Ylen kuntatutka, Naantali kovassa kunnossa !

 

Palvelutalolle löytyy sopiva ja kaavoitettu tontti Luonnonmaalta ja Nuhjalasta

 Luonnonmaan perhetalon alueella on valmiiksi kaavoitettuja vaihtoehtoja palvelutalolle

Aurinkosäätiön tontti on täyteen rakennettu ja vieressä on puistoa ja viheraluetta.

Viiden kaupungin johto keskusteli yhteistyön edistämisestä Turun seudulla

 Tiedote 21.4.2021

Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin ja Liedon kaupunginhallitusten ja -valtuustojen puheenjohtajat ja kaupunginjohtajat kutsuttiin keskiviikkona keskustelemaan seudullisen yhteistyön kehittämisestä. 

Etänä järjestetyssä tapaamisessa keskityttiin strategisten painopisteiden asettamiseen. Yhteistyön haluttiin olevan asialähtöistä, sillä byrokratian sijaan tarvitaan lisää vaikuttavuutta.  

Osallistujilla oli yhteisymmärrys siitä, että Turun ydinkaupunkiseudulla on tarpeen vahvistaa edunvalvontaa sekä kansallisen ja EU-rahoituksen saamista. Elinvoimaisuus, infrahankkeet, koulutus sekä vapaa-ajan toiminnot listattiin asiakokonaisuuksiksi, joissa nykyistä tiiviimmällä ja systemaattisemmalla yhteistyöllä saataisiin parannettua seudun asukkaiden palveluja ja aikaan säästöjä.

Keskustelua alustettiin käymällä läpi Tampereen kuntayhtymämallia, jossa on mukana yhteensä kahdeksan kuntaa, ja jonka väestöpohja on yhteensä lähes 400 000 asukasta. Tampereen mallin pohjalta voisi rakentaa Turun seudulle vastaavaan foorumin, mutta pienempänä ja ketterämpänä.  

Ajatuksia vaihdettiin mahdollisen kokoonpanon sekä toiminta- ja rahoitusmallin lisäksi myös aikataulusta. Tapaamisen lopputulemana todettiin, että keskustelua seutuyhteistyöstä jatketaan kaupungin- ja kunnanhallituksissa. Toukokuussa palataan yhteiseen neuvottelupöytään. Tavoitteena on tehdä päätökset seudullisen yhteistyöfoorumin perustamisesta uusien valtuustojen aloitettua toimintansa. Uudenlainen, tiiviimpi ja vaikuttavampi seutuyhteistyö voisi alkaa vuoden 2022 alusta.    

Kaupunginhallitusten ja -valtuustojen puheenjohtajat

Turku, Kaarina, Raisio, Lieto ja Naantali

Naantalin Neste ja seudullinen rakennemuutos

 

Viime vuoden syksyllä Naantalia järkytti ja hämmensi Nesteen ilmoitus öljynjalostamon toiminnan lopettamisesta. Jalostamo on ollut olemassa koko 60-vuotisen elinikäni, ja lapsuuteni naapuruston äideistä sekä isistä suuri osa oli työssä Nesteellä. Joissain perheissä jopa kolme sukupolvea työskenteli jalostamolla, joka tuki merkittävällä tavalla nuorison harrastustoimintaa ja loi vaurautta kaupunkiin.

Viime vuoden lopulla yt-prosessi konkretisoi jalostamon lopettamispäätöksen, ja moni työntekijä sai tiedon työnsä loppumisesta. Joissain perheissä useampikin henkilö menetti työpaikkansa. Isku oli kova, sekä taloudellisesti että henkisesti.

Naantalin kaupunki sai pitkään nauttia suuryrityksen maksamista yhteisöveroista ja satamatuloista. Toki jo vuonna 1992 me poliitikot saimme muistutuksen siitä, että liian hyvään ei tule tuudittautua. Tuolloin Neste ilmoitti, ettei tee tulosta eikä siksi maksa myöskään yhteisöveroa. Kaupungin talousarviossa ennakoidun tulon menetys yhdistettynä 1990-luvun alun lamaan oli Naantalille suorastaan taloudellinen shokki, josta aiheutui henkilöstön lomautuksia sekä irtisanomisten uhkaa.

Nesteen maksamat satamatulot loppuivat vuonna 2014, jolloin Naantali joutui yhtiöittämään satamansa kuntalain ja EU:n kilpailulainsäädännön perusteella. Tuolloin Neste totesi, ettei kaupungin kanssa enää ollut voimassa olevaa sopimusta satamamaksujen maksamisesta, eikä näin ollen myöskään velvollisuutta maksaa. Satamamaksuasian lopullinen ratkaisu on edelleen auki.

