Tallipuisto ja Ruonan yhdystien muutokset – kauppapaikoista vetovoimaa

Kasvava ja vetovoimainen Naantali vaatii kehittyäkseen keskustan tiivistämistä ja palvelutarjonnan lisäämistä. Tämä tarkoittaa muutosta nykytilaan ja nostattaa luonnollista muutosvastarintaa. Keskustan uudelleen rakentaminen, tiivistäminen ja nykyaikaistaminen ovat harkittua ja kokonaisvaltaista Naantalin ja naantalilaisten ympäristön ja palvelujen parantamista. Keskustaan rakennetaan myös lapsiperheille sopiva ja edullinen asumisoikeustalo Vapaa-aikatullin paikalle. Teatterille on neuvoteltu uudet tilat muualta Naantalista.

Uutta kauppapaikkaa on haettu jo kymmenen vuotta ja Naantaliin olisi tulijoita, mutta paikkoja on rajoitetusti. Osayleiskaavatyössä ja nyt Ruonan yhdystien kaavoituksen yhteydessä näitä on selvitetty ja todettu, että Tallipuisto on ainut mahdollisuus lähivuosina. Tallipuisto sijaitsee Nesteen huoltoaseman vieressä. Vahva perustelu Ruonan yhdystien uudelle kauppakaavalle on myös se, että uudet ja monipuolisemmat kaupat vähentävät vakinaisten ja vapaa-ajan asukkaidemme ostosmatkoja lähikuntiin.

Kouluja tai päiväkoteja Tallipuiston rakentaminen ei häiritse saadun palautteen mukaan. Tallipuiston käyttäminen lähivirkistysalueena tulee jatkumaan ehdotetun kaavamuutoksen toteuduttuakin, sillä suuri osa alueesta jää edelleen luonnontilaisena asukkaiden käyttöön, kuten kaavakuvasta näkyy vihreänä VL -alueena.

Tallipuiston kauppapaikka sijaitsee asutuksen keskipisteessä, lähellä julkisia kulkuyhteyksiä. Se tuo työpaikkoja ja lisää palvelutarjontaa. Alue vaatii joka tapauksessa tiejärjestelyjä tulevaisuudessa, kun Armonlaaksontien eritasoristeys etenee. Eritasoristeyksen suunnittelu lähtee käyntiin ensi vuonna ja toteutuu 2024-2025, jonka jälkeen risteyksen läheisyyteen on mahdollista suunnitella lisää toimintoja. Ennen Armonlaaksontien parantamista toteutetaan Raision tunneli. Kumpaankaan hankkeeseen ei vielä ole rahaa valtion budjetissa, eli mikään ei vielä ole varmaa, ja aikataulu voi vielä viivästyä.

Hallittu kasvu ja Naantalin vetovoiman ylläpito vaativat muutoksia ja päätöksiä. Uusi koulu- ja päiväkotiverkko sekä asuntomessut ovat osa tätä jatkuvaa kehitystä yhdessä uusien kauppapaikkojen kanssa.

Naantalin kaupunginhallituksessa Tallipuiston kaavoitusta puoltaneet:

Jan Lindström, Markku Tuuna, Hanna Gustafsson ja Tero Tavio, Kokoomus

Heini Jalkanen, Keskusta ja Tommy Björkskog, KD

Luonnonmaan perhetalon kaava etenee

Kaava on aiemmin pitänyt sisällään yhteydet Viialan ja Linnavuoren alueisiin, mutta se jätettiin nyt pois kaava-alueesta ja se valmistellaan uudelleen. Nyt kaava sisältää vain pohjoisosan kaava-alueesta eli pääosin vain perhetalon ja lähialueen voimalinjan pohjoispuolella.

Teatterille löytymässä uudet tilat

Kaupunki ja Naantalin Teatteri neuvottelevat määräaikaisista uusista tiloista, joilla varmistetaan teatteritoiminnan jatko seuraavaksi viideksi vuodeksi. Tämän jälkeen kaupunki osoittaa Teatterille uudet tilat, vaihtoehtoina mm. Kuparivuoren koulu sen jälkeen, kun sieltä oppilaat ovat siirtyneet Luonnonmaan uuteen perhekotiin tai Kalevaniemen uusiin tiloihin.
Asia ratkaistaan talousarvio 2020 yhteydessä tämän kuun aikana.


Jan Lindström
Kaupunginhallituksen pj

Naantalilaisten oma ympäristöohjelma

Naantalilaiset ovat päässeet laajasti ja avoimesti osallistumaan kaupungin ympäristöohjelman laadintaan. Osallistumiskanavina ovat olleet yleisötilaisuudet, työpajat ja sähköinen kysely.

