Nasta 1/2021, Maailman paras paikka?

 

Kokoomuksen virtuaalinen kuntavaalikiertue - Naantalin osuus

 

Kokoomuksen kuntavaalikierros Naantali 30.1. klo 15.00 – 15.15 toteutus

 

• Keskustelua yrittäjyydestä, työllisyydestä ja taloudesta Naantalissa

 

Käsikirjoitus: Aikataulu klo 15.00                 

 

Naantalin nuoret Toivot introvideo.

 

Tilaisuuden juontaja Naantalissa vaalipäällikkö Tuija Leinonen vastaa kysymykseen lyhyesti ja ottaa tilaisuuden juonnon itselleen kertoen:

                               

A)     Esittelyt 

B)     Aiheen

C)      Kh:n pj Jan Lindström kertoo Naantalin tilanteen keskustelu-aiheista: yrittäjyydestä, työllisyydestä ja taloudesta

Naantalin taloudelle, työllisyydelle ja yrittäjyydelle tärkeitä asioita ovat:
- E18 tien eli Eurooppalaajuisen TEN-T verkoston ulottaminen Turun kehätieltä Naantaliin tämän vuosikymmenen aikana. Suunnittelumääräraha myönnettiin viime vuoden lopulla ja suunnittelu kestää noin 4 vuotta ja sen jälkeen toivottavasti päästään hanke toteuttamaan. Rahaa toteutukseen tarvitaan suunnitelmien ja kustannusarvion valmistuttua.
Hanke on tärkeä Naantalin Sataman liikenteen takia, mutta myös teollisuuden ja yritysten etu. 
- Nesteen jalostamoalueen uudelleen teollistaminen. Ensinnäkin tarvitaan Nesteen suostumus siihen, että alue saadaan uuteen käyttöön ja sen jälkeen selvitetään pilaantuneiden maiden määrä sekä puhdistuksen kustannus ja aikataulu. 
Nesteen alueelle johtaa yhteiskunnan rahoin tehty syväväylä, rautatie ja tieverkosto. Nämä olisi hyvä saada tehokkaaseen käyttöön jatkossakin. 
Lisäksi jalostamo työllistää alihankkijoina yli 50 paikallista PK -yritystä, joille tulisi saada vastaavia muita töitä alueelta. Henkilöstön väliaikaiseen työllistämiseen tulisi saada valtion tukea, kunnes he työllistyvät alueen uusiin yrityksiin.
- Kolmantena saariston elinvoimasta huolehtiminen ja kehittäminen.
EU:n ja valtion investointi- ja tukirahoja tulisi saada saariston liikenne-, ja kevytliikenneväylien sekä matkailua palvelevien investointien käyttöön.

Näillä kolmella asialla on suuri merkitys Naantalin talouteen, työllisyyteen sekä yrittäjyyteen.

D)     Puolueen varapj Antti Häkkänen kommentoi

E)      Eduskuntaryhmän pj Kai Mykkänen kommentoi

F)      Paikallinen kansanedustaja Anne-Mari Virolainen kommentoi: Yhteistyön merkitys

G)     Valtuustoryhmän pj Tero Tavion kommenti

H)     Yrittäjä Toni Forsblomin kommenti

 

 

 

o        Kokoonpano Teamsissä: Tuija Leinonen (juontaja), Tero Tavio, Jan Lindström, Toni Forblom, Hanna Gustafsson ja kaikki ehdokkaat

 

o          Valtakunnan vieraat: Antti Häkkänen, Kai Mykkänen ja Anne-Mari Virolainen

 

Tyytyväiset naantalilaiset – mutta miten käy tulevaisuudessa?

 

Kuntaliiton tuoreen tutkimuksen mukaan naantalilaiset ovat Suomen tyytyväisimpiä kotikaupunkinsa palveluihin.

Parhaan arvosanan sai terveyskeskuksen vastaanotto, melkein 90 prosenttia naantalilaisista on tyytyväisiä saamaansa palveluun. Seuraavina hyvän palvelun listalla ovat hammashuolto, neuvola, kouluterveydenhuolto ja kotisairaanhoito.