Viime vuosina Neste on menestynyt ja sen myötä Naantalin kassaan on jälleen kertynyt huomattava summa yhteisöveroa. Jalostamon alasajon jälkeen työpaikkojen mukaan määrittyvä summa tulee olemaan merkittävästi pienempi. Myös suuri määrä alihankintatyöpaikkoja poistuu samoin kuin laitoksen säännöllisten seisakkien aiheuttama tilapäisen työvoiman tarve, jonka vaikutus on ulottunut jopa matkailualalle. Hotellit ja muut majoitusliikkeet ovat hyötyneet kesäsesongin ulkopuolella majoittuvista komennustyöntekijöistä.

Nesteen tapauksessa kyse ei ole ainoastaan yhden yrityksen toiminnan loppumisesta, vaan merkittävästä alueellisesta teollisuuden rakennemuutoksesta, johon elinkeinoministeri Mika Lintilä onneksi reagoi nopeasti ja nimitti selvityshenkilöksi kokeneen naantalilaisen yritysjohtajan ja hallitusammattilaisen, Panu Routilan.

Maaliskuun lopulla julkaistu Routilan raportti antaa hyvän ja toivorikkaan kuvan alueen uusista mahdollisuuksista. Yhteiskunnan rahoittamat syväväylä, rautatie, tieverkosto ja saatavilla olevat sähkö- ja höyryenergia ovat tärkeitä houkuttimia, kun alueelle pyritään hankkimaan uusia bio- ja kiertotalouden yrityksiä. Muutamat yritykset tekevät jo parhaillaan käytännön selvityksiä siirtyäkseen Naantaliin. Myös Neste on saatu kiinnostumaan alueen kehittämisestä ja uusteollistamisesta.

Jopa pilaantuneiden maa-alueiden ongelma saattaa kääntyä sopivalle yritykselle taloudelliseksi menestykseksi, sillä puhdistus tulee olemaan haastava ja mielenkiintoinen projekti. Konseptin kehittäminen hyödyttänee vastaavan kaltaisten alueiden puhdistajia muuallakin Euroopassa.

Joskus yhteiset haasteet ovat omiaan käynnistämään uutta yhteistyötä. Naantali on ottanut aktiivisen kokoonkutsujan roolin, kun Turun, Raision ja Naantalin viranhaltijat sekä poliitikot ovat perustamassa seudullista kehitysyhtiötä, johon kaavaillaan mukaan myös yrityksiä. Tavoitteena on, että vielä tämän vuosikymmenen aikana Nesteen alueelle pystyttäisiin luomaan uusia työpaikkoja tuplasti jalostamon viimeisiin vuosiin verrattuna.

Bio- ja kierrätysteollisuuden laitteistot vaativat samalla tavalla käyttö- ja kunnossapitohenkilöstöä kuin öljynjalostamonkin laitteet. Turun yliopiston uusi teknillinen tiedekunta tuottaa varmasti tarpeellisia osaajia uusien teknologioiden kehittämiseen. Osa Nesteen työntekijöistä ehtii todennäköisesti eläköityä ennen kuin suurempi määrä työpaikkoja alueelle syntyy. Yhtiön järjestämä muutosturva, työllisyystoimenpiteet ja tukipalvelut pienentävät osaltaan työntekijöihin kohdistunutta iskua.

Jan Lindström on Naantalin kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

Nesteen alueen selvityshenkilö Panu Routilan raportti julkaistiin tänään 25.3.21

 Panu Routilan raportti tuo esille useita eri tulevaisuuden mahdollisuuksia alueelle.

Alla muutamia  toimijoita, joiden kanssa työtä jatketaan.

IKÄYSTÄVÄLLINEN NAANTALI - VALTUUSTO 15.3.21

 

Vanhuspalvelulain mukaan kun­nan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hy­vin­voin­nin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tu­ke­mi­sek­si sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon jär­jes­tä­mi­sek­si ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asu­mis­ta ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Suunnitelman hyväksyy kun­nan­val­tuus­to ja se on tarkistettava valtuustokausittain. Edellinen ohjelma on vuodelta 2015.

Vanhimmissa ikäluokissa voimakas kasvu

Suomi vanhenee, näin käy myös Naantalissa. Vuonna 2020 joka neljäs naantalilainen on yli 65-vuotias, luku on Turun ympäristökuntien korkeimpia. Yli 75 vuotiaiden määrä kasvoi vuodesta 2008 vuoteen 2019 51% ja tilastokeskuksen tuoreimman ennusteen mukaan ikäluokan kasvu vuodesta 2020 vuoteen 2040 on 105%. Vanhimman ikäluokan eli yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa vuodesta 2020 vuoteen 2040 203%.

