Kaupunginvaltuusto hyväksyi talousarvion ensi vuodeksi

Kaupunginvaltuusto hyväksyi talousarvion vuodeksi 2022 ja taloussuunnitelman vuosiksi 2023-2025.

Naantalin talous ja palvelut ovat tällä hetkellä erinomaisessa kunnossa, mutta tulevaisuus näyttää harmaalta. Suurin syy epävarmuuteen liittyy hyvinvointialueuudistukseen, joka vie kaupungin verotuloista yli puolet. Verotulojen määrä putoaa nykyisestä noin 99 miljoonasta vuonna 2023 noin 47 miljoonaan euroon. Valtionosuudet eli raha, jolla valtio tukee kuntien perustoimintaa, kuten kouluja, pienenee neljännekseen.

Hyvinvointialue huolehtii jatkossa eli 1.1.2023 lähtien sosiaali- ja terveyspalveluistamme sekä pelastustoiminnasta. Samalla kulut siirtyvät alueelle sekä lähes puolet eli noin 550 henkilöä kaupungin palveluksesta. Miten palvelut jatkossa toimivat on hyvinvointialueen päätösvallassa. Hyvinvointialueen päätöksiin voi vaikuttaa äänestämällä naantalilaisia ehdokkaita tammikuun vaalissa.

Tori- ja tapahtumapaikka Saaristo-Naantalin kyläkeskuksiin

 

Rymättylän keskustassa oli keskeisellä paikalla tori ennen uuden S-kaupan rakentamista ja torialue oli asukkaiden mukaan luvattu järjestää jatkossakin, mutta nyt toria ei enää ole.

Me allekirjoittaneet ehdotamme, että Rymättylän keskustaan rakennetaan uusi torialue asianmukaisine rakennelmineen.

Paikka voi olla esim. S-kaupan ja kierrätyspisteen läheisyydessä tai muussa keskustan tuntumassa olevassa sopivassa paikassa.

Samalla tulisi myös varmistaa, että muissakin kyläkeskuksissa, kuten Merimaskussa, Velkualla ja Röölässä on vastaavat tori- ja tapahtuma-alueet yhdistysten ja järjestöjen sekä yritysten käytössä.

 

Naantalissa 20.9.2021

 

Jan Lindström

Isäni Alpo Lindström on poissa

 

Alpo Lindström syntyi 23.1.1936 Uudenkaupungin ulkosaaristossa, Tevaluodossa Leon ja Edithin toisena lapsena. Leo oli kotoisin lähisaaresta ja Edith Ahvenanmaan Jurmosta.

Leo sai työn luotsina ja perhe muutti Naantaliin. Perhe kasvoi vielä kolmella lapsella. 1950-luvun lopulla saatiin hankittua oma talo Puistotien ja Torikadun kulmasta.

Alpon lapsuutta varjosti sota. Pieni poika lähetettiin sotalapseksi vauraaseen Etelä-Ruotsiin. Vielä aikuisenakin Alpo palasi omien lastensa kanssa vierailemaan Ruotsin-perheessään. Yhteydenpito jatkui läpi elämän.

Alpo kävi keskikoulun ja sai työpaikan Naantalin tullikamarilta, jossa eteni tullivalvontatarkastajaksi. Työssä Alpolla oli etua kielitaidostaan: Suomen lisäksi sujui ruotsi ja hän pärjäsi myös saksan ja englannin kielillä. Alpo oli tunnollinen ja pidetty työkaveri.

Keskikoulussa Alpo tapasi tulevan vaimonsa, Pirkko Thusbergin. Pari avioitui vuonna 1959. Jan syntyi seuraavana vuonna, Anne sitä seuraavana ja Mari kymmenen vuotta myöhemmin. Perheen talo rakennettiin Naantalin Taimoon, Mäntykaarelle.

Alpoa ja Pirkkoa yhdisti intohimoinen urheiluharrastus. Pirkko voitti Naantalin Löylyn edustajana nuorten suomenmestaruuden viestisuunnistuksessa. Alpo heitti kiekkoa ja juoksi pika-aitoja. Moukarinheiton nuorten piiriennätys oli vuosikymmenten ajan Alpon nimissä. Urheilu-ura jatkui jääkiekon pelaajana ja myöhemmin valmentajana. Alpo toimi edustusjoukkueen johtajana ja VG-62 jääkiekon johtokunnassa.

Esikoispoika Jan oli vaihto-oppilasvuotenaan USA:ssa nähnyt tyttöjen pelaavan ringetteä ja Alpo keräsi tyttöjoukkueen, joka aloitti lajin harjoittelun ja pelaamisen Naantalissa vuonna 1979. Alposta tuli VG-62:n ringettejaoston puheenjohtaja ja yksi Suomen Ringetteliiton perustajista. Pohjoisamerikkalaisten kanssa perustettiin Kansainvälinen Ringetteliitto, jonka hallitukseen Alpo valittiin. Lajin parissa matkoja tehtiin Kanadaan, Itävaltaan, Saksaan, Ruotsiin ja Tšekkoslovakiaan.

