Tori- ja tapahtumapaikka Saaristo-Naantalin kyläkeskuksiin

 

Rymättylän keskustassa oli keskeisellä paikalla tori ennen uuden S-kaupan rakentamista ja torialue oli asukkaiden mukaan luvattu järjestää jatkossakin, mutta nyt toria ei enää ole.

Me allekirjoittaneet ehdotamme, että Rymättylän keskustaan rakennetaan uusi torialue asianmukaisine rakennelmineen.

Paikka voi olla esim. S-kaupan ja kierrätyspisteen läheisyydessä tai muussa keskustan tuntumassa olevassa sopivassa paikassa.

Samalla tulisi myös varmistaa, että muissakin kyläkeskuksissa, kuten Merimaskussa, Velkualla ja Röölässä on vastaavat tori- ja tapahtuma-alueet yhdistysten ja järjestöjen sekä yritysten käytössä.

 

Naantalissa 20.9.2021

 

Jan Lindström

Isäni Alpo Lindström on poissa

 

Alpo Lindström syntyi 23.1.1936 Uudenkaupungin ulkosaaristossa, Tevaluodossa Leon ja Edithin toisena lapsena. Leo oli kotoisin lähisaaresta ja Edith Ahvenanmaan Jurmosta.

Leo sai työn luotsina ja perhe muutti Naantaliin. Perhe kasvoi vielä kolmella lapsella. 1950-luvun lopulla saatiin hankittua oma talo Puistotien ja Torikadun kulmasta.

Alpon lapsuutta varjosti sota. Pieni poika lähetettiin sotalapseksi vauraaseen Etelä-Ruotsiin. Vielä aikuisenakin Alpo palasi omien lastensa kanssa vierailemaan Ruotsin-perheessään. Yhteydenpito jatkui läpi elämän.

Alpo kävi keskikoulun ja sai työpaikan Naantalin tullikamarilta, jossa eteni tullivalvontatarkastajaksi. Työssä Alpolla oli etua kielitaidostaan: Suomen lisäksi sujui ruotsi ja hän pärjäsi myös saksan ja englannin kielillä. Alpo oli tunnollinen ja pidetty työkaveri.

Keskikoulussa Alpo tapasi tulevan vaimonsa, Pirkko Thusbergin. Pari avioitui vuonna 1959. Jan syntyi seuraavana vuonna, Anne sitä seuraavana ja Mari kymmenen vuotta myöhemmin. Perheen talo rakennettiin Naantalin Taimoon, Mäntykaarelle.

Alpoa ja Pirkkoa yhdisti intohimoinen urheiluharrastus. Pirkko voitti Naantalin Löylyn edustajana nuorten suomenmestaruuden viestisuunnistuksessa. Alpo heitti kiekkoa ja juoksi pika-aitoja. Moukarinheiton nuorten piiriennätys oli vuosikymmenten ajan Alpon nimissä. Urheilu-ura jatkui jääkiekon pelaajana ja myöhemmin valmentajana. Alpo toimi edustusjoukkueen johtajana ja VG-62 jääkiekon johtokunnassa.

Esikoispoika Jan oli vaihto-oppilasvuotenaan USA:ssa nähnyt tyttöjen pelaavan ringetteä ja Alpo keräsi tyttöjoukkueen, joka aloitti lajin harjoittelun ja pelaamisen Naantalissa vuonna 1979. Alposta tuli VG-62:n ringettejaoston puheenjohtaja ja yksi Suomen Ringetteliiton perustajista. Pohjoisamerikkalaisten kanssa perustettiin Kansainvälinen Ringetteliitto, jonka hallitukseen Alpo valittiin. Lajin parissa matkoja tehtiin Kanadaan, Itävaltaan, Saksaan, Ruotsiin ja Tšekkoslovakiaan.

Käsistään kätevä Alpo valmisti katkenneista jääkiekkomailoista ringettemailoja, joita hän myös maalasi talonsa kellarissa. Alpon johdolla VG-62 voitti kymmeniä mestaruuksia sekä juniori- että naisten sarjoissa. Perheen kuopus Mari oli mukana voittoisassa joukkueessa.

Alpo oli parikymmentä vuotta Naantalin liikuntalautakunnan jäsen. Hän sai mm. Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomitalin kullatuin ristein vuonna 1991 ja Ringetteliiton kultaisen ansiomerkin hieman myöhemmin. Alpo nimettiin myös Naantalin Kunnon Kuntalaiseksi.

Pirkko Lindström menehtyi sairauteen vuonna 2001 ja Alpo solmi toisen avioliittonsa  entisen työkaverinsa Raijan kanssa 2008.

Alpo oli esikuva ja tukija monelle nuorelle. Hän oli rakas isä ja ukki, jolle hetket perheen kanssa mökillä Tevaluodossa olivat tärkeitä. Alpo ehti tutustua myös useampaan lapsenlapsenlapseensa viimeisinä viikkoinaan.

