyaikaisempiin oppimisympäristöihin eli uusiin kouluihin.

Velkuan uusi koulutalo valmistuu ensi kesänä, seuraavaksi valmistuu Luonnonmaan perhetalo, jossa on tilat sekä varhaiskasvatukselle että alakoululle. Luonnonmaalla asuvat oppilaat pääsevät oman saarensa uuteen kouluun, sillan yli ei enää tarvitse kulkea.

Ensi vuonna aloitetaan Kalevanniemessä Rasekon tilojen muuttaminen varhaiskasvatuksen käyttöön. Sen jälkeen Kalevanniemeen laajennetaan tiloja myös alakoululle ja Manner-Naantalista Kuparivuoren koulua käyneet oppilaat pääsevät Kalevanniemen kouluun.

Tällöin syntyy hieno mahdollisuus saada Kuparivuoren koulu kulttuurin ja pienten yritysten käyttöön. Naantalin Teatteri voisi saada koulusta pysyvät tilat hyvällä keskustasijainnilla.

Valitettavasti valtuuston vasemmisto jarruttaa sinnikkäästi palveluverkon eteenpäin viemistä.

Meidän allekirjoittaneiden on vaikea ymmärtää tätä vasemmistosiiven vastuuttomuutta tulevaisuudesta.  Nykyinen aikataulutus ja rytmitys on osaavan viranhaltijaorganisaatiomme valmistelun sekä luottamushenkilötyöryhmien yhteinen tulos.  

Naantali kasvaa hallitusti ja panostaa lapsiperheisiin. Lapsimäärä erityisesti Luonnonmaalla nousee. Saarelle rakentuu moderni, luonnonläheinen ja mielenkiintoinen asuntomessualue. Palveluverkon uudistamisella varmistetaan, että Naantali pystyy tarjoamaan nykyaikaiset, turvalliset ja terveet tilat kaikille kaupunkimme lapsille.

 

Naantalin Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien ja valtuustoryhmät

RS 13.10.2020

IKÄYSTÄVÄLLINEN NAANTALI , ASIANTUNTIJASELVITYS

TIIVISTELMÄ (Anu Olkkonen-Nikulan asiantuntija-arvio kesäkuu 2020) 

Naantalin kaupunki on valmistellut Ikäystävällinen Naantali -ohjelmaa. Ohjelma on tärkeimpiä kaupungin tulevaisuuden suunnitelmia, koska ikääntyvän väestön määrä ja erityisesti kaikkein iäkkäimpiin ikäluokkiin kuuluvien asukkaiden määrä kasvaa voimakkaasti vuoteen 2030 saakka. 

Ohjelman valmistelutyön tueksi on tilattu ulkopuolinen asiantuntija-arvio.

Tarkasteltavia kysymyksiä olivat: 

• välimuotoisten palveluiden tarve ja kehittäminen osana hyvin toimivaa palvelujärjestelmää 

• tehostetun palveluasumisen tarve ja mitoitus 

• yöaikaisten palvelujen tarve 

• toiminnanohjausjärjestelmän toimivuus ja kehittäminen.

Naantali on suhteellisen tiheästi asuttu kaupunki. Yksin asuvia ikäihmisiä on vähemmän kuin Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Myös pienituloisuusaste ja sairastavuusindeksit ovat matalammat suhteessa Varsinais-Suomeen ja koko maahan.  

Naantalissa sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot ovat maan keskiarvoa alhaisemmat ja selvästi Varsinais-Suomena alhaisemmat. Erikoissairaanhoidon menot ovat selvästi alhaisemmat verrattuna Varsinais-Suomen keskiarvoon. Vastaavasti perusterveydenhuollon avopalvelujen kustannukset ovat Varsinais-Suomen keskiarvoa selvästi korkeammat. Tämä kertoo terveydenhuollon oikeansuuntaisesta palvelurakenteesta. Perusterveydenhuollon päivystyskäynnit ikääntyneiden osalta ovat kuitenkin huomattavan korkeat ja sen tarkastelua on hyvä syventää.  

Yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa voimakkaasti vuoden 2025 jälkeen. Väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa 105 % vuosien 2020-2040 aikana. Vastaavanaan ajankohtana yli 85vuotiaiden osuus kasvaa 203 %. Tämän takia Naantalin kaupungin on hyvä varautua seuraavien vuosien aikana palvelutarpeen kasvuun, palvelurakennemuutoksiin ja sen mahdollisesti tarvitsemiin investointeihin.

Naantalissa on tällä hetkellä hyvä palvelurakenne. Jotta palvelurakenne on tulevaisuudessakin asianmukainen, tulee rakennetta kehittää edelleen. Ensiarvoisen tärkeää on edelleen kehittää varhaisen tuen palvelumuotoja, kuten liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja. Tämän lisäksi kotihoidon kehittäminen on merkittävässä asemassa. 

Asumisen kehittäminen Naantalissa on myös erityisen tärkeää. Ikääntyvä väestö tarvitsee esteettömiä asuntoja ja asuinympäristöjä, joihin voidaan tuottaa asiakkaan tarvitsemat palvelut palvelutarpeen mukaan joustavasti.  

Selvityksessä otettiin kantaa myös Aurinkosäätiön toimintaan. Aurinkosäätiön toiminnan tarkastelua tulee tehdä niin, että palvelujen osuutta tarkastellaan avoimesti. Asiantuntija

arvioinnissa esitetään kaksi erilaista vaihtoehtoa, kuinka tämä voidaan toteuttaa. Molemmissa vaihtoehdoissa asuminen ja palvelut erotetaan toisistaan. Palvelut voidaan myöntää kaupungin toimesta joko omana palveluna tai vaihtoehtoisesti palvelusetelin turvin. Palveluasumisen kehittämisen osalta on välttämätöntä, että palvelun myöntämisperusteet laaditaan ja uudistetaan sekä palvelujen piiriin ohjaava taho on Naantalin kaupunki. 

Tehostetun palveluasumisen tarve kasvaa ikääntymisen myötä ja asiantuntija-arviossa esitetään, että tehostetun palveluasumisen peittävyys yli 75-vuotiaista laskettuna olisi 6,5 %. Tämä tarkoittaa sitä, että Naantalissa tehostetun palveluasumisen määrä kasvaa noin 50 paikan verran vuoteen 2025. Jotta tehostetun palveluasumisen määrä pysyy kohtuullisena, tulee kevyempiä palvelumuotoja lisätä. 

Kotona asuvien asiakkaiden yöhoidon kehittäminen kannattaa tehdä hyödyntäen nykyisiä rakenteita ja muutos on hyvä tehdä porrastetusti. Gerontologisen sosiaalityön vahvistaminen on tärkeää huomioiden väestön nopean ikääntymisen. Lisäksi paljon palveluja käyttävät asiakkaat kannattaa käydä läpi ja ottaa haltuun, jotta he tulevat kokonaisvaltaisesti palvelluiksi ja tätä kautta vähentävät palvelujen epätarkoituksenmukaista käyttöä.  

Toiminnanohjausjärjestelmän uudistaminen ja käyttöönotto on perusteltua tehdä pikaisesti, jotta kaikesta käsin tehtävästä työstä päästään eroon.  

Asiantuntija-arviossa esitetään palvelurakenteeksi seuraavaa:

• Tehostetun palveluasumisen peittävyys yli 75-vuotiaista laskettuna on 6,5 % 

• Palveluasumisen peittävyys on 4 % 

• Kotihoidon peittävyys on 10-(12) % 

• Lisäksi kehitetään vahvasti ikääntyville soveltuvaa esteetöntä asumista ja omaehtoisia palveluja

 
 

Vakka-Suomen Sanomien kysely puolueiden yhteistyöstä

 

1. Miten puolueiden välinen yhteistyö toimii kotikunnassasi?
2. Onko yhteistyössä jonkinlaisia hankaluuksia?
3. Miten haluaisit kohentaa yhteistyötä?
4. Onko yhteistyötilanne muuttunut johonkin suuntaan viime vuosien aikana?
5. Harrastetaanko kotikunnassasi puoluepolitikointia ja jos, niin miten se näkyy?

