maanantai 11. kesäkuuta 2018

Naantalin tilinpäätös 2017


Ennustaminen on aina vaikeaa – varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Kun kaupunginhallitus 2 vuotta sitten asetti budjettiraamia vuoteen 2017 ei noususuhdanteesta ollut kuin orastavaa toivoa. Onneksi kävi näin päin, toisinpäin virhe olisi ollut ilmeisen harmittava.

Tilinpäätöksen tulokseksi muodostui 7 miljoonaa euroa.
Sisäilmaparannuksiin varatun rahaston purun jälkeen ylijäämäksi muodostui 8 me.

Se mikä on erityisen mieluisaan lukuja ja trendiä katsoessa on se, että velkamme on laskenut tasaisesti vuodesta 2012 lähtien. Emme ole enää tarkkailuluokassa, vaan parhaimpien joukossa.  Viime vuonna velkaamme lyhennettiin 5,1 me, joka oli mahdollista siksi, että teimme ylijäämäisen tuloksen, emmekä investoineet liikaa tai maksaneet suuria korkomenoja. Lainamäärämme vuoden lopussa oli noin 22 me eli noin 1200,-/asukas ja on alle puolet kuntien keskiarvosta – olemme siis oikeaan suuntaan menossa ja vahvistamme talouttamme nyt hyvinä vuosina.

Seudun valtalehti TS otsikoi ja tulkitsi asian oudosti.  Siellä todettiin suurin piirtein niin, että Naantali investoi tulorahoituksella, maksoi velkaa pois 5 miljoonaa ja sen jälkeen teimme vielä 7 miljoonan tuloksen. Näinhän se ei ole, kuten me valveutuneet valtuutetut talousasiat tunnemme niin kakkua ei voi ensin syödä ja sitten säilöä.

Muutenkin viimeaikainen kehitys on ollut alueellamme positiivista niin työllisyyden paranemisen kuin asuntotonttien kysynnän kannalta. Telakan vetoapu tulee heijastumaan myös työpaikkojen syntymiseen Naantaliin ja Turun alueelle eri alihankkijoiden ja yritysten toimesta.  Uudenkaupungin autotehtaan hyvät sopimukset ja työllistäminen näkyvät Naantalissa asti, Maskun rajan läheisyyden tonttejamme mainostetaan jopa sillä, että niistä on lyhyt matka Uuteenkaupunkiin!

Työllisyys on parantunut alueella ja Naantalin työttömyysprosentti laskenut 10.1 -> 8.6%, rakennuslupapäätöksien määrä on nousussa ja uuden keskustan rakentuminen alkamassa. Manner-Naantalin kaavoitus on edennyt nopeasti nyt, kun osayleiskaava saatiin vahvaksi. Asuntomessujen selvittelyä tehtiin koko vuosi ja nyt ne on meille myönnetty vuodeksi 2022. Asukasluku nousi viime vuonna sadalla ja lähivuosina ennuste on hieman suurempi eli olemme lähentymässä tavoitettamme vuosittaisesta asukasluvun lisäyksestä.

Tulorahoitus eli vuosikate vahvistui vuoden aikana 8,1 me. Suurin positiivinen tuotto tuli verotulojen ylityksestä 4,4 me, mutta myös valtionosuudet nousivat lähes puoli miljoonaa ja toimintatuotot nousivat 1,7 me. Kulut saatiin pidettyä reilusti alle budjetin, 1,4 me alle ja henkilöstömenot laskivat 0,8 me eli siitä suuri kiitos koko henkilöstölle ja erityisesti virkamiesjohdolle.  Palvelumme ovat edelleen korkeatasoisia ja laajoja ja ne tuotetaan pääosin riittävän tehokkaasti, muutamia erityisiä panostuksiakin löytyy, kuten esimerkiksi koulutus ja sivistystoimi yleensäkin. Harvoilla kunnilla on erillinen kotihoidon kuntalisä ja erilaisia nuorten perheiden arkea tukevia vaihtoehtoisia kerho- ym. toimintoja niin paljon kuin meillä. Koulutuksen panostuksista saimme erinomaisen arvosanan valtakunnallisessa tutkimuksessa ja Lukiommekin saa entistä parempia tuloksia aikaan.