Käsistään kätevä Alpo valmisti katkenneista jääkiekkomailoista ringettemailoja, joita hän myös maalasi talonsa kellarissa. Alpon johdolla VG-62 voitti kymmeniä mestaruuksia sekä juniori- että naisten sarjoissa. Perheen kuopus Mari oli mukana voittoisassa joukkueessa.

Alpo oli parikymmentä vuotta Naantalin liikuntalautakunnan jäsen. Hän sai mm. Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomitalin kullatuin ristein vuonna 1991 ja Ringetteliiton kultaisen ansiomerkin hieman myöhemmin. Alpo nimettiin myös Naantalin Kunnon Kuntalaiseksi.

Pirkko Lindström menehtyi sairauteen vuonna 2001 ja Alpo solmi toisen avioliittonsa  entisen työkaverinsa Raijan kanssa 2008.

Alpo oli esikuva ja tukija monelle nuorelle. Hän oli rakas isä ja ukki, jolle hetket perheen kanssa mökillä Tevaluodossa olivat tärkeitä. Alpo ehti tutustua myös useampaan lapsenlapsenlapseensa viimeisinä viikkoinaan.

12.7. Alpon voimat ehtyivät 85 vuoden iässä. Siunaustilaisuus pidetään Hakapellon kappelissa 13. elokuuta.

(Kuva muutaman vuoden takaa, kun Alpo nimettiin VG-62 ry:n toiseksi kunniajäseneksi. Vasemmalla silloinen VG:n pj Kirsi Viro, Ringettejaoston pj Samu Rissanen, Alpo, Pauno Kymäläinen, ensimmäinen kunniajäsen sekä minä oikealla)

Kaupunginvaltuusto hyväksyi tilinpäätöksen 2020

Kiitos henkilöstölle erinomaisesta työstä koronavuoden aikana. 
Erityisesti kiitos kaupunginjohtaja Jouni Mutaselle hyvin hoidetusta organisaatiosta ja tavoitteiden toteuttamisesta. Jouni on taitava, kokenut ja sitoutunut kaupunginjohtaja.

Kaupunki kasvaa, muuttovoitto oli 180 henkilöä. Uusia asuntoja valmistui 231 kpl.

Ikäystävällinen Naantali ohjelma eteni ja päätöksiä uusista tiloista tehdään tänä vuonna.

Investoinnit hoidettiin tulorahoituksella. Palveluverkko eli koulujen ja päiväkotien rakentaminen ja korjaaminen etenee suunnitellusti. Palvelut toimivat ja saavat kiitosta.

Kunta-10-, kuntabarometri-, yritysystävällisyys- ja palvelutyytyväisyys sekä kuntatutka antoivat Naantalille erinomaiset arvosanat.

Tulevaisuuteen liittyy haasteita, Nesteen jalostamon lakkautus pienentää yhteisöveroa ja sen tilalle perustettiin kehitysyhtiö houkuttelemaan uusia yrityksiä. 
Soteuudistus etenee ja tuo haasteen talouteen ja palveluihin.

Jatkossa tarvitaan malttia talouden hoidossa sekä uusien palveluiden ja investointien priorisoinnissa.

Ylen kuntatutka, Naantali kovassa kunnossa !

 

Palvelutalolle löytyy sopiva ja kaavoitettu tontti Luonnonmaalta ja Nuhjalasta

 Luonnonmaan perhetalon alueella on valmiiksi kaavoitettuja vaihtoehtoja palvelutalolle

Aurinkosäätiön tontti on täyteen rakennettu ja vieressä on puistoa ja viheraluetta.

Viiden kaupungin johto keskusteli yhteistyön edistämisestä Turun seudulla

 Tiedote 21.4.2021

Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin ja Liedon kaupunginhallitusten ja -valtuustojen puheenjohtajat ja kaupunginjohtajat kutsuttiin keskiviikkona keskustelemaan seudullisen yhteistyön kehittämisestä. 

Etänä järjestetyssä tapaamisessa keskityttiin strategisten painopisteiden asettamiseen. Yhteistyön haluttiin olevan asialähtöistä, sillä byrokratian sijaan tarvitaan lisää vaikuttavuutta.  

Osallistujilla oli yhteisymmärrys siitä, että Turun ydinkaupunkiseudulla on tarpeen vahvistaa edunvalvontaa sekä kansallisen ja EU-rahoituksen saamista. Elinvoimaisuus, infrahankkeet, koulutus sekä vapaa-ajan toiminnot listattiin asiakokonaisuuksiksi, joissa nykyistä tiiviimmällä ja systemaattisemmalla yhteistyöllä saataisiin parannettua seudun asukkaiden palveluja ja aikaan säästöjä.