Varsin haasteellisella kuluvalla valtuustokaudella, jolloin Kokoomus on ollut valtuustossa selkeästi suurin ryhmä, on Naantalin talous onnistuttu pitämään hyvässä kunnossa ja meillä on ollut varaa viime vuosien aikana parantaa näitäkin palveluja. Se näyttää saavan kiitosta kaupunkilaisilta. Tänäkin vuonna palkkaamme vielä yhden uuden terveyskeskuslääkärin ja kotihoitoon saadaan useita käsipareja lisää. Myös kotisairaalan toiminta on saanut paljon kiitosta vanhusväestöltä, tarvittavat palvelut tuodaan kätevästi kotiin.

Hyvistä palveluista saamme ensisijaisesti kiittää osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöämme. Moni terveydenhuollon, sosiaalitoimen, opetuksen ja varhaiskasvatuksen toimialueella työskennellyt on koronavuotena joutunut venymään kaupunkilaisten hyväksi. Kiitos teille ja kaikille muillekin kaupungin palveluksessa toimiville erinomaisesta työstä.

Mutta mitä meidän hyville palveluillemme tapahtuu, jos ja kun Suomen nykyisen demarivetoisen hallituksen sote-suunnitelma maakunnista tai hyvinvointialueista toteutuu? Kaksi kolmasosaa Naantalin verotuloista imaistaan maakunnan kassaan ja kaikki investointeihin käytetyt lainat jäävät meidän maksettaviksemme. Valitettavasti pelkona on, että maakunnan päätöksentekijät keskittävät ja karsivat palveluja tulevina vuosina. Se ei lupaa hyvää ainakaan laajan saaristoalueemme lähipalvelujen tulevaisuudelle, tästä olen erityisen huolissani.

Turun Sanomien artikkelissa (3.1.2021) professori Arto Alanko ja turkulainen lääkintöneuvos Sakari Alhopuro pohdiskelevat ongelmia, joita sote-uudistukseen liittyy: kustannusten kasvu, kuntien jakautuminen häviäjiin ja voittajiin sekä veroasteen nousu.

Mitä sitten voimme tehdä? Toivomme kannattaa nyt laittaa siihen, että perustuslakivaliokunta katsoo sote-ratkaisun loukkaavan kunnallisen itsehallinnon periaatetta. Demarien tasapäistämispyrkimyksille ei saisi antaa periksi. Naantalin kaltaisia hyvin asiansa hoitaneita kuntia ei tulisi rangaista.

Jan Lindström, Naantalin kaupunginhallituksen puheenjohtaja, KOK

Talousarvio 2021, taloussuunnitelma 2021-2024

 

1.     Kiitos kaupunginjohtajalle ja muille virkamiehille hyvin valmistellusta talousarviosta. Kiitos nopeista vastauksista kysymyksiin ja erityinen kiitos investointimäärärahojen priorisoinnista, jotta pääsemme lähelle asetettuja raamitavoitteita. Hyviä hankkeita on paljon, mutta valitettavasti niitä ei voida kaikkia toteuttaa yhtäaikaa, ei sen takia , että rahat eivät riitä eikä sen takia, että resurssit eivät riitä huolelliseen valmisteluun tai toteutukseen.

2.     Tulovero ja kiinteistöverot pysyvät ennallaan, sekin on erinomainen lähtökohta ensi vuoteen. Taksoja ja maksuja tulee korottaa kustannusnousua vastaavasti.
Koronaan saatanee rokote heti alkuvuoden aikana ja se rauhoittanee tilanteen ja antaa uskoa tulevaisuuteen.
Ensi vuoden aikana selvinnee toteutuuko sote vai ei, se pitkälti määrää myös talouden suuntaviivat tuleville vuosille. Kaksi kolmasosaa verotuloista siirtyy maakunnalle, mutta velat jäävät kaupungille!
Nesteen jalostamon alasajo näyttää toteutuvan erittäin nopeasti. Meidän tulee tehdä yhdessä työtä sen eteen , että uudet toimijat pääsevät alueelle mahdollisimman nopeasti ja työllistävät vähintään saman verran kuin nykyinen jalostamo. Tämä on erittäin tärkeää jalostamolta työttömiksi jääville sekä kaupungin verotulojen varmistamiseksi.

3.     Naantali on kasvava, elinvoimainen ja tulevaisuuttaan rohkeasti rakentava saaristokaupunki, kuten strategiassamme todetaan.