Naantali on onnistunut nostamaan yritysilmapiiriään ja sijoittuu nyt jo kahdeksan parhaan joukkoon omassa sarjassaan. Tästä erityinen kiitos aktiiviselle Elinkeinoasiamiehelle ja kaupungin johtajalle, joka pyyteettömästi jaksaa osallistua erilaisiin yritysten ja yhdistysten tilaisuuksiin eripuolilla kaunista saaristokaupunkiamme. Sekä tietysti kiitos myös muille virkamiehille, jotka ovat aktiivisesti tukenee yritysnäkökohtien huomiointia Naantalissa.

Konsernimme on hyvässä kunnossa, vaikka velkaa konserniyhtiöillämme toki on niille annettujen toimintojen ja omaisuuden vastineena. Yhtiöt saavuttivat niille asetetut tavoitteet ja jopa joiltakin osilta ylittivät ne. Konsernin velka on kolminkertainen emoon nähden, mutta alentunut ja hallinnassa. Jatkossa on tärkeää katsoa koko konsernia ja seurata sen velkaa, ettei käy niin kuin naapurissa, että velat siirretään yhtiöittämisten kautta konsernin eri osiin ja laitetaan pää piiloon välttämättömiltä uudistuksilta, jotta suunta saataisiin kääntymään.

Strategiasta johdetut vuositavoitteet ovat toteutuneet kohtuullisesti. Kaavoitusprojektit ja tonttikauppa onnistuivat hyvin, samoin aktiivinen elinkeinopolitiikka. Keskustan ensimmäiset tontit saatiin kaupaksi, joskin melkoisesti odotusarvoja alemmalla hinnalla. Tilapalvelujen tehostamissuunnitelma eteni suunnitelmien mukaan.

Investointimme ylittyivät hieman ja nousivat jälleen yli kymmenen miljoonan. Palvelurakennustemme kunnosta on pidettävä hyvää huolta, jotta vältymme naapurikuntien ongelmilta esim. koulujen ja päiväkotien homeongelmien osalta. Puitteet naantalilaisten palvelutuotannolle, kouluille, päiväkodeille, vanhustenhuollolle, on edelleen pidettävä asianmukaisessa, hyvässä kunnossa. Maanostoon käytimme lähes puolitoista miljoonaa eli 840 ke yli budjetin, mutta tämä on investointia tulevaisuuteen.

Kailon sillan päiden uusintaan emme voi olla täysin tyytyväisiä, kustannukset nousivat ja lopputulos oli surkea ja toimimaton, nämä työt on jatkossa hoidettava ammattimaisemmin.
Rymättylän tien valaistusta on kehuttu laajasti ja se lisää huomattavasti turvallisuutta pimeinä vuodenaikoina. Murikon leikkipaikka tuli vihdoin valmiiksi kymmenen vuoden odotuksen jälkeen. Saaristoon hankittiin useita pieniä parannuksia, kuten odotuskatoksia ja parkkipaikkoja. Kalevaniemen keskuskeittiö oli osa tilapalvelujen tehostamissuunnitelmaa. Karvetin päiväkodin laajennus ja peruskorjaus valmistui keväällä. Kalevaniemen koulun peruskorjauksen 2 -vaihe toteutui.
Rantaravintolan korjaus valmistui ajallaan ja kustannusarvion mukaan viime keväänä ja paransi sekä monipuolisti rannan ravintolapalveluita.