12.7. Alpon voimat ehtyivät 85 vuoden iässä. Siunaustilaisuus pidetään Hakapellon kappelissa 13. elokuuta.

(Kuva muutaman vuoden takaa, kun Alpo nimettiin VG-62 ry:n toiseksi kunniajäseneksi. Vasemmalla silloinen VG:n pj Kirsi Viro, Ringettejaoston pj Samu Rissanen, Alpo, Pauno Kymäläinen, ensimmäinen kunniajäsen sekä minä oikealla)

Kaupunginvaltuusto hyväksyi tilinpäätöksen 2020

Kiitos henkilöstölle erinomaisesta työstä koronavuoden aikana. 
Erityisesti kiitos kaupunginjohtaja Jouni Mutaselle hyvin hoidetusta organisaatiosta ja tavoitteiden toteuttamisesta. Jouni on taitava, kokenut ja sitoutunut kaupunginjohtaja.

Kaupunki kasvaa, muuttovoitto oli 180 henkilöä. Uusia asuntoja valmistui 231 kpl.

Ikäystävällinen Naantali ohjelma eteni ja päätöksiä uusista tiloista tehdään tänä vuonna.

Investoinnit hoidettiin tulorahoituksella. Palveluverkko eli koulujen ja päiväkotien rakentaminen ja korjaaminen etenee suunnitellusti. Palvelut toimivat ja saavat kiitosta.

Kunta-10-, kuntabarometri-, yritysystävällisyys- ja palvelutyytyväisyys sekä kuntatutka antoivat Naantalille erinomaiset arvosanat.

Tulevaisuuteen liittyy haasteita, Nesteen jalostamon lakkautus pienentää yhteisöveroa ja sen tilalle perustettiin kehitysyhtiö houkuttelemaan uusia yrityksiä. 
Soteuudistus etenee ja tuo haasteen talouteen ja palveluihin.

Jatkossa tarvitaan malttia talouden hoidossa sekä uusien palveluiden ja investointien priorisoinnissa.

Ylen kuntatutka, Naantali kovassa kunnossa !

 

Palvelutalolle löytyy sopiva ja kaavoitettu tontti Luonnonmaalta ja Nuhjalasta

 Luonnonmaan perhetalon alueella on valmiiksi kaavoitettuja vaihtoehtoja palvelutalolle

Aurinkosäätiön tontti on täyteen rakennettu ja vieressä on puistoa ja viheraluetta.

Viiden kaupungin johto keskusteli yhteistyön edistämisestä Turun seudulla

 Tiedote 21.4.2021

Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin ja Liedon kaupunginhallitusten ja -valtuustojen puheenjohtajat ja kaupunginjohtajat kutsuttiin keskiviikkona keskustelemaan seudullisen yhteistyön kehittämisestä. 

Etänä järjestetyssä tapaamisessa keskityttiin strategisten painopisteiden asettamiseen. Yhteistyön haluttiin olevan asialähtöistä, sillä byrokratian sijaan tarvitaan lisää vaikuttavuutta.  

Osallistujilla oli yhteisymmärrys siitä, että Turun ydinkaupunkiseudulla on tarpeen vahvistaa edunvalvontaa sekä kansallisen ja EU-rahoituksen saamista. Elinvoimaisuus, infrahankkeet, koulutus sekä vapaa-ajan toiminnot listattiin asiakokonaisuuksiksi, joissa nykyistä tiiviimmällä ja systemaattisemmalla yhteistyöllä saataisiin parannettua seudun asukkaiden palveluja ja aikaan säästöjä.

Keskustelua alustettiin käymällä läpi Tampereen kuntayhtymämallia, jossa on mukana yhteensä kahdeksan kuntaa, ja jonka väestöpohja on yhteensä lähes 400 000 asukasta. Tampereen mallin pohjalta voisi rakentaa Turun seudulle vastaavaan foorumin, mutta pienempänä ja ketterämpänä.  

Ajatuksia vaihdettiin mahdollisen kokoonpanon sekä toiminta- ja rahoitusmallin lisäksi myös aikataulusta. Tapaamisen lopputulemana todettiin, että keskustelua seutuyhteistyöstä jatketaan kaupungin- ja kunnanhallituksissa. Toukokuussa palataan yhteiseen neuvottelupöytään. Tavoitteena on tehdä päätökset seudullisen yhteistyöfoorumin perustamisesta uusien valtuustojen aloitettua toimintansa. Uudenlainen, tiiviimpi ja vaikuttavampi seutuyhteistyö voisi alkaa vuoden 2022 alusta.    

Kaupunginhallitusten ja -valtuustojen puheenjohtajat

Turku, Kaarina, Raisio, Lieto ja Naantali

Naantalin Neste ja seudullinen rakennemuutos

 

Viime vuoden syksyllä Naantalia järkytti ja hämmensi Nesteen ilmoitus öljynjalostamon toiminnan lopettamisesta. Jalostamo on ollut olemassa koko 60-vuotisen elinikäni, ja lapsuuteni naapuruston äideistä sekä isistä suuri osa oli työssä Nesteellä. Joissain perheissä jopa kolme sukupolvea työskenteli jalostamolla, joka tuki merkittävällä tavalla nuorison harrastustoimintaa ja loi vaurautta kaupunkiin.