Keskustelua alustettiin käymällä läpi Tampereen kuntayhtymämallia, jossa on mukana yhteensä kahdeksan kuntaa, ja jonka väestöpohja on yhteensä lähes 400 000 asukasta. Tampereen mallin pohjalta voisi rakentaa Turun seudulle vastaavaan foorumin, mutta pienempänä ja ketterämpänä.  

Ajatuksia vaihdettiin mahdollisen kokoonpanon sekä toiminta- ja rahoitusmallin lisäksi myös aikataulusta. Tapaamisen lopputulemana todettiin, että keskustelua seutuyhteistyöstä jatketaan kaupungin- ja kunnanhallituksissa. Toukokuussa palataan yhteiseen neuvottelupöytään. Tavoitteena on tehdä päätökset seudullisen yhteistyöfoorumin perustamisesta uusien valtuustojen aloitettua toimintansa. Uudenlainen, tiiviimpi ja vaikuttavampi seutuyhteistyö voisi alkaa vuoden 2022 alusta.    

Kaupunginhallitusten ja -valtuustojen puheenjohtajat

Turku, Kaarina, Raisio, Lieto ja Naantali

Naantalin Neste ja seudullinen rakennemuutos

 

Viime vuoden syksyllä Naantalia järkytti ja hämmensi Nesteen ilmoitus öljynjalostamon toiminnan lopettamisesta. Jalostamo on ollut olemassa koko 60-vuotisen elinikäni, ja lapsuuteni naapuruston äideistä sekä isistä suuri osa oli työssä Nesteellä. Joissain perheissä jopa kolme sukupolvea työskenteli jalostamolla, joka tuki merkittävällä tavalla nuorison harrastustoimintaa ja loi vaurautta kaupunkiin.

Viime vuoden lopulla yt-prosessi konkretisoi jalostamon lopettamispäätöksen, ja moni työntekijä sai tiedon työnsä loppumisesta. Joissain perheissä useampikin henkilö menetti työpaikkansa. Isku oli kova, sekä taloudellisesti että henkisesti.

Naantalin kaupunki sai pitkään nauttia suuryrityksen maksamista yhteisöveroista ja satamatuloista. Toki jo vuonna 1992 me poliitikot saimme muistutuksen siitä, että liian hyvään ei tule tuudittautua. Tuolloin Neste ilmoitti, ettei tee tulosta eikä siksi maksa myöskään yhteisöveroa. Kaupungin talousarviossa ennakoidun tulon menetys yhdistettynä 1990-luvun alun lamaan oli Naantalille suorastaan taloudellinen shokki, josta aiheutui henkilöstön lomautuksia sekä irtisanomisten uhkaa.

Nesteen maksamat satamatulot loppuivat vuonna 2014, jolloin Naantali joutui yhtiöittämään satamansa kuntalain ja EU:n kilpailulainsäädännön perusteella. Tuolloin Neste totesi, ettei kaupungin kanssa enää ollut voimassa olevaa sopimusta satamamaksujen maksamisesta, eikä näin ollen myöskään velvollisuutta maksaa. Satamamaksuasian lopullinen ratkaisu on edelleen auki.

Viime vuosina Neste on menestynyt ja sen myötä Naantalin kassaan on jälleen kertynyt huomattava summa yhteisöveroa. Jalostamon alasajon jälkeen työpaikkojen mukaan määrittyvä summa tulee olemaan merkittävästi pienempi. Myös suuri määrä alihankintatyöpaikkoja poistuu samoin kuin laitoksen säännöllisten seisakkien aiheuttama tilapäisen työvoiman tarve, jonka vaikutus on ulottunut jopa matkailualalle. Hotellit ja muut majoitusliikkeet ovat hyötyneet kesäsesongin ulkopuolella majoittuvista komennustyöntekijöistä.

Nesteen tapauksessa kyse ei ole ainoastaan yhden yrityksen toiminnan loppumisesta, vaan merkittävästä alueellisesta teollisuuden rakennemuutoksesta, johon elinkeinoministeri Mika Lintilä onneksi reagoi nopeasti ja nimitti selvityshenkilöksi kokeneen naantalilaisen yritysjohtajan ja hallitusammattilaisen, Panu Routilan.

Maaliskuun lopulla julkaistu Routilan raportti antaa hyvän ja toivorikkaan kuvan alueen uusista mahdollisuuksista. Yhteiskunnan rahoittamat syväväylä, rautatie, tieverkosto ja saatavilla olevat sähkö- ja höyryenergia ovat tärkeitä houkuttimia, kun alueelle pyritään hankkimaan uusia bio- ja kiertotalouden yrityksiä. Muutamat yritykset tekevät jo parhaillaan käytännön selvityksiä siirtyäkseen Naantaliin. Myös Neste on saatu kiinnostumaan alueen kehittämisestä ja uusteollistamisesta.