Naantalin uusi monipolttoainevoimala, jossa olemme osakkaina, valmistui syksyllä ja tänä vuonna pääsee täyteen vauhtiin. Tavoitteena on 70% uusiutuvien polttoaineiden osuus lähivuosina ja myöhemmin jopa tuo 100% uusiutuvien osuus uuden valtakunnallisen tavoitteen mukaan. Tuo tavoite vaatii toki lisää investointeja, jotta siihen päästäisiin 2025 tai viimeistään 2030. Polttoainetta alueeltamme ei todennäköisesti kustannustehokkaasti tuota määrää löydy, mutta osa tuodaan sataman kautta Baltiasta ja siten pidetään Satama kiireisenä. Toivottavasti lainsäätäjät ja ympäristöviranomaiset ymmärtävät jatkossa paremmin kiertotalouden vaatimukset ja mahdollistavat monipuolisemman paikallisten polttoaineiden käytön.


Kaupunkilaisten maksettavat taksat ja maksut on pidettävä jatkossakin kohtuullisina ja kilpailukykyisinä. Perustarpeet, kuten vesi ja lämpö jne. kilpailukyvystä on huolehdittava ja niistä ei saa tulla rasite kaupungin vetovoimalle.

Henkilöstöstrategiamme ulottuu vuoteen 2020 ja sitä täydennetään vuosittaisilla suunnitelmilla, joita toteutetaan eri hallinnon aloilla. Järjestelmällistä työtä henkilöstön hyvinvoinnin eteen tulee jatkaa ja pitää huolta siitä, että meillä on koulutettu, terve ja motivoitunut henkilöstö jatkossakin.
Tavoitteellisuus, oikeudenmukaisuus ja työyhteisöjen kehittäminen ovat jatkossakin keskeiset tavoitteemme. Kehityskeskusteluissa tehtävät kehityssuunnitelmat ovat jokaisen osaamisen ja kehittymisen kannalta keskeiset työkalut ja ohjaustavat. Sairauspoissaolot ovat valitettavasti taas lisääntyneet. Niille on sovittava selkeät toimenpiteet, jotta ne saadaan laskuun. Ongelmana on ensisijaisesti ikääntyvä työntekijöiden joukko, mutta myös muita ongelmia on aistittavissa ja erityisen kuormittavat työt on tunnistettava ajoissa ja pidettävä huolta työntekijöiden jaksamisesta, henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista.

Kaupunginhallitus asetti viime kokouksessaan talousraamin ensi vuoden budjetin laadintaan. Raami sisältää maltillisen veronalennuksen, tähän olemme erittäin tyytyväisiä ja haluamme olla seudun alhaisin verottaja, se on yksi merkittävä vetovoimatekijä yhdessä hyvien palveluiden kanssa.

 

Kiitos koko henkilöstölle ahkeruudesta ja hyvin hoidetuista palveluista.

 

Tilintarkastajat ja Tarkastuslautakunta ehdottavat tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille. Kokoomuksen ryhmä kannattaa tätä.

 Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro valtuuston kokouksessa 11.6.2018

maanantai 12. helmikuuta 2018

Asuntomessut vaihtoehtoesitys


Naantali ei hae vuoden 2022 Asuntomessuja, hakemus messujen järjestämiseksi tehdään aikaisintaan vuonna 2020 tavoitteena esim. vuoden 2025 Asuntomessut, mikäli perusteet hakemiselle ovat tuolloin olemassa.

Ennen messujen hakemista tulee päättää päiväkoti- ja kouluverkkosuunnitelman sisältö ja tehdä sen perusteella päätökset mm. mahdollisesta uudesta Luonnonmaalle rakennettavasta päiväkodista ja koulusta sekä keskustan ja Kalevaniemen koulu-, päiväkoti ja vapaa-ajan ratkaisuista.

Ennen Asuntomessujen hakemista tulee myös kaavoittaa kaupungin omistamille maille Rymättyläntien varteen Särkänsalmentien risteysalueen tuntumaan asuinalue vähintään 600 asukkaalle.  Kaavoituksen jälkeen tulee aloittaa ko. alueen tonttien tehokas markkinointi ja rakentaa alueen kunnallistekniikka viimeistään vuonna 2020. Samassa yhteydessä tulee myös arvioida kaupungin omistaman Villan tilan hyödyntäminen matkailua ja kaupunkilaisten virkistystä palvelevana alueena mm. ulkoilureittejä lisäämällä ja parantamalla. 