Palveluverkko etenee, uusi koulu valmistuu Velkualle Palvan saareen ja Luonnomaan perhetalo alkaa rakentua. Kalevaniemen muutokset alkavat varhaiskasvatuksen osalta.
Koulu- ja päiväkoti-investoinneilla huolehditaan siitä, että Naantalin houkuttelevuus lapsiperheille kasvaa. Jo nyt kuuluu Luonnonmaalta puoltavia palautteita siitä, että halukkaita muuttajia riittää ja tontit menevät kaupaksi.

4.     Ikäystävällinen Naantali -suunnitelma etenee. Lisäämme resursseja terveyskeskukseen, uusi terveyskeskuslääkäri nopeuttaa hoitoon pääsyä ja vähentää jonoja. Erityisesti lisäämme tulevina vuosina resursseja kotihoitoon, joka tietysti kohdistuu ennen kaikkea kasvavaan vanhusjoukkoon.
Seuraavan palvelutalon ja tehostetun palvelun tilojen paikka ja toteutustapa päätetään kevään aikana ja saadaan toivottavasti toimintaan jo vuoden 2023 loppuun mennessä, jolloin pystymme vastaamaan kasvavaan tarpeeseen.
Keskustan tuntumaan on myös hyvä löytää sopiva palvelutalotontti lähivuosien aikana, samoin itäiseen Naantaliin. Kaavoitustarkastelu näiltä osin on jo menossa.

5.     Naantalilaiset ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä palveluihinsa ja kaupungin henkilöstö työpaikkaansa, -ympäristöönsä ja -hyvinvointiinsa. Poikkeusolot toki koettelevat meitä kaikkia.
Vaikka ajat ovat siis haasteelliset niin eiköhän Naantali ja naantalilaiset kuitenkin selviä yhdessä voittajana tästäkin.

Naantali on hyvä kaupunki kaiken ikäisille, RS 4.12.2020

 

Naantalin kaupunginhallitus esittää talousarviossa, että hoito- ja vanhuspalveluihin lisätään 43 uutta työntekijää seuraavan neljän vuoden aikana. Jo heti vuonna 2021 on tarkoitus palkata uusi terveyskeskuslääkäri, mikä osaltaan nopeuttaa terveyskeskukseen hoitoon pääsyä.

Kaupunginhallitus hyväksyi marraskuun viimeisessä kokouksessaan sosiaali- ja terveyslautakunnan ehdotuksen lisätä palveluasuntojen ja tehostetun palvelun paikkojen määrää 60-80 paikalla jo ennen vuoden 2025 alkua, jolloin palvelun tarve kasvaa ennusteiden mukaan voimakkaasti.

Tällä hetkellä pohditaan, minne uusia palveluasuntoja ja tehostetun palvelun yksikkö rakennetaan. Yksi hyvä ja sopiva paikka olisi Luonnonmaan uuden perhetalon naapurissa. Tavoite on, että asukkaat voivat joustavasti siirtyä palveluasunnoista tehostetun palvelun pariin, eikä vanhalla iällä tarvitse enää muuttaa osoitteesta toiseen.

Aurinkosäätiön nykyisen palvelutalon lähellä sijaitsevalle maa-alueelle ei voida rakentaa lähivuosina. Alue on voimassa olevassa asemaaavassa varattu puistoksi, minkä vuoksi nykyisen kaavan mahdolliseen muuttamiseen on syytä varata riittävästi aikaa.

Naantalin investointimäärä on lähivuosina poikkeuksellisen suuri ja vuoden 2023 alusta toteutunee sote-uudistus, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirretään kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle. Tästä syystä kaupunginhallitus etsii palveluasunnoille vaihtoehtoista toteuttajaa, joka pystyisi mahdollisesti hyödyntämään myös valtion ARA:n jopa 25 prosentin tuen.

Palveluasuntoja ja tehostetun palvelun yksikköä hoitaisi ensisijaisesti ulkoinen toimija, mutta ikäihmisten palvelutarpeen arvioinnin tekisivät kaupungin viranhaltijat, jotka myös päättäisivät maksusitoumusten tai palvelusetelien myöntämisestä. Kaupunginhallitus tekee päätökset kohteiden sijainnista ja palveluntarjoajasta ennen ensi kesää.