Jopa pilaantuneiden maa-alueiden ongelma saattaa kääntyä sopivalle yritykselle taloudelliseksi menestykseksi, sillä puhdistus tulee olemaan haastava ja mielenkiintoinen projekti. Konseptin kehittäminen hyödyttänee vastaavan kaltaisten alueiden puhdistajia muuallakin Euroopassa.

Joskus yhteiset haasteet ovat omiaan käynnistämään uutta yhteistyötä. Naantali on ottanut aktiivisen kokoonkutsujan roolin, kun Turun, Raision ja Naantalin viranhaltijat sekä poliitikot ovat perustamassa seudullista kehitysyhtiötä, johon kaavaillaan mukaan myös yrityksiä. Tavoitteena on, että vielä tämän vuosikymmenen aikana Nesteen alueelle pystyttäisiin luomaan uusia työpaikkoja tuplasti jalostamon viimeisiin vuosiin verrattuna.

Bio- ja kierrätysteollisuuden laitteistot vaativat samalla tavalla käyttö- ja kunnossapitohenkilöstöä kuin öljynjalostamonkin laitteet. Turun yliopiston uusi teknillinen tiedekunta tuottaa varmasti tarpeellisia osaajia uusien teknologioiden kehittämiseen. Osa Nesteen työntekijöistä ehtii todennäköisesti eläköityä ennen kuin suurempi määrä työpaikkoja alueelle syntyy. Yhtiön järjestämä muutosturva, työllisyystoimenpiteet ja tukipalvelut pienentävät osaltaan työntekijöihin kohdistunutta iskua.

Jan Lindström on Naantalin kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

Nesteen alueen selvityshenkilö Panu Routilan raportti julkaistiin tänään 25.3.21

 Panu Routilan raportti tuo esille useita eri tulevaisuuden mahdollisuuksia alueelle.

Alla muutamia  toimijoita, joiden kanssa työtä jatketaan.

IKÄYSTÄVÄLLINEN NAANTALI - VALTUUSTO 15.3.21

 

Vanhuspalvelulain mukaan kun­nan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hy­vin­voin­nin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tu­ke­mi­sek­si sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon jär­jes­tä­mi­sek­si ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asu­mis­ta ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Suunnitelman hyväksyy kun­nan­val­tuus­to ja se on tarkistettava valtuustokausittain. Edellinen ohjelma on vuodelta 2015.

Vanhimmissa ikäluokissa voimakas kasvu

Suomi vanhenee, näin käy myös Naantalissa. Vuonna 2020 joka neljäs naantalilainen on yli 65-vuotias, luku on Turun ympäristökuntien korkeimpia. Yli 75 vuotiaiden määrä kasvoi vuodesta 2008 vuoteen 2019 51% ja tilastokeskuksen tuoreimman ennusteen mukaan ikäluokan kasvu vuodesta 2020 vuoteen 2040 on 105%. Vanhimman ikäluokan eli yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa vuodesta 2020 vuoteen 2040 203%.

Vanhempien ikäluokkien määrän kasvaessa myös palvelujen ja hoidon tarve lisääntyvät voimakkaasti, jonka johdosta ikäihmisten palvelurakennetta tulee tarkastella kriittisesti ja uudistaa vastaamaan palvelutarpeen kasvua. Palvelurakenteen ja -tuotannon uudistamisen tavoitteena on saada raskaimpien palveluiden tarvetta suhteellisesti pienemmäksi. Palvelutuotannon painottumisella ennakoivaan toimintaan parannamme ennen kaikkea ikäihmisten elämänlaatua ja hyvinvointia, mutta hillitsemme myös palvelutuotannon kustannuksia.

Tämä käy erityisesti esiin Anu Olkkonen-Nikulan asiantuntijaselvityksestä, jossa painotetaan vanhusten ennaltaehkäisevää toimintaa palvelutarpeen hillitsemiseksi. Siihen meidän tulee pureutua tulevien vuosien aikana.

Meillä on nykyisin noin 130 tehostetun palvelun hoitopaikkaa ja oheisesta selvityksestä käy ilmi, että tarve lisääntyy noin 40-50 paikalla joka viides vuosi. Tarvitsemme siis uudet yksiköt melko tiheään tahtiin. Nykytiedon perusteella halutaan ikäihmiset ja palvelun tarvitsijat kerralla hoidon pariin, josta heidän ei enää tarvitse muuttaa pois eli palveluasunnot ja tehostetun palvelun yksiköt tulisi sijaita samassa kokonaisuudessa.