Kaupunkilaisten yhteisenä tavoitteena on huolehtia siitä, että Naantali on hyvä ja terveellinen paikka elää ja Naantalin luontoympäristö voi hyvin. Myös yksi laajemman kaupunkistrategian kärkitavoitteista on rantojen virkistysarvon ja lähivesien laadun parantaminen.

Ympäristöohjelman toimenpiteet saadaan mukaan talousarvioon ja toteutumista seurataan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä.

Lukuisten ympäristöohjelman toimenpide-ehdotusten joukosta pitää vielä valita ne, joiden kautta me naantalilaiset itse pystymme parhaiten vaikuttamaan ympäristömme tilaan, kuten esimerkiksi parantamaan Saaristomeren kuntoa. Yksi merkittävimmistä toimenpiteistä on varmasti alueen ja varsinkin saariston jätehuollon ja jätevesien käsittelyn tehostaminen.

HINKU-hankkeeseen osallistumista on myös pohdittu paljon. Tällä Suomen Ympäristökeskuksen koordinoimalla hankkeella tavoitellaan hiilineutraalia kuntaa. Päätös osallistumisesta tehdään, kunhan olemme saaneet tiedot tarvittavista toimenpiteistä sekä hankkeen mahdollisista vaikutuksista Naantalille. HINKU-verkostoon on toistaiseksi liittynyt vain osa Suomen kunnista ja niidenkin ilmastopäästöt ovat viime vuosina kasvaneet. Pystymme varmasti omin toimin parempaan, esimerkkinä uusi monipolttoainevoimalaitos, joka vähentää huomattavasti paikallisia hiilidioksipäästöjä.

Lähivuosina Naantalissa laitetaan paljon työtä ja voimia valtakunnallisiin Asuntomessuihin valmistautumiseen. Ne viedään läpi Naantalin tapaan menestyksellisesti. Toinen vähintäänkin yhtä tärkeä asia on koulu- ja päiväkotiverkon uudistaminen. Myös uusi tiivis keskusta rakentuu nopeasti ja tehokkaasti. Saamme erityisesti nuorille perheille soveltuvia edullisia asumisoikeusasuntoja. Asukkaiden lisääntymisen myötä myös keskustan palvelut ja julkinen liikenne voivat kehittyä.

Jan Lindström

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja, KOK

Nasta lehti 3 2019. Me pystymme parempaan

Me pystymme parempaan

Kesäkuussa Naantaliin kerääntyi suuri määrä eri alojen ihmisiä. Suomi24-tapahtuman työpajoissa rakennettiin suomalaisen yhteiskunnan keskinäistä luottamusta.

Sain olla mukana kuuntelemassa arkkipiispa Tapio Luomaa. Luoma toi esiin nyky-yhteiskuntamme kolme haastetta: kaunan, kärsimättömyyden ja kovuuden. Niiden vastapainoksi hän kannusti korostamaan sovintoa, ilmavuutta ja haavoittuvuutta, jotka luovat luottamusta. Ilman luottamusta ei ole myöskään toimivaa demokratiaa.

Keskustelussa arkkipiispan kanssa yhdeksi teemaksi nousi myös se, miten meidän on jatkuvasti kehitettävä yhteiskuntaamme, jotta voisimme säilyttää nykyisen elintasomme. Naantalissa asiat ovat suhteellisen hyvin, mutta vain jatkuvalla kehittämisellä pystymme säilyttämään asukkaiden hyvinvoinnin.

Naantalissa valtuusto hyväksyi kesäkuussa uuden Elinvoimaohjelman. Tavoitteena on kehittää kaupunkiamme kasvavana, elinvoimaisena ja tulevaisuuttaan rohkeasti rakentavana saaristokaupunkina sekä aktiivisena osana Turun kaupunkiseutua. Elinvoimaa lisätään kolmen kärkiteeman avulla.

Hyvät yhteydet Naantaliin tarkoittaa Armonlaaksontien ja Turkuun johtavan pikatien parantamista ja joukkoliikenteen kehittämistä. Tästä hyvänä esimerkkinä viime talvena käynnistynyt Fölin iltavuoro Merimaskuun ja Rymättylään. Luonnonmaan uudet asuntoalueet liitetään joukkoliikenteen verkostoon ja suoria nopeita linja-autovuoroja Naantalin keskustasta Turkuun lisätään. Saariston kevyen liikenteen väyliä jatketaan Rymättylän Röölään saakka yhteistyössä valtion kanssa. Saariston etätyöhön kannustetaan parantamalla tietoliikenneyhteyksiä.