Naantalissa ollaan jo parhaillaan siirtymässä palveluasuntojen asukkaiden ja tehostetun palvelun asiakkaiden toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnissa ammattimaisempaan, yhdenveroisempaan ja oikeudenmukaisempaan järjestelyyn, joka takaa että naantalilaiset saavat tarvitsemansa palvelut oikeaa aikaan ja tarvitsemassaan laajuudessa. Arviointiin osallistuu useampi alan ammattilainen, jolloin saadaan todenmukainen kuva palvelun tarpeesta. Elämän tulee olla hyvää ja turvattua vanhallakin iällä.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Lindström (Kok.) sekä kaupunginhallituksen jäsenet Toni Forsblom (Kok.), Hanna Gustafsson (Kok.), Tero Tavio (Kok.), Mirva Maine (Vihr.), Heini Jalkanen (Kesk.), Vilhelm Junnila (PS) ja  Tommy Björkskog (KD).

Kokoomus ei hyväksy kunnallisveron kiristämistä

 Monissa kunnissa puhutaan avoimesti kunnallisveron korotuksista. Kokoomus ei hyväksy näitä veronkiristysaikeita. Ahkerien työssäkäyvien ja eläkkeensä ansainneiden suomalaisten kukkarolle ei pidä käydä sen takia, että kunnat eivät saa talouttaan kuntoon.

Kuntatalous on todella huonossa tilanteessa, ja sitä pitää tervehdyttää. Koronakriisissä voidaan tilapäisesti ottaa velkaa – mutta kuntatalouden haasteet ovat edessä myös kriisin jälkeen. Koronaa ei saa käyttää tekosyynä. Oikea tapa tasapainotukseen on menosopeutus, ei veronkorotukset. Myös tiettyjä maksuja voidaan maltillisesti nostaa, koska on kohtuullista, että käyttäjä maksaa saamastaan palvelusta.

Kuntien taloustilanne vaihtelee, mutta sopeutustarve ei missään ole kymmeniä prosentteja budjetista. Lähes joka kunnasta löytyy sopeutettavaa ilman, että elintärkeät peruspalvelut vaarantuvat. Esimerkiksi hoitoketjujen parantamisella perus- ja erikoissairaanhoidon välillä löytyisi merkittävät hyödyt. Tekemisen tapojen uudistamisessa pitää olla ennakkoluuloton.

Monet varsinaissuomalaiset kunnat häviävät jo nyt verokilpailun pääkaupunkiseudulle. Esimerkiksi Turun kunnallisvero on 19,50 prosenttia, kun Helsingissä ja Espoossa se on vain 18 prosenttia. Puolentoista prosentin ero on merkittävä. Keskituloiselle pariskunnalle se tarkoittaa yli tuhatta euroa vähemmän tilille vuodessa, hyvätuloisille enemmän ja pienituloisellakin satoja euroja. Vantaallakin kunnallisvero on matalampi, 19 prosenttia. Vaikkapa vastavalmistuneille korkeakoulutetuille valinta Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä on aito. Verotaso varmasti merkitsee päätöstä tehdessä – varsinkin jos ero vielä kasvaisi. Monessa muussa Varsinais-Suomen kunnassa veroaste on vielä korkeampi.

Työn raskas verottaminen on ylipäätään haitallista. Se vähentää työnteon kannustimia, ja työtä Suomi tarvitsee. Suomi on erittäin kireän verotuksen maa jo nyt. Suomen kokonaisveroaste on tänä vuonna arviolta 42,9 prosenttia, eli suomalainen tekee lähes juhannukseen asti töitä taksvärkkinä kunnille ja valtiolle. Vasta sen jälkeen rahat saa itse pitää. Tilannetta ei pitäisi ainakaan pahentaa enää.

Työn verottamisen haitallinen kokonaisvaikutus ei ole mielipide, satu tai salajuoni, vaan taloustieteelliseen empiiriseen tutkimukseen ja koeteltuun teoriaan perustuva tosiasia. Verotuksen painopistettä pitää siirtää pois työstä saastuttamiseen, kuluttamiseen ja haittojen aiheuttamiseen.

Tärkeää on myös saada veropohja kasvamaan – eli mahdollisimman moni töihin ja yritykset menestymään. Aktiivisella elinkeinopolitiikalla kussakin kunnassa voidaan tukea varsinaissuomalaisten yritysten pärjäämistä.

Verotaakan lisääminen olisi lyhytnäköistä. Niin paljon tuloja ei koskaan saada kerättyä, ettei kaikkea saataisi käytettyä. Ainoa kestävä tapa on kulumaltti ja oleellisiin palveluihin keskittyminen. Hyvät päiväkodit, koulut, terveydenhuolto ja vanhuspalvelut pitää ilman muuta turvata, mutta palvelujen paras tae on tolkullinen taloudenpito.