Vanhuspalvelulain 1.10.2020 voimaan tulleissa muutoksissa vähimmäishenkilöstömitoituksesta iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa säädetään jatkossa laissa.

Vanhuspalvelulakiin on lisätty myös säännökset henkilön toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnissa käytettävästä RAI-arviointivälineistöstä. Kuntien on aloitettava RAI-järjestelmän käyttö viimeistään 1.4.2023. Naantalissa RAIarviointivälineistö on otettu käyttöön kotihoidossa. Tehostetussa palveluasumisessa käyttöönotto on suunniteltu tälle vuodelle.

Kyseessä ei siis ole joku Naantalin oma mittaristo tai kuten julkisuudessa on kuvattu ”kiristetty kriteeristö” vaan lain vaatimus, jota me toteutamme! RAI -arviointivälineistössä tilanteen arviointiin osallistuu useampi ammattilainen pidemmällä aikavälillä, joten se kuvaa paremmin henkilön todellista palvelutarvetta.

Naantalin kaupunki ottaa ohjelman ja sen suositukset vakavasti.

Aurinkosäätiön anomus uudesta yksiköstä tuli kaupungille vuoden 2019 lopulla. Kaupunki otti hankkeen viipymättä mukaan kavoitusohjelmaan viime keväänä.

Kaupunginhallitus päätti 1.3.2021 kokouksessaan, että markkinavuoropuhelu ikäihmisten palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen yksikön hankintaa varten voidaan käynnistää.

Tavoitteena on käydä markkinavuoropuhelu erilaisten toimijoiden kanssa kevään aikana. Kevään aikana kartoitetaan myös eri tontit, joihin palveluasuminen voidaan sijoittaa. Vaihtoehtoja on tällä hetkellä useita.

Aurinkosäätiön palvelutalon tontti on jo täyteen rakennettu, joten siihen ei laajennusta nopealla aikataululla ole mahdollista rakentaa. Puistoon ei voi rakentaa palvelutaloa ja ympäristön asunto-osakeyhtiöt ovat ilmoittaneet valittavansa päätöksestä, mikäli puistoa tähän tarkoitukseen kaavoitetaan. Aurinkosäätiön nykyinen paikka on myös hankala sen vuoksi, että siinä on hankala mäki, joka vaikeuttaa ja vaarantaa vanhusten liikkumista, varsinkin näin talviaikana.

Terveyskeskuksen tontilla on vielä rakentamisoikeutta, mutta lienee parasta jättää se terveyskeskuksen laajenemisvaraksi tulevaisuuteen.

Nuhjalasta ja Luonnonmaan perhetalon ympäristöstä löytyy kaupungin omistamat tontit, joita voitaisiin tähän tarkoitukseen käyttää. Matkan varrella on tullut esiin myös muitakin mahdollisia vaihtoehtoja mm. Merimasku, joita nyt selvitetään.

Vanhan S-marketin tontin hinta ei mahdu ARA -säännösten sisälle, valitettavasti. Tulevasta linja-autoaseman tai entisen valtion virastotalon korttelista sopiva tontti voisi löytyä. Toisaalta palvelutalo olisi hyvä sijoittaa paikkaan, jossa vanhusten ulkoilulle olisi rauhallinen ja suojaisa alue. Myös yhteisöllisyyttä tulee harkita, Luonnonmaalla sellainen löytyisi perhetalon yhteydestä, päiväkotilaiset, koululaiset ja vanhukset olisivat samassa pihapiirissä. Joukkoliikenteellä tulee pystyä sujuvasti asioimaan kohteessa.

Soteuudistus vaikuttaa rakennuttamis- ja operaattoripäätökseen. Tällä hetkellä kannattaa tarkkaan miettiä mitä rakennetaan omaan taseeseen ja kenen palkkalistoille henkilöstö palkataan. Itse kannatan ulkopuolista rakennuttajaa sekä ulkpuolista toiminnan järjestäjää, jotta rakentamiseen tarvittavat velat eivät jää meille naantalilaisille maksettavaksi, kun järjestämisvastuu siirtyy maakunnalle.

Asiat etenevät suunnitelman mukaan ja nopeaan tahtiin. Tarve on laajasti ymmärretty.

Ikäystävällinen Naantali

 

Raimo Vahtera kiinnitti mielipidekirjoituksessaan (TS 28.2.) huomiota merkittäviin asioihin. On tärkeää, että ikäihmisten mielipiteitä kuullaan, kun on kyse heitä koskevista asioista. Naantalin vanhusneuvosto on antanut lausuntonsa Ikäystävällinen Naantali -ohjelmaluonnoksesta 25.2. ja siinä esitetyt asiat tullaan huomioimaan, kun ohjelma etenee ja päätöksiä tehdään.

