Parasta palvelua, veroja kiristämättä

Tammikuun aluevaaleissa tehdään ratkaisuja ihmisten terveydestä ja turvallisuudesta. Tulevien hyvinvointialueiden päätöksentekijöiltä vaaditaan vahvaa talousosaamista ja kokemuksen tuomaa näkemystä kokonaisuudesta. Ihmisten terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista ei pystytä huolehtimaan pelkällä hyvällä tahdolla.

Parhaat päätöksentekijät pystyvät huolehtimaan siitä, että rahat riittävät tärkeimpiin palveluihin eikä veroja tarvitse kiristää. Menoja ja tuloja pitää tarkastella yhtenä kokonaisuutena, jotta nähdään, mihin rahat riittävät. On pohdittava, missä järjestyksessä meidän veroina maksamiamme rahoja käytetään palvelujen lisäämiseen tai investointeihin, kuten esimerkiksi vanhusten palveluasuntojen rakentamiseen. Kaikkea ei voi tehdä kerralla.

Lisähaastetta tulee siitä, että henkilöstökulut kasvavat joka vuosi ja palkkojen harmonisointi lisää kustannuksia.

Tarkka talousarvio ja toimintasuunnitelma tarvitaan joka ikinen vuosi. Siinä arvioidaan tulot ja menot siten, että rahat riittävät kaikkeen siihen hyvään, mitä alueelle halutaan ja voidaan yhteisillä varoilla järjestää. Yksityisiltä palveluntuottajilta tulee ostaa täydentäviä palveluja esimerkiksi palvelusetelijärjestelmällä, jotta jokainen lääkäriä tarvitseva pääsee nopeasti ja joustavasti hoitoon.

 

Jan Lindström, Kokoomuksen aluevaaliehdokas numerolla 703

RS 14.1.2022

Parhaat palvelut, hyvät palkat ja alhaiset verot – miten se toteutetaan?

 

Tammikuun aluevaaleissa tehdään ratkaisuja ihmisten terveydestä ja turvallisuudesta. Tulevien hyvinvointialueiden onnistunut toiminta vaatii vahvaa talousosaamista ja kokemuksen tuomaa näkemystä kokonaisuudesta. Terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista ei pystytä huolehtimaan pelkällä hyvällä tahdolla.

Apua tulee saada oikea-aikaisesti, ja kaikilla tulee olla varaa oikeanlaisen avun saamiseen. Taitavalla johtamisella ja esimiestyöllä saadaan hyvinvointialalla paljon aikaan. Työn tavoitteiden tulee olla selvät kaikille, onnistumisia tulee pystyä mittaamaan ja niistä tulee palkita.

Hyvinvointiin varatut yhteiset veroeuromme tulee käyttää mahdollisimman tehokkaasti, ei kehnojen järjestelmien pyörittämiseen, vaan joustavan toiminnan ja valinnanvapauden kehittämiseen. Päätösten vaikutusta on osattava tarkastella myös hieman laajemmin ja kriittisemmin, kuin oman potilashuoneen työtuolilta tai paloauton ratin takaa.

Hyvinvointialueen päätöksenteko ei saa olla omien etujen ajamista, vaan päätökset tulee tehdä kokonaisuuden ja ennen kaikkea palveluja tarvitsevan ihmisen ehdoilla.

Jan Lindström, KOK, 703

Varsinais-Suomen aluevaalien ehdokasvideo

 https://fb.watch/aiuoj9vY5d/

Tavoite saavutettu pitkäjänteisellä yhteistyöllä yrittäjien kanssa

 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi talousarvion ensi vuodeksi

Kaupunginvaltuusto hyväksyi talousarvion vuodeksi 2022 ja taloussuunnitelman vuosiksi 2023-2025.

Naantalin talous ja palvelut ovat tällä hetkellä erinomaisessa kunnossa, mutta tulevaisuus näyttää harmaalta. Suurin syy epävarmuuteen liittyy hyvinvointialueuudistukseen, joka vie kaupungin verotuloista yli puolet. Verotulojen määrä putoaa nykyisestä noin 99 miljoonasta vuonna 2023 noin 47 miljoonaan euroon. Valtionosuudet eli raha, jolla valtio tukee kuntien perustoimintaa, kuten kouluja, pienenee neljännekseen.

Hyvinvointialue huolehtii jatkossa eli 1.1.2023 lähtien sosiaali- ja terveyspalveluistamme sekä pelastustoiminnasta. Samalla kulut siirtyvät alueelle sekä lähes puolet eli noin 550 henkilöä kaupungin palveluksesta. Miten palvelut jatkossa toimivat on hyvinvointialueen päätösvallassa. Hyvinvointialueen päätöksiin voi vaikuttaa äänestämällä naantalilaisia ehdokkaita tammikuun vaalissa.

Tori- ja tapahtumapaikka Saaristo-Naantalin kyläkeskuksiin

 

Rymättylän keskustassa oli keskeisellä paikalla tori ennen uuden S-kaupan rakentamista ja torialue oli asukkaiden mukaan luvattu järjestää jatkossakin, mutta nyt toria ei enää ole.