Osaava, palveleva ja hyvinvoiva Naantali tarkoittaa kauppapalvelujen monipuolisuutta ja alan kilpailua. Uusia kaupan alan palveluja syntyy keskustan rakentumisen yhteydessä sekä Ruonan yhdystien varteen. Kunhan tieyhteydet paranevat ja asumisen alueet laajenevat, syntyy uusia kauppoja varmaankin myös Armonlaaksontien varteen ja saaristoon. Velkua saa uuden koulun ja Luonnonmaan asuntomessualueen läheisyyteen rakennetaan uusi perhetalo, eli koulu, päiväkoti sekä kokoontumis- ja harrastetiloja.

Kasvava ja vetovoimainen Naantali tarjoaa uutta asumista keskustassa ja saaristossa. Vuoden 2022 asuntomessut ja uudet merelliset asuinalueet houkuttelevat varmasti uusia lapsiperheitä Luonnonmaalle ja saaristoon. Keskustan uusien kerrostalojen asukkaat pääsevät asumaan monipuolisten palvelujen äärelle. Varsinkin ikääntyvät naantalilaiset ovat iloinneet tästä mahdollisuudesta.
Yrityksille kaavoitetaan sopivia tontteja. Kun yritykset menestyvät, syntyy myös uusia työpaikkoja. Matkailu kasvaa edelleen ja antaa hyvät mahdollisuudet saariston palvelujen kehittämiselle. Naantalin Matkailu Oy:n yhteistyön tiivistäminen yritysten ja muiden yhteisöjen kanssa luo mahdollisuuksia uudenlaisille suunnitelmille ja niiden toteuttamiselle. Ilmastohaaste lisää varmasti kotimaan matkailua ja hyvällä osaamisella Naantali saa siitä osansa.

Naantalin kehittäminen entistä paremmaksi ei onnistu kaunalla, kärsimättömyydellä ja kovuudella. Niiden sijaan tarvitsemme Tapio Luoman sanoin keskinäistä luottamusta, jonka rakennusaineet ovat sovinto, ilmavuus ja haavoittuvuus.

Sovinto vapauttaa kaunan ja menneen taakasta ja antaa näkökulmat tulevan rakentamiseen. Kärsimättömyys kaipaa rinnalleen ilmavuutta, tilaa, jossa asioiden annetaan kypsyä rauhassa.  Luottamuksen rakentuminen vie aikaa. Kovuudella ihminen yrittää peittää haavoittuvuutensa.

Me pystymme parempaan. Rakennetaan tulevaisuuden Naantalia yhdessä, ilman kaunaa, kärsimättömyyttä ja kovuutta. 

Jan Lindström

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Naantaliin perhetaloja ja lisää hoitajia kotihoitoon

Naantaliin rakennetaan tulevina vuosina useita uusia kouluja ja päiväkoteja. Ensin rakennetaan uusi Velkuan koulu, sen jälkeen on vuorossa uusi Perhetalo Luonnonmaalle, jotta vuoteen 2022 mennessä meillä on uudet ja nykyaikaiset koulu, päiväkoti, varhaiskasvatuksen tilat, kirjasto ja kokoontumistilat lähellä uutta asuntomessualuetta.

Perhetaloa ja uutta Luonnonmaan Rymättyläntien varren asuinaluetta varten tarvitaan myös uusia tie- ja kevyenliikenteen järjestelyjä. Muutokset suunnitellaan huolella ja alueen asukkaita kuunnellaan. Pyöräily- ja kävelyreittejä lisätään, jotta uuteen kouluun on turvallista kulkea ja jotta myös Haijasten ja Villan tilan virkistysalueille päästään mukavasti pyörällä tai kävellen.

Seuraavaksi laajennetaan Kalevanniemen koulua ja siirretään Kuparivuoren koulun oppilaat uusiin tiloihin. Kalevanniemeen on mahdollista rakentaa myös monitoimihalli palvelemaan niin koululaisia kuin lisääntynyttä harrastustoimintaakin. Karvetin, Taimon ja Suopellon alueilla tehdään vastaavat uudistukset tämän jälkeen.

Kaupungin työntekijöiden määrää kasvatettiin viime syksynä kahdeksalla henkilöllä, kun tämän vuoden talousarviota tehtiin. Ihan kaikkia paikkoja ei vielä ole saatu täytettyä, esimerkiksi geriatri, eli vanhusten hoitoon erikoistunut lääkäri, aloittaa työt ensi vuoden alussa. Sitä ennen toinen uusi lääkäri pääsee kuitenkin aloittamaan työt.

Päätökset kaupungin henkilöstön lisäämisestä on järkevää tehdä talousarvion laatimisen yhteydessä. Muuten kokonaiskuva ei pysy hallinnassa. Tämän vuoden aikana kaupunginhallitus on kuitenkin päättänyt lisätä kotihoidon resursseja kolmella henkilöllä. He tekevät vakituisia sijaistuksia. Tämän lisäksi valtuusto myönsi vielä palkkarahat kolmelle henkilölle, jotka aloittavat työt elokuussa. Yhteensä kesän aikana lisäystä on kuusi vakituista hoitajaa.