Vanhempien ikäluokkien määrän kasvaessa myös palvelujen ja hoidon tarve lisääntyvät voimakkaasti, jonka johdosta ikäihmisten palvelurakennetta tulee tarkastella kriittisesti ja uudistaa vastaamaan palvelutarpeen kasvua. Palvelurakenteen ja -tuotannon uudistamisen tavoitteena on saada raskaimpien palveluiden tarvetta suhteellisesti pienemmäksi. Palvelutuotannon painottumisella ennakoivaan toimintaan parannamme ennen kaikkea ikäihmisten elämänlaatua ja hyvinvointia, mutta hillitsemme myös palvelutuotannon kustannuksia.

Tämä käy erityisesti esiin Anu Olkkonen-Nikulan asiantuntijaselvityksestä, jossa painotetaan vanhusten ennaltaehkäisevää toimintaa palvelutarpeen hillitsemiseksi. Siihen meidän tulee pureutua tulevien vuosien aikana.

Meillä on nykyisin noin 130 tehostetun palvelun hoitopaikkaa ja oheisesta selvityksestä käy ilmi, että tarve lisääntyy noin 40-50 paikalla joka viides vuosi. Tarvitsemme siis uudet yksiköt melko tiheään tahtiin. Nykytiedon perusteella halutaan ikäihmiset ja palvelun tarvitsijat kerralla hoidon pariin, josta heidän ei enää tarvitse muuttaa pois eli palveluasunnot ja tehostetun palvelun yksiköt tulisi sijaita samassa kokonaisuudessa.

Vanhuspalvelulain 1.10.2020 voimaan tulleissa muutoksissa vähimmäishenkilöstömitoituksesta iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa säädetään jatkossa laissa.

Vanhuspalvelulakiin on lisätty myös säännökset henkilön toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnissa käytettävästä RAI-arviointivälineistöstä. Kuntien on aloitettava RAI-järjestelmän käyttö viimeistään 1.4.2023. Naantalissa RAIarviointivälineistö on otettu käyttöön kotihoidossa. Tehostetussa palveluasumisessa käyttöönotto on suunniteltu tälle vuodelle.

Kyseessä ei siis ole joku Naantalin oma mittaristo tai kuten julkisuudessa on kuvattu ”kiristetty kriteeristö” vaan lain vaatimus, jota me toteutamme! RAI -arviointivälineistössä tilanteen arviointiin osallistuu useampi ammattilainen pidemmällä aikavälillä, joten se kuvaa paremmin henkilön todellista palvelutarvetta.

Naantalin kaupunki ottaa ohjelman ja sen suositukset vakavasti.

Aurinkosäätiön anomus uudesta yksiköstä tuli kaupungille vuoden 2019 lopulla. Kaupunki otti hankkeen viipymättä mukaan kavoitusohjelmaan viime keväänä.

Kaupunginhallitus päätti 1.3.2021 kokouksessaan, että markkinavuoropuhelu ikäihmisten palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen yksikön hankintaa varten voidaan käynnistää.

Tavoitteena on käydä markkinavuoropuhelu erilaisten toimijoiden kanssa kevään aikana. Kevään aikana kartoitetaan myös eri tontit, joihin palveluasuminen voidaan sijoittaa. Vaihtoehtoja on tällä hetkellä useita.

Aurinkosäätiön palvelutalon tontti on jo täyteen rakennettu, joten siihen ei laajennusta nopealla aikataululla ole mahdollista rakentaa. Puistoon ei voi rakentaa palvelutaloa ja ympäristön asunto-osakeyhtiöt ovat ilmoittaneet valittavansa päätöksestä, mikäli puistoa tähän tarkoitukseen kaavoitetaan. Aurinkosäätiön nykyinen paikka on myös hankala sen vuoksi, että siinä on hankala mäki, joka vaikeuttaa ja vaarantaa vanhusten liikkumista, varsinkin näin talviaikana.

Terveyskeskuksen tontilla on vielä rakentamisoikeutta, mutta lienee parasta jättää se terveyskeskuksen laajenemisvaraksi tulevaisuuteen.

Nuhjalasta ja Luonnonmaan perhetalon ympäristöstä löytyy kaupungin omistamat tontit, joita voitaisiin tähän tarkoitukseen käyttää. Matkan varrella on tullut esiin myös muitakin mahdollisia vaihtoehtoja mm. Merimasku, joita nyt selvitetään.