Perustelut 

Yhdyskuntarakenne

Edellä mainittu Rymättyläntien varressa Särkänsalmentien risteysalueen tuntumassa oleva asuinalue tukeutuu ja liittyy olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen sekä rakentuu lähelle kaavailtua Luonnonmaan uutta päiväkotia ja koulua. Myös joukkoliikenteen ulottaminen alueelle on perusteltua. Alue suosisi kohtuuhintaisia omakotitontteja palveluiden ääreltä etsiviä lapsiperheitä, joiden kysyntään meidän tulee pystyä koko ajan vastaamaan seudullinen kilpailu ja Turun alueen tämänhetkinen vetovoima huomioon ottaen. 

Kaupungin talouden kantokyky

Messuista aiheutuu nykyarvioin noin 9 miljoonan rahoitus ja velkatarve koko 2020 –luvulle.

Naantalin kokonaisvelka tulee nykytiedoin kasvamaan yli 40 miljoonaan euroon 2020 –luvun puoliväliin mennessä, jos asuntomessut, päiväkoti ja koulu, em. uusi asuinalue toteutetaan ja ne lasketaan yhteen vuosille 2019 – 21 vahvistetun taloussuunnitelman mukaisten sekä jo olemassa olevan velan kanssa.

Naantalin verotulot puolestaan vähenevät noin 7 prosenttiin nykyisestä 19 prosentista eli putoavat runsaaseen kolmannekseen nykyisestä, jolloin velkojen hoitoon jäävä osuus myös olennaisesti alenee.

Talouden riskinä on myös lähivuosille ennustettu koronnousu, joka kohdistuu koko em. lainamäärään sekä Sote -palveluiden kiinteistöjen kohtalo kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen.

Em. syistä katsomme, että kaikkia em. hankkeita ei voi käynnistää yhtä aikaa, vaan ne tulee jaksottaa siten, että velanotto jakautuu useammalle vuodelle ja että Asuntomessuja aikanaan hakiessamme pystymme paremmin arvioimaan varsinkin kouluverkkoselvityksen vaikutukset kaupungin talouteen ensi vuosikymmenellä sekä selvittää mahdollisuus laajentaa hankkeen rahoituspohjaa seudullisesti.


Ehdotuksen liitteeksi merkitään oheinen ”Asuntomessut ja Naantalin talous” liite sekä
”Asuntomessut vaihtoehto tarkastelua” -esitys.

 



 

Asuntomessut ja Naantalin kaupungin talous


Asuntomessujen vaatimat investoinnit osana Naantalin tulevaa investointibudjettia ja vaikutus kokonaisvelan määrään 2020 -luvulla 



Tarkastelun tausta ja lähtökohdat



Tarkastelun taustana on liittää asuntomessujen vaatimat investoinnit ja rahoitus (lisävelka) osaksi kaupungin kokonaistaloutta. Tarkastelu on syytä tehdä ennen lopullisia päätöksiä, koska messut eivät ole muusta taloudesta erillään oleva projekti, jonka rahoitus- ja velkatarkastelussa kattaisi kulunsa ilman lisävelkaa, vaan messut tulee rahoittaa osana kaupungin taloutta kuten mikä tahansa investointi.

Se mitä tapahtuu messujen jälkeen vuodesta 2023 eteenpäin messujen takia, on sitten kunkin arvioijan oma näkemys, johon tämä laskelma ei ota kantaa. Kyseessä on puhdas rahoitukseen ja velan määrän kehittymiseen keskittyvä laskelma. 