Me allekirjoittaneet ehdotamme, että Rymättylän keskustaan rakennetaan uusi torialue asianmukaisine rakennelmineen.

Paikka voi olla esim. S-kaupan ja kierrätyspisteen läheisyydessä tai muussa keskustan tuntumassa olevassa sopivassa paikassa.

Samalla tulisi myös varmistaa, että muissakin kyläkeskuksissa, kuten Merimaskussa, Velkualla ja Röölässä on vastaavat tori- ja tapahtuma-alueet yhdistysten ja järjestöjen sekä yritysten käytössä.

 

Naantalissa 20.9.2021

 

Jan Lindström

Isäni Alpo Lindström on poissa

 

Alpo Lindström syntyi 23.1.1936 Uudenkaupungin ulkosaaristossa, Tevaluodossa Leon ja Edithin toisena lapsena. Leo oli kotoisin lähisaaresta ja Edith Ahvenanmaan Jurmosta.

Leo sai työn luotsina ja perhe muutti Naantaliin. Perhe kasvoi vielä kolmella lapsella. 1950-luvun lopulla saatiin hankittua oma talo Puistotien ja Torikadun kulmasta.

Alpon lapsuutta varjosti sota. Pieni poika lähetettiin sotalapseksi vauraaseen Etelä-Ruotsiin. Vielä aikuisenakin Alpo palasi omien lastensa kanssa vierailemaan Ruotsin-perheessään. Yhteydenpito jatkui läpi elämän.

Alpo kävi keskikoulun ja sai työpaikan Naantalin tullikamarilta, jossa eteni tullivalvontatarkastajaksi. Työssä Alpolla oli etua kielitaidostaan: Suomen lisäksi sujui ruotsi ja hän pärjäsi myös saksan ja englannin kielillä. Alpo oli tunnollinen ja pidetty työkaveri.

Keskikoulussa Alpo tapasi tulevan vaimonsa, Pirkko Thusbergin. Pari avioitui vuonna 1959. Jan syntyi seuraavana vuonna, Anne sitä seuraavana ja Mari kymmenen vuotta myöhemmin. Perheen talo rakennettiin Naantalin Taimoon, Mäntykaarelle.

Alpoa ja Pirkkoa yhdisti intohimoinen urheiluharrastus. Pirkko voitti Naantalin Löylyn edustajana nuorten suomenmestaruuden viestisuunnistuksessa. Alpo heitti kiekkoa ja juoksi pika-aitoja. Moukarinheiton nuorten piiriennätys oli vuosikymmenten ajan Alpon nimissä. Urheilu-ura jatkui jääkiekon pelaajana ja myöhemmin valmentajana. Alpo toimi edustusjoukkueen johtajana ja VG-62 jääkiekon johtokunnassa.

Esikoispoika Jan oli vaihto-oppilasvuotenaan USA:ssa nähnyt tyttöjen pelaavan ringetteä ja Alpo keräsi tyttöjoukkueen, joka aloitti lajin harjoittelun ja pelaamisen Naantalissa vuonna 1979. Alposta tuli VG-62:n ringettejaoston puheenjohtaja ja yksi Suomen Ringetteliiton perustajista. Pohjoisamerikkalaisten kanssa perustettiin Kansainvälinen Ringetteliitto, jonka hallitukseen Alpo valittiin. Lajin parissa matkoja tehtiin Kanadaan, Itävaltaan, Saksaan, Ruotsiin ja Tšekkoslovakiaan.

Käsistään kätevä Alpo valmisti katkenneista jääkiekkomailoista ringettemailoja, joita hän myös maalasi talonsa kellarissa. Alpon johdolla VG-62 voitti kymmeniä mestaruuksia sekä juniori- että naisten sarjoissa. Perheen kuopus Mari oli mukana voittoisassa joukkueessa.

Alpo oli parikymmentä vuotta Naantalin liikuntalautakunnan jäsen. Hän sai mm. Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomitalin kullatuin ristein vuonna 1991 ja Ringetteliiton kultaisen ansiomerkin hieman myöhemmin. Alpo nimettiin myös Naantalin Kunnon Kuntalaiseksi.

Pirkko Lindström menehtyi sairauteen vuonna 2001 ja Alpo solmi toisen avioliittonsa  entisen työkaverinsa Raijan kanssa 2008.

Alpo oli esikuva ja tukija monelle nuorelle. Hän oli rakas isä ja ukki, jolle hetket perheen kanssa mökillä Tevaluodossa olivat tärkeitä. Alpo ehti tutustua myös useampaan lapsenlapsenlapseensa viimeisinä viikkoinaan.

12.7. Alpon voimat ehtyivät 85 vuoden iässä. Siunaustilaisuus pidetään Hakapellon kappelissa 13. elokuuta.

(Kuva muutaman vuoden takaa, kun Alpo nimettiin VG-62 ry:n toiseksi kunniajäseneksi. Vasemmalla silloinen VG:n pj Kirsi Viro, Ringettejaoston pj Samu Rissanen, Alpo, Pauno Kymäläinen, ensimmäinen kunniajäsen sekä minä oikealla)