DEMOKRATIA
JA TALOUS
– Ei anneta kummankaan rapautua!
Kävin
katsomassa Naantalin Luonnonmaan asuntomessualuetta. Lounatuuli puhalsi mereltä
kevyesti ja aurinko paistoi. Alueelle johtavan kanavan ruoppaustyöt ovat
edenneet ripeästi. Parin vuoden kuluessa läjitysmassat ovat toivottavasti
muuttuneet ruohokentäksi, jossa lapset leikkivät, nuoriso pelaa lentopalloa ja
rantagrillistä nousee paistuvan kalan houkutteleva tuoksu.
Suuri
osa tonteista hienossa mäntyjä kasvavassa kalliorinteessä on myyty. Alueen
asukkaat pääsevät nauttimaan Saaristo-Naantalin luonnonläheisestä elämästä ja
vartin kävelymatkan päähän rakentuu uusi koulu sekä paikkoja kauppaliikkeille.
Pari
vuotta sitten Naantalin kaupunginvaltuustossa äänestettiin asuntomessujen
järjestämisestä. Äänestin vähemmistön mukana messujen järjestämistä vastaan.
Enemmistön tahdon mukaan sopimus kuitenkin tehtiin ja työt alueella
käynnistyivät.
Kannatan
demokraattista järjestelmää. Seison asianmukaisesti tehdyn päätöksen takana, en
ryhdy valittamaan ja teen parhaani, jotta lopputulos olisi mahdollisimman hyvä.
Tavoitteena on, että mahdollisimman moni kuntalainen ja yrittäjä hyötyy
messuista ja kaikki ovat tyytyväisiä järjestelyihin.
Demokratian
periaatteet
Tätä
on demokratia. Yhteiset säännöt, joiden mukaan toimitaan. Pöytään tuodaan
tosiasiat ja perustelut, joiden valossa ratkaisuja pohditaan. Kuntalaki
velvoittaa hienolla tavalla avoimuuteen. Suunnitelmia esitellään kuntalaisille,
jotka saavat esittää näkemyksensä esimerkiksi kaavoitusratkaisuista. Näkemykset
huomioidaan mahdollisuuksien mukaan päätöstä tehtäessä. Se, että oma ehdotus ei
päädy lopulliseksi päätökseksi, ei tarkoita, etteikö näkemystä olisi otettu
huomioon. Päätöksenteko on aina kompromissien tekoa. Demokratia rapautuu, jos
ihmiset eivät halua tai osaa toimia yhteisten pelisääntöjen mukaan.
Miksi
olin asuntomessuja vastaan ennen päätöksen tekemistä? Olin huolissani messujen
järjestämisen kustannuksista ja pohdin, onnistuvatko saadut hyödyt kattamaan
mittavat kustannukset. Laskelman mukaan onnistuneidenkin messujärjestelyjen
nettokustannus Naantalin kaupungille on noin viisi miljoonaa euroa. Kunhan yrittäjät
ja asukkaat hyötyvät messuista tuon viiden miljoonan euron verran, on
kokonaisuuden osalta päästy nollille. Tosissani toivon, että näin käy.
Kuntapoliitikkona
on mukavaa tehdä päätöksiä, joihin kaupunkilaiset ovat tyytyväisiä. On hienoa
rakentaa uutta, kun sitä arvostetaan. On hienoa säilyttää vanhaa, josta ei
haluta luopua. On mukavaa tarjota veloituksettomia palveluja ja pitää kuntavero
matalana. Vaikka miten päin mietittäisiin, on kaupungin talouden tasapainossa
pitäminen ainoa konsti saada aikaan hyviä ja mieluisia asioita asukkaille ja
yrityksille. Rapautuneen talouden kunnissa ei kuntalaisia ilahduttavia
päätöksiä tehdä. Rahalle on helppoa keksiä hyvää käyttöä, mutta rahan hankkimiseen
tai kustannusten alentamiseen jaksavat
harvemmat syvemmin paneutua.
Verot
ja talouden tasapaino
Vuosittain
talousarviota tehtäessä tulee tarkastella rinnakkain tulevan vuoden tuloja ja
menoja. Jos on varaa, jotain uutta mukavaa voidaan suunnitella. Muussa
tapauksessa on hoidettava lain määräämät kaupungin tehtävät ja sen pitää
silloin riittää. Viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana kaupungin
työntekijöiden palkoista ja ostetuista palveluista, kuten esimerkiksi
erikoissairaanhoidosta aiheutuneet kustannukset ovat nousseet kymmenen
miljoonan euron verran ja sama menojen kasvukehitys näyttää jatkuvan
tulevinakin vuosina. Muutama vuosi sitten ateria- ja siivouspalvelujen sekä
kiinteistönhoidon toimialoille tehtiin uusi palvelustrategia ja toimintatapoja
parannettiin. Sen ansiosta säästetään yli 800.000 euroa vuosittain. Samaa hyvää
työtä tulisi jatkaa muillakin toimialoilla.
Poikkeuksellinen
vuosi 2020 on Naantalillekin taloudellisesti rankka. Vaikuttaa huolestuttavasti
siltä, että vuoden aikana tehdään 5-10 miljoonaa euroa alijäämää. Sitä ei
kuitenkaan ole syytä lähteä hoitamaan veroja korottamalla, vaan käyttää
aikaisempien vuosien ylijäämää poikkeustilanteen kustannusten kattamiseen.
Jos
Naantalissa noudatetaan jatkossakin demokratian hyviä periaatteita ja
huolehditaan talouden tasapainon säilyttämisestä, ei meillä pitäisi olla
hätäpäivää.
Jan Lindström, kaupunginhallituksen pj
Nasta lehden artikkeli, toukokuu 2020