Vanhan S-marketin tontin hinta ei mahdu ARA -säännösten sisälle, valitettavasti. Tulevasta linja-autoaseman tai entisen valtion virastotalon korttelista sopiva tontti voisi löytyä. Toisaalta palvelutalo olisi hyvä sijoittaa paikkaan, jossa vanhusten ulkoilulle olisi rauhallinen ja suojaisa alue. Myös yhteisöllisyyttä tulee harkita, Luonnonmaalla sellainen löytyisi perhetalon yhteydestä, päiväkotilaiset, koululaiset ja vanhukset olisivat samassa pihapiirissä. Joukkoliikenteellä tulee pystyä sujuvasti asioimaan kohteessa.

Soteuudistus vaikuttaa rakennuttamis- ja operaattoripäätökseen. Tällä hetkellä kannattaa tarkkaan miettiä mitä rakennetaan omaan taseeseen ja kenen palkkalistoille henkilöstö palkataan. Itse kannatan ulkopuolista rakennuttajaa sekä ulkpuolista toiminnan järjestäjää, jotta rakentamiseen tarvittavat velat eivät jää meille naantalilaisille maksettavaksi, kun järjestämisvastuu siirtyy maakunnalle.

Asiat etenevät suunnitelman mukaan ja nopeaan tahtiin. Tarve on laajasti ymmärretty.

Ikäystävällinen Naantali

 

Raimo Vahtera kiinnitti mielipidekirjoituksessaan (TS 28.2.) huomiota merkittäviin asioihin. On tärkeää, että ikäihmisten mielipiteitä kuullaan, kun on kyse heitä koskevista asioista. Naantalin vanhusneuvosto on antanut lausuntonsa Ikäystävällinen Naantali -ohjelmaluonnoksesta 25.2. ja siinä esitetyt asiat tullaan huomioimaan, kun ohjelma etenee ja päätöksiä tehdään.

Vahtera kiinnitti huomiota ikäihmisten asumispalvelujen sijoituspaikkaan. Naantalissa on tavoitteena, että kun ikäihminen kerran siirtyy palveluasumisen piiriin, hänen ei enää uudelleen tarvitsisi muuttaa uuteen paikkaan siinä vaiheessa, kun hän tarvitsee lisää palveluja. Tästä syystä uuden Naantalin kohteen tulee sisältää sekä kevyempää palveluasumista että tehostettua palveluasumista, jossa henkilökunta on paikalla läpi vuorokauden.

Naantalissa tarkastellaan tällä hetkellä useitakin sijaintivaihtoehtoja.  Terveyskeskuksen ympäristö olisi hyvä paikka, mutta lienee viisasta säästää alue terveyskeskuksen laajentumistarpeille. Kaavoitustarkastelussa on myös Naantalin Aurinkosäätiön palvelukeskuksen viereinen, asemakaavan mukainen viheralue, Hallinpolun päässä. Hyvällä suunnittelulla se saattaisi olla mahdollista ottaa vanhusten asumispalvelujen käyttöön. Kyseisen alueen kaavoitusprosessi, joka käynnistettiin Kokoomuksen edustajien ehdotuksesta, vie kuitenkin useamman vuoden, eikä siten vastaa akuuttiin tarpeeseen.

Jos pohditaan saaristoalueiden suunnan palveluja, Luonnonmaalle valmistuvan perhetalon viereen voisi aloittaa palvelutalon rakentamisen hyvin nopeasti, jo ensi vuonna. Toinen nopean rakentamisen mahdollistava kohde on Nuhjalassa, Naantalin Aurinkoisen leipomon ja kahvilan länsipuolella. Nämä molemmat tontit ovat kaupungin omistuksessa. Nuhjalassa myös entisen seurakuntatalon rakentamaton tontti voisi olla yksi vaihtoehto. Tosin se on turhan ahdas, sillä palvelutalolla tulee olla myös piha ja ulkoalueita.

Vanhusten palveluasumisen sijoittuminen keskustaan tarjoaisi asukkaille keskustan palvelut, kuten kaupat, torin ja kahvilat kävelyetäisyydellä. Toisaalta sijoittuminen Luonnonmaan perhetalon yhteyteen voisi tukea toivottua sukupolvien välistä yhteisöllisyyttä. Kauppapalvelut ja julkisen liikenteen pysäkit sijoittuvat lähelle niin perhetalon luona kuin Nuhjalassakin.

Riippumatta siitä minne ikäihmisten palveluasumista sijoitetaan, rakentaminen tulee aloittaa mahdollisimman pian, jotta Naantalissa pystytään vastaamaan vanhusten asumispalvelujen kasvavaan tarpeeseen.

Jan Lindström, Naantalin kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Kok.