Vastaukseni kyselyyn 2.8.2020:

Jan Lindström (kok.), Naantalin hallituksen puheenjohtaja:

– Puolueiden välinen yhteistyö toimii hyvin ja päätöksiä saadaan aikaiseksi. Jonkin verran äänestyksiä on ollut ehkä aiempaa enemmän, mutta suurimmassa osassa päätöksiä saadaan edelleen yksimieliset päätökset aikaan, yleensä kaupunginjohtajan ehdotuksen mukaan. Yhteistyössä ei ole suurempia hankaluuksia. Jonkin verran some vaikuttaa taustalla ja sieltä löytyy henkilökohtaisia solvauksia, joita ei aiemmin ole ollut.

– Useamman puolueen mukanaolo kaupunginhallituksessa vaatii enemmän neuvotteluja kaikkien ryhmien kesken ja tähän olemme muuttaneet käytäntöä niin, että valtuuston kokousten yhteydessä pidämme yhteisneuvotteluita keskeisistä isoista asioista ja pyrimme löytämään yhteisen näkemyksen.

– Neuvottelumenettely on muuttunut jonkin verran yhden ison puolueen päätöksentekomenettelyn takia. Demareilla asiat lyödään aikaisempaa tiukemmin lukkoon muualla kuin valtuustoryhmässä, joten neuvotteluvaraa ei juuri jää. Olen pohtinut, vaarantaako tämä kunnallisen demokratian, koska päätöksiä tekevät muut kuin vaaleilla valitut henkilöt.

– Pääosin asioista päätetään asiapohjalta. Toki joihinkin asioihin on erilaisia näkemyksiä puolueiden ideologioiden mukaan.

Naantali perusti taloustyöryhmän

Kaupunginhallitus keskusteli kokouksessaan 1.6.2020 taloustyöryhmän perustamisesta puheenjohtajan aloitteesta, ja valtuustoryhmien jatkokeskusteluissa työryhmä on päätetty perustaa.

Työryhmän tehtävänä on arvioida talouden pitkän ajan kehitysvaihtoehtoja sekä pohtia keinoja tulevan, tasapainoisen talouskehityksen varmistamiseksi. 

Kaupunginhallitus nimesi 15.6 kokouksessaan Jan Lindströmin vetämään työryhmää. Lisäksi jäseniksi nimettiin Heini Jalkanen, Mirva Maine, Vilhelm Junnila ja Sirpa Hagsberg. Viranhaltijajäseninä ovat kaupunginjohtaja ja talousjohtaja.

Demokratia ja talous

DEMOKRATIA JA TALOUS

 – Ei anneta kummankaan rapautua!

Kävin katsomassa Naantalin Luonnonmaan asuntomessualuetta. Lounatuuli puhalsi mereltä kevyesti ja aurinko paistoi. Alueelle johtavan kanavan ruoppaustyöt ovat edenneet ripeästi. Parin vuoden kuluessa läjitysmassat ovat toivottavasti muuttuneet ruohokentäksi, jossa lapset leikkivät, nuoriso pelaa lentopalloa ja rantagrillistä nousee paistuvan kalan houkutteleva tuoksu.

Suuri osa tonteista hienossa mäntyjä kasvavassa kalliorinteessä on myyty. Alueen asukkaat pääsevät nauttimaan Saaristo-Naantalin luonnonläheisestä elämästä ja vartin kävelymatkan päähän rakentuu uusi koulu sekä paikkoja kauppaliikkeille.

Pari vuotta sitten Naantalin kaupunginvaltuustossa äänestettiin asuntomessujen järjestämisestä. Äänestin vähemmistön mukana messujen järjestämistä vastaan. Enemmistön tahdon mukaan sopimus kuitenkin tehtiin ja työt alueella käynnistyivät.

Kannatan demokraattista järjestelmää. Seison asianmukaisesti tehdyn päätöksen takana, en ryhdy valittamaan ja teen parhaani, jotta lopputulos olisi mahdollisimman hyvä. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni kuntalainen ja yrittäjä hyötyy messuista ja kaikki ovat tyytyväisiä järjestelyihin.