Vahtera kiinnitti huomiota ikäihmisten asumispalvelujen sijoituspaikkaan. Naantalissa on tavoitteena, että kun ikäihminen kerran siirtyy palveluasumisen piiriin, hänen ei enää uudelleen tarvitsisi muuttaa uuteen paikkaan siinä vaiheessa, kun hän tarvitsee lisää palveluja. Tästä syystä uuden Naantalin kohteen tulee sisältää sekä kevyempää palveluasumista että tehostettua palveluasumista, jossa henkilökunta on paikalla läpi vuorokauden.

Naantalissa tarkastellaan tällä hetkellä useitakin sijaintivaihtoehtoja.  Terveyskeskuksen ympäristö olisi hyvä paikka, mutta lienee viisasta säästää alue terveyskeskuksen laajentumistarpeille. Kaavoitustarkastelussa on myös Naantalin Aurinkosäätiön palvelukeskuksen viereinen, asemakaavan mukainen viheralue, Hallinpolun päässä. Hyvällä suunnittelulla se saattaisi olla mahdollista ottaa vanhusten asumispalvelujen käyttöön. Kyseisen alueen kaavoitusprosessi, joka käynnistettiin Kokoomuksen edustajien ehdotuksesta, vie kuitenkin useamman vuoden, eikä siten vastaa akuuttiin tarpeeseen.

Jos pohditaan saaristoalueiden suunnan palveluja, Luonnonmaalle valmistuvan perhetalon viereen voisi aloittaa palvelutalon rakentamisen hyvin nopeasti, jo ensi vuonna. Toinen nopean rakentamisen mahdollistava kohde on Nuhjalassa, Naantalin Aurinkoisen leipomon ja kahvilan länsipuolella. Nämä molemmat tontit ovat kaupungin omistuksessa. Nuhjalassa myös entisen seurakuntatalon rakentamaton tontti voisi olla yksi vaihtoehto. Tosin se on turhan ahdas, sillä palvelutalolla tulee olla myös piha ja ulkoalueita.

Vanhusten palveluasumisen sijoittuminen keskustaan tarjoaisi asukkaille keskustan palvelut, kuten kaupat, torin ja kahvilat kävelyetäisyydellä. Toisaalta sijoittuminen Luonnonmaan perhetalon yhteyteen voisi tukea toivottua sukupolvien välistä yhteisöllisyyttä. Kauppapalvelut ja julkisen liikenteen pysäkit sijoittuvat lähelle niin perhetalon luona kuin Nuhjalassakin.

Riippumatta siitä minne ikäihmisten palveluasumista sijoitetaan, rakentaminen tulee aloittaa mahdollisimman pian, jotta Naantalissa pystytään vastaamaan vanhusten asumispalvelujen kasvavaan tarpeeseen.

Jan Lindström, Naantalin kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Kok.

Kannanotto Turun seudun yhteistyön tiivistämiseksi

 

Ihmisten arki ei tunne kuntarajoja 

Turun seutu on Suomen merkittävimpiä kaupunkikeskittymiä. Ihmiset ovat kohdanneet toisiaan ja käyneet kauppaa samoilla seuduilla jo useiden vuosisatojen verran, ja seudun kehitys on viime aikoina vain kiihtynyt. Edes koronavirusepidemian varjo ei ole heikentänyt lounaisrannikon loistoa. Ilman uusia ideoita ja tahtoa kehittyä kasvu ei kuitenkaan jatku loputtomiin.

Seudun kunnille on muodostettava pysyvä yhteistyöelin. Yhdessä tehtävät asiat jäävät toteutumatta, ellei niitä varten tehdä selkeää rakennetta, jonka avulla asioita linjataan yhdessä. Tarvitaan oma seudullinen toimielin, johon Turku ja ympäryskunnat saavat oman edustuksensa. Toimielimen tehtävänä on suunnitella kuntien yhteisvoimin seudullisen edunvalvonnan linjauksia. Lisäksi on keskusteltava maankäytön ja rakentamisen, seudullisen liikennejärjestelmän, sivistyksen ja kulttuurin, elinvoiman ja markkinoinnin yhteistyöstä.

Kunnat valitsevat omat edustajansa, ja toimielimelle tuotetaan valmistelua kuntien toimesta. Vuosittain toteutetaan myös kaupunkien hallitusten yhteiskokous, jossa keskustellaan avoimesti seutua koskevista ajankohtaisista teemoista.

Yhteistyötä tiivistetään kuntajohtajien ja valtuutettujen kesken. Keskusteluyhteys vakiintuu, ja yhdessä tehtävät asiat eivät jää vain kertaluontoisiksi kokeiluiksi.

Tavoitteena on Turun seudun merkittävä vetovoimaisuuden sekä elinvoiman kasvu. Yrityksille tulee olla nykyistäkin houkuttelevampaa asettua seudulle. Talous kasvaa ja työllisyys paranee, jolloin palvelut turvataan. Ihmisten arki ei tunne kuntarajoja. 