Viime vuoden lopulla yt-prosessi konkretisoi jalostamon lopettamispäätöksen, ja moni työntekijä sai tiedon työnsä loppumisesta. Joissain perheissä useampikin henkilö menetti työpaikkansa. Isku oli kova, sekä taloudellisesti että henkisesti.

Naantalin kaupunki sai pitkään nauttia suuryrityksen maksamista yhteisöveroista ja satamatuloista. Toki jo vuonna 1992 me poliitikot saimme muistutuksen siitä, että liian hyvään ei tule tuudittautua. Tuolloin Neste ilmoitti, ettei tee tulosta eikä siksi maksa myöskään yhteisöveroa. Kaupungin talousarviossa ennakoidun tulon menetys yhdistettynä 1990-luvun alun lamaan oli Naantalille suorastaan taloudellinen shokki, josta aiheutui henkilöstön lomautuksia sekä irtisanomisten uhkaa.

Nesteen maksamat satamatulot loppuivat vuonna 2014, jolloin Naantali joutui yhtiöittämään satamansa kuntalain ja EU:n kilpailulainsäädännön perusteella. Tuolloin Neste totesi, ettei kaupungin kanssa enää ollut voimassa olevaa sopimusta satamamaksujen maksamisesta, eikä näin ollen myöskään velvollisuutta maksaa. Satamamaksuasian lopullinen ratkaisu on edelleen auki.

Viime vuosina Neste on menestynyt ja sen myötä Naantalin kassaan on jälleen kertynyt huomattava summa yhteisöveroa. Jalostamon alasajon jälkeen työpaikkojen mukaan määrittyvä summa tulee olemaan merkittävästi pienempi. Myös suuri määrä alihankintatyöpaikkoja poistuu samoin kuin laitoksen säännöllisten seisakkien aiheuttama tilapäisen työvoiman tarve, jonka vaikutus on ulottunut jopa matkailualalle. Hotellit ja muut majoitusliikkeet ovat hyötyneet kesäsesongin ulkopuolella majoittuvista komennustyöntekijöistä.

Nesteen tapauksessa kyse ei ole ainoastaan yhden yrityksen toiminnan loppumisesta, vaan merkittävästä alueellisesta teollisuuden rakennemuutoksesta, johon elinkeinoministeri Mika Lintilä onneksi reagoi nopeasti ja nimitti selvityshenkilöksi kokeneen naantalilaisen yritysjohtajan ja hallitusammattilaisen, Panu Routilan.

Maaliskuun lopulla julkaistu Routilan raportti antaa hyvän ja toivorikkaan kuvan alueen uusista mahdollisuuksista. Yhteiskunnan rahoittamat syväväylä, rautatie, tieverkosto ja saatavilla olevat sähkö- ja höyryenergia ovat tärkeitä houkuttimia, kun alueelle pyritään hankkimaan uusia bio- ja kiertotalouden yrityksiä. Muutamat yritykset tekevät jo parhaillaan käytännön selvityksiä siirtyäkseen Naantaliin. Myös Neste on saatu kiinnostumaan alueen kehittämisestä ja uusteollistamisesta.

Jopa pilaantuneiden maa-alueiden ongelma saattaa kääntyä sopivalle yritykselle taloudelliseksi menestykseksi, sillä puhdistus tulee olemaan haastava ja mielenkiintoinen projekti. Konseptin kehittäminen hyödyttänee vastaavan kaltaisten alueiden puhdistajia muuallakin Euroopassa.

Joskus yhteiset haasteet ovat omiaan käynnistämään uutta yhteistyötä. Naantali on ottanut aktiivisen kokoonkutsujan roolin, kun Turun, Raision ja Naantalin viranhaltijat sekä poliitikot ovat perustamassa seudullista kehitysyhtiötä, johon kaavaillaan mukaan myös yrityksiä. Tavoitteena on, että vielä tämän vuosikymmenen aikana Nesteen alueelle pystyttäisiin luomaan uusia työpaikkoja tuplasti jalostamon viimeisiin vuosiin verrattuna.

Bio- ja kierrätysteollisuuden laitteistot vaativat samalla tavalla käyttö- ja kunnossapitohenkilöstöä kuin öljynjalostamonkin laitteet. Turun yliopiston uusi teknillinen tiedekunta tuottaa varmasti tarpeellisia osaajia uusien teknologioiden kehittämiseen. Osa Nesteen työntekijöistä ehtii todennäköisesti eläköityä ennen kuin suurempi määrä työpaikkoja alueelle syntyy. Yhtiön järjestämä muutosturva, työllisyystoimenpiteet ja tukipalvelut pienentävät osaltaan työntekijöihin kohdistunutta iskua.

Jan Lindström on Naantalin kaupunginhallituksen puheenjohtaja.