Demokratian periaatteet

Tätä on demokratia. Yhteiset säännöt, joiden mukaan toimitaan. Pöytään tuodaan tosiasiat ja perustelut, joiden valossa ratkaisuja pohditaan. Kuntalaki velvoittaa hienolla tavalla avoimuuteen. Suunnitelmia esitellään kuntalaisille, jotka saavat esittää näkemyksensä esimerkiksi kaavoitusratkaisuista. Näkemykset huomioidaan mahdollisuuksien mukaan päätöstä tehtäessä. Se, että oma ehdotus ei päädy lopulliseksi päätökseksi, ei tarkoita, etteikö näkemystä olisi otettu huomioon. Päätöksenteko on aina kompromissien tekoa. Demokratia rapautuu, jos ihmiset eivät halua tai osaa toimia yhteisten pelisääntöjen mukaan.

Miksi olin asuntomessuja vastaan ennen päätöksen tekemistä? Olin huolissani messujen järjestämisen kustannuksista ja pohdin, onnistuvatko saadut hyödyt kattamaan mittavat kustannukset. Laskelman mukaan onnistuneidenkin messujärjestelyjen nettokustannus Naantalin kaupungille on noin viisi miljoonaa euroa. Kunhan yrittäjät ja asukkaat hyötyvät messuista tuon viiden miljoonan euron verran, on kokonaisuuden osalta päästy nollille. Tosissani toivon, että näin käy.

Kuntapoliitikkona on mukavaa tehdä päätöksiä, joihin kaupunkilaiset ovat tyytyväisiä. On hienoa rakentaa uutta, kun sitä arvostetaan. On hienoa säilyttää vanhaa, josta ei haluta luopua. On mukavaa tarjota veloituksettomia palveluja ja pitää kuntavero matalana. Vaikka miten päin mietittäisiin, on kaupungin talouden tasapainossa pitäminen ainoa konsti saada aikaan hyviä ja mieluisia asioita asukkaille ja yrityksille. Rapautuneen talouden kunnissa ei kuntalaisia ilahduttavia päätöksiä tehdä. Rahalle on helppoa keksiä hyvää käyttöä, mutta rahan hankkimiseen tai kustannusten alentamiseen  jaksavat harvemmat syvemmin paneutua.

Verot ja talouden tasapaino

Vuosittain talousarviota tehtäessä tulee tarkastella rinnakkain tulevan vuoden tuloja ja menoja. Jos on varaa, jotain uutta mukavaa voidaan suunnitella. Muussa tapauksessa on hoidettava lain määräämät kaupungin tehtävät ja sen pitää silloin riittää. Viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana kaupungin työntekijöiden palkoista ja ostetuista palveluista, kuten esimerkiksi erikoissairaanhoidosta aiheutuneet kustannukset ovat nousseet kymmenen miljoonan euron verran ja sama menojen kasvukehitys näyttää jatkuvan tulevinakin vuosina. Muutama vuosi sitten ateria- ja siivouspalvelujen sekä kiinteistönhoidon toimialoille tehtiin uusi palvelustrategia ja toimintatapoja parannettiin. Sen ansiosta säästetään yli 800.000 euroa vuosittain. Samaa hyvää työtä tulisi jatkaa muillakin toimialoilla.

Poikkeuksellinen vuosi 2020 on Naantalillekin taloudellisesti rankka. Vaikuttaa huolestuttavasti siltä, että vuoden aikana tehdään 5-10 miljoonaa euroa alijäämää. Sitä ei kuitenkaan ole syytä lähteä hoitamaan veroja korottamalla, vaan käyttää aikaisempien vuosien ylijäämää poikkeustilanteen kustannusten kattamiseen.

Jos Naantalissa noudatetaan jatkossakin demokratian hyviä periaatteita ja huolehditaan talouden tasapainon säilyttämisestä, ei meillä pitäisi olla hätäpäivää.

Jan Lindström, kaupunginhallituksen pj

Nasta lehden artikkeli, toukokuu 2020

TSE Oy: monipolttoainelaitos auttaa V-S Maakuntaa alentamaa hiilidioksidipäästöjä