Sini Ruohonen Matti Alander  Elisa Vuorinen 

Jan Lindstöm               Mari Mikkola              Sisko Hellgren

 

Rakentaminen ja maankäyttö

-          Suomen eurooppalaisimman seudun yhteys Tukholmaan hyödynnetään täysimääräisesti, ja aloitetaan tiiviimpi yhteistyö kaupunkiseutujen sekä yrityselämän kanssa.

-          Rakentamisen edellytyksiä Turun seudulla vahvistetaan ja nopeutetaan.

-          Liikkuminen helpottuu joukkoliikenteellä sekä omalla autolla.

-          Kehätietä kehitetään logistiikan parantamiseksi.

-          Seudun virkistysalueita parannetaan entisestään.

Sivistys ja kulttuuri

-          Toisen asteen ammatillinen sekä aikuiskoulutus muodostavat toimivan kokonaisuuden koko seudun alueella.

-          Kootaan yrittäjyyskasvatuksesta erillinen ohjelma yhdessä elinkeinoelämän kanssa.

-          Seudun urheilu- ja kulttuurielämän edellytykset nostetaan maan huipulle.

-          Huolehditaan erikoisluokkien ja erityislukioiden seudullisesta kehittämisestä.

Elinvoima ja houkuttelevuus

-          Turun saaristo on vähintään lapin veroinen matkailukohde. Kansallisia investointeja pitää saada ohjattua saariston kehittämiseen.

-          Saariston rengastien houkuttelevuutta nostetaan merkittävästi parantamalla liikkumismahdollisuuksia niin autolla kuin pyörällä. Reittiä on tehtävä kaikille turvalliseksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi koko matkalta.-           

-          Yritysten kanssa tehdään entistä parempaa seudullista yhteistyötä. Lisätään vuoropuhelua ja tehdään päätöksenteosta ennakoitavampaa.

Maailman paras paikka ?

 

Tilastokeskuksen julkaisemien maavertailujen mukaan Suomi on maailman vakain, vapain, onnellisin ja turvallisin maa. Kuntaliiton viimekesäisessä tutkimuksessa Naantali sai asukkailtaan vertailtujen saman kokoluokan kuntien parhaat arviot tyytyväisyydestä oman kunnan palveluihin ja niiden saatavuuteen. Vaikuttaa siltä, että saamme elää yhdessä maailman parhaista kaupungeissa. 

Tyytyväiset naantalilaiset

Erityisen tyytyväisiä naantalilaiset ovat terveydenhoidon palveluihin. Lähes 90 prosenttia vastaajista on tyytyväisiä sekä päivähoitoon että kouluihin. Lähes samoihin lukemiin yltävät kaupungin tarjoamat kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Kirjastojen palveluihin tyytyväisiä vastaajista on huimat 93 prosenttia. Eipä jää Naantalin tekninen sektorikaan huomiotta, sillä Naantali erottuu edukseen erityisesti asukkaiden tyytyväisyydessä teiden ja katujen hoitoon, ympäristön siisteyteen sekä joukkoliikenteeseen. Tärkeimpinä asioina naantalilaiset näkevät hyvän asuinympäristön, hyvät palvelut ja luonnonläheisyyden. Myös asioiden hoito kunnan kanssa koetaan hyväksi. 

Politiikka on yhteistyötä

Tyytyväisyys palveluihin ja niiden saavutettavuuteen ovat merkittävässä yhteydessä naantalilaisten mielipiteeseen Naantalin päätöksentekijöistä ja poliittisesta päätöksentekokyvystä. Se, että naantalilaiset ovat tyytyväisiä palveluihin, on paras mahdollinen palaute poliitikoille, jotka ovat päätöksiä palvelujen järjestämisestä tehneet. Naantalissa Kokoomus on pitkään suurimpana puolueena ollut vahvasti mukana tehdyissä ratkaisuissa. Tosin yksinään ei politiikassa saa aikaan mitään, eikä yksi puolue pysty maailmaa parantamaan. Poliittinen päätöksenteko vaatii yhteistyötä, keskustelua ja kuuntelua yli puoluerajojen. Toisten kanssa se on helpompaa, toisten kanssa haasteellisempaa, kuten ihmiselämässä muutenkin. Viime kädessä demokratiassa enemmistö päättää asioista ja vastaa siitä, että päätökset tehdään kotikaupungin parhaaksi. Naantalissa päätöksenteko toimii ja asioita saadaan onnistuneesti eteenpäin, kuten tulokset osoittavat.