Kotihoidossa töitä tekee nyt 52 henkilöä. Tässä ovat mukana myös kotikuntoutuksen ja kotisairaanhoidon työntekijät, jotka vakinaistettiin viime vuonna. Tämän kesän aikana henkilömäärää lisätään siis yli kymmenellä prosentilla ja syksyllä palataan asiaan, jos siihen on tarvetta.

Kaupunginjohtaja teki kaupunginhallitukselle seuraavan esityksen: ”Muut henkilöstöresurssitarpeet ja myös ostopalvelujen käytön mahdollisuudet selvitellään ja käsitellään talousarvioprosessin yhteydessä, jolloin hoito- ja vanhuspalveluilta edellytetään suunnitelmaa sijaisten rekrytoinnin ja sijaispoolin organisoinnista.”

Jokainen, joka tarvitsee hoitoa, saa sitä. Kun hoidon tarve lisääntyy, lisätään palvelua mahdollisimman nopeasti ja joustavasti. Vanhusten osuus Naantalissa kasvaa lähivuosina ja tulevaisuudessakin tarvitaan lisää ammattitaitoisia käsiä. Ketään ei jätetä hoitamatta.

 

Jan Lindström                                     Heini Jalkanen                                    Juha Eura               Juha Manner
Kaupunginhallituksen pj (KOK)             Kaupunginhallituksen jäsen (KESK)       Valtuutettu (PS)     Valtuutettu (KD)

Naantali24 maljapuhe

Tervetuloa Naantaliin, on hienoa nähdä, että näin arvovaltainen ja suuri joukko maamme vaikuttajia, päättäjiä ja tutkijoita on päässyt mukaan keskustelemaan ajankohtaisista aieista kanssamme tänne Naantaliin.

 

Minä olen Jan Lindström, edellispäivänä valittu uusi Naantalin kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Asun tuolla entisen Merimaskun alueella Saaristomeren rannalla.

 

Saariston asukkaana katselen Saaristomeremme maisemaa pinnan päältä veneilijänä, pinnan tasolta, kun kesäaamuisin tai -iltaisin pulahdan uimaan ja silloin tällöin myös pinnan alta, laitesukeltajana.

 

Joka ikinen aamu meren maisema on erilainen. Tuulenvire on erilainen riippuen siitä, mistä suunnasta tuuli puhaltaa. Meren ääni on erilainen riippuen siitä, mistä suunnasta aallot tulevat ja lyövät rantakallioihin.

 

Keväällä ja syksyllä saan nauttia saaristomeren Ahdin antimista, kun lautasella on savuahvenia, savulahnaa tai haukipihvejä ja leivän päällä särkilevitettä. Myös Saaristomeressä kasvanut, savustettu suutari on muuten tosiherkullista, jos ette ole tienneet! Paistetuista silakoista puhumattakaan.

 

Jokainen suomalainen voisi kompensoida aiheuttamansa hiilidioksidipäästöt syömällä vuosittain 12 kiloa Itämeren villikalaa. Voisiko mukavampaa ja maukkaampaa tapaa ilmastoteon tekemiselle olla olemassa?

 

Tuhat saarta ja tuhat kilometriä rantaviivaa. Tämä on ainutlaatuinen luonnonarvovarallisuus, jonka Naantali on omalta osaltaan saanut hoitaakseen. Pienen kaupungin resurssit ovat pienet, mutta uskon, että rahallista panostusta enemmän vaikutusta on ihmisten asenteiden muuttamisella. Ja asenteita muutetaan tietoisuutta kasvattamalla.

 

Naantali on yksi tärkeimmistä porteista upeaan saaristoomme. Uskon, että yhdessä pystymme löytämään parhaat keinot yhteisen meremme pelastamiseksi tuleville sukupolville, saariston asukkaille, matkailijoille ja meille kaikille suomalaisille.

 

Uskon ja toivon, että kahdeksan kuukauden ikäinen, ensimmäinen lapsenlapseni saa joidenkin vuosien kuluttua uida kirkkaissa rantavesissä ja kalastaa saaristokampeloita, kuten minäkin pikkupoikana.

 

Näillä sanoilla toivotan meille kaikille mukavaa iltaa ja hyvää ruokahalua, hedelmällisiä keskusteluja ja hyödyllisiä mielipiteitä. Pitäkää Saaristomeren villikalat mielessänne, kun seuraavan kerran ostatte lähiruokaa.