 

Alla olevat luvut perustuvat seuraaviin dokumentteihin:

- Naantalin tulosennuste 2018/KH 05.02.2018 (jatkossa TE18)
- Asuntomessua ja vaihtoehtoa kuvaaviin virkamiestyöryhmän dioihin, jotka esitelty sekä konsernijaostossa- Kaupungin taloussuunnitelma vuosille 2019 – 21, jonka valtuusto marraskuussa hyväksyi  (jatkossa TS 2019-21)
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ
 
1. Asuntomessujen rahoitustarve eli vaikutus velan oton määrä vuosille 2019 – 2028

Kuten DIOISSA sivulla 11 olevasta rahoitustarvelaskelmasta käy selville, niin rahoitustarve/velanotto kasvaa vuosina 2018 – 2022 noin 9 miljoonaan ja asetelma säilyy samana ainakin vuoteen 2028, koska oletus on ollut, että puolet tonteista vuokrataan. Tämä 9 miljoonaa on se summa, joka tulee huomioida kaupungin rahoituksessa ja velanotossa varsinkin vuosina 2020 – 2028 


2. Kaupungin kokonaisvelan kehitys vuoteen 2024 nykyisin investointitiedoin ja -arvioin (ml. Kultarannan koulu ja päiväkoti +” Mustosen” kaava + nykyvelka 31.12.2017 

Velan määrä TE18 mukaan oli 31.12. 2017 noin 22 miljoonaa. 

+  TS 19-21 investointien aiheuttama velka eli yli poistojen tehtävät investoinnit yhteensä       noin 6 miljoonaa eli vuosien 2018 – 2021 valtuustossa hyväksytty investointibudjetti 

+ Luonnonmaan päiväkoti ja koulu arvio 15 miljoonaa 

+ ”Mustosen kaava-alue” eli Rymättyläntien varsi kunnallistekniikka, arvio 5 miljoonaa 

+ Vanhankaupungin ja venesataman kehittäminen/matkailun Masterplan xxx euroa ?

 

Eli velan määrä kohoaa yhteensä yli 40 miljoonaan 2020 –luvun puoliväliin mennessä. Luvussa ei ole mukana muita päiväkoti- ja kouluinvestointeja kuin Luonnonmaan yksikkö.
 
3. Kaupungin investointikyky ilman lisävelkaa (mm. poistot), jos vuotuinen tulos +/- 0
  1.  Poistojen määrä 18 – 20 vuosittain 7,7 miljoonaa, joka ohjattu TS 2019 -2021 mukaisiin investointeihin, joissa ei em. kohdan 2. ”uusia investointeja”. 
     
  2. Kaupungin taloudellinen kantokyky Sote-uudistuksen jälkeen 2020 (velka, korot ja soten jälkeinen vero-% ym.)
     
    Kaupungin verotulot putoavat 19 prosentin sijasta noin 7 prosenttiin, jolla valtionosuuksien lisäksi tulee hoitaa edellä oleva velkamäärä ja korot.
    Pääomaa on mahdollista maksaa takaisin vain positiivisen tuloksen avulla.
     
    On huomioitava, että kaikki ”iloiset” yllätykset ansiotuloveroissa jakautuvat samassa suhteessa maakunnan ja kaupungin välillä eli kaupunki saa Soten jälkeen verotulojen kasvusta ko.7/19 –osaa, jos kunnallisvero jatkaa samalla tasolla eikä kunnallisveroa nosteta tai lasketa.
     
    Korkojen ennustetaan nousevan lähivuosina, mikä em. velkamäärässä vaikuttaa niin, että 2 prosentin nousun vaikutus on yksi miljoona korkokuluihin.
     
    Soteen liittyy myös se vielä ennakoimaton riski ns. sote-kiinteistöjen kohtalosta ensimmäisen kolmen vuoden jälkeen. Tuolloin ratkeaa se, mitkä palvelukiinteistöt maakunta palvelujen tuottamiseen tarvitsee. Kiinteistöt jäävät joka tapauksessa kaupungille.
     

4. On vakavasti arvioitava, onko messujen ajoitus ja panostus taloudellisesti kestävällä pohjalla ottaen huomioon kaikki muu edellä todettu todennäköinen investointitarve, joka on tullut mukaan varsinkin päiväkoti- ja kouluverkkosuunnitelman myötä ja em. hankkeisiin liittyvä velan määrän kasvu 40 -50 miljoonaan viimeistään 2020 –luvun puoliväliin mennessä.