 

Palvelutalo ikäihmisille

Päättymässä oleva neljän vuoden mittainen valtuustokausi ja varsinkin viime vuosi 2020 olivat monin tavoin haasteellisia. Olemme kuitenkin pystyneet pitämään Naantalin talouden hyvässä kunnossa ja meillä on ollut varaa parantaa ja laajentaa kuntalaisten palveluita. Se näyttää saavan kiitosta naantalilaisilta. Hyvä linja jatkuu edelleen, sillä ensi vuonna aloitamme uuden palvelutalon rakennuttamisen ikäihmisille. Sen sijaintipaikasta päätetään tämän kevään kuluessa. 

Osaava ja motivoitunut henkilöstö

Hyvien palvelujen käytännön toteuttamisesta saamme ensisijaisesti kiittää osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöämme. Moni terveydenhuollon, sosiaalitoimen, opetuksen ja varhaiskasvatuksen toimialueella työskennellyt on koronavuotena joutunut venymään kaupunkilaisten hyväksi. Suuri kiitos teille ja kaikille muillekin kaupungin palveluksessa toimiville erinomaisesta työstä ja jaksamisesta. 

Palvelut rahoitetaan verotuloilla

Tuoreen maakuntaennusteen mukaan myös yrittäjät ovat tyytyväisiä kaupungin kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tämä on tärkeää erityisesti Nesteen jalostamoalueen uudelleen teollistamisessa. Jalostamotoiminnan loppuessa tarvitsemme tilalle uusia innovatiivisia yrityksiä, jotka työllistävät nykyiset jalostamon työntekijät sekä vieläpä mahdollisesti huomattavan määrän uusiakin työntekijöitä. Tarvitsemme kaikkien alojen uusia yrityksiä ja työpaikkoja, jotta Naantalin talous pysyy vahvana ja kaupungin vetovoima säilyy. Yritykset ja työntekijät kasvattavat kaupungin verotulojen määrää, ja niillä verotuloillahan ne hyvät palvelut rahoitetaan. 

Jan Lindström, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Kok.

Nasta 1/2021

Nasta 1/2021, Maailman paras paikka?

 

Kokoomuksen virtuaalinen kuntavaalikiertue - Naantalin osuus

 

Kokoomuksen kuntavaalikierros Naantali 30.1. klo 15.00 – 15.15 toteutus

 

• Keskustelua yrittäjyydestä, työllisyydestä ja taloudesta Naantalissa

 

Käsikirjoitus: Aikataulu klo 15.00                 

 

Naantalin nuoret Toivot introvideo.

 

Tilaisuuden juontaja Naantalissa vaalipäällikkö Tuija Leinonen vastaa kysymykseen lyhyesti ja ottaa tilaisuuden juonnon itselleen kertoen:

                               

A)     Esittelyt 

B)     Aiheen

C)      Kh:n pj Jan Lindström kertoo Naantalin tilanteen keskustelu-aiheista: yrittäjyydestä, työllisyydestä ja taloudesta

Naantalin taloudelle, työllisyydelle ja yrittäjyydelle tärkeitä asioita ovat:
- E18 tien eli Eurooppalaajuisen TEN-T verkoston ulottaminen Turun kehätieltä Naantaliin tämän vuosikymmenen aikana. Suunnittelumääräraha myönnettiin viime vuoden lopulla ja suunnittelu kestää noin 4 vuotta ja sen jälkeen toivottavasti päästään hanke toteuttamaan. Rahaa toteutukseen tarvitaan suunnitelmien ja kustannusarvion valmistuttua.
Hanke on tärkeä Naantalin Sataman liikenteen takia, mutta myös teollisuuden ja yritysten etu. 
- Nesteen jalostamoalueen uudelleen teollistaminen. Ensinnäkin tarvitaan Nesteen suostumus siihen, että alue saadaan uuteen käyttöön ja sen jälkeen selvitetään pilaantuneiden maiden määrä sekä puhdistuksen kustannus ja aikataulu. 
Nesteen alueelle johtaa yhteiskunnan rahoin tehty syväväylä, rautatie ja tieverkosto. Nämä olisi hyvä saada tehokkaaseen käyttöön jatkossakin. 
Lisäksi jalostamo työllistää alihankkijoina yli 50 paikallista PK -yritystä, joille tulisi saada vastaavia muita töitä alueelta. Henkilöstön väliaikaiseen työllistämiseen tulisi saada valtion tukea, kunnes he työllistyvät alueen uusiin yrityksiin.
- Kolmantena saariston elinvoimasta huolehtiminen ja kehittäminen.
EU:n ja valtion investointi- ja tukirahoja tulisi saada saariston liikenne-, ja kevytliikenneväylien sekä matkailua palvelevien investointien käyttöön.

Näillä kolmella asialla on suuri merkitys Naantalin talouteen, työllisyyteen sekä yrittäjyyteen.

D)     Puolueen varapj Antti Häkkänen kommentoi

E)      