Laitetaan talous kuntoon kestävällä tavalla eli sovitetaan menot nykyisiin tuloihin. Sanotaan kyllä toiminnan uudistamiselle, kyllä työllisyyden parantamiselle, kyllä yritysten menestymiselle – ja ei veronkiristyksille!

 

Ville Valkonen, puheenjohtaja, Varsinais-Suomen Kokoomus

Olli Manni, ryhmäpuheenjohtaja, Turku

Elina Suonio-Peltosalo, hallituksen varapuheenjohtaja, Salo

Matti Alander, hallituksen puheenjohtaja, Kaarina

Elisa Vuorinen, hallituksen puheenjohtaja, Raisio

Jan Lindström, hallituksen puheenjohtaja, Naantali

Tiina Perho, hallituksen varapuheenjohtaja, Loimaa

Raimo Löfstedt, hallituksen varapuheenjohtaja, Uusikaupunki

Markku Orell, ryhmäpuheenjohtaja, Parainen

Jukka Hongisto, hallituksen puheenjohtaja, Paimio

Pia Maavirta, hallituksen varapuheenjohtaja, Somero

Susanna Lehtojärvi, hallituksen puheenjohtaja, Masku

Pauliina Haijanen, hallituksen varapuheenjohtaja, Laitila

Sanna Pitkänen, hallituksen puheenjohtaja, Pöytyä

Juha Vanhanen, hallituksen varapuheenjohtaja, Mynämäki

Pasi Björk, hallituksen varapuheenjohtaja, Marttila

Pauli Kurkilahti, hallituksen varapuheenjohtaja, Taivassalo

Päivi Kössi, hallituksen puheenjohtaja, Oripää

Antti Ääritalo, hallituksen puheenjohtaja, Kustavi

TS 18.10.2020

NAANTALISSA MENNÄÄN KOULUT JA PÄIVÄKODIT EDELLÄ

 

Me Naantalin Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmien edustajat olemme vahvasti valtuuston enemmistön päätöksen takana: Palveluverkko, eli koulu- ja päiväkotiverkko uudistetaan. Sen jälkeen rakennetaan monitoimihalli Kalevanniemeen.

Palveluverkon uudistaminen tarkoittaa, että oppilaat keskitetään aikaisempaa harvempiin, mutta nykyaikaisempiin oppimisympäristöihin eli uusiin kouluihin.

Velkuan uusi koulutalo valmistuu ensi kesänä, seuraavaksi valmistuu Luonnonmaan perhetalo, jossa on tilat sekä varhaiskasvatukselle että alakoululle. Luonnonmaalla asuvat oppilaat pääsevät oman saarensa uuteen kouluun, sillan yli ei enää tarvitse kulkea.

Ensi vuonna aloitetaan Kalevanniemessä Rasekon tilojen muuttaminen varhaiskasvatuksen käyttöön. Sen jälkeen Kalevanniemeen laajennetaan tiloja myös alakoululle ja Manner-Naantalista Kuparivuoren koulua käyneet oppilaat pääsevät Kalevanniemen kouluun.

Tällöin syntyy hieno mahdollisuus saada Kuparivuoren koulu kulttuurin ja pienten yritysten käyttöön. Naantalin Teatteri voisi saada koulusta pysyvät tilat hyvällä keskustasijainnilla.

Valitettavasti valtuuston vasemmisto jarruttaa sinnikkäästi palveluverkon eteenpäin viemistä.

Meidän allekirjoittaneiden on vaikea ymmärtää tätä vasemmistosiiven vastuuttomuutta tulevaisuudesta.  Nykyinen aikataulutus ja rytmitys on osaavan viranhaltijaorganisaatiomme valmistelun sekä luottamushenkilötyöryhmien yhteinen tulos.  

Naantali kasvaa hallitusti ja panostaa lapsiperheisiin. Lapsimäärä erityisesti Luonnonmaalla nousee. Saarelle rakentuu moderni, luonnonläheinen ja mielenkiintoinen asuntomessualue. Palveluverkon uudistamisella varmistetaan, että Naantali pystyy tarjoamaan nykyaikaiset, turvalliset ja terveet tilat kaikille kaupunkimme lapsille.

 

Naantalin Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien ja valtuustoryhmät

RS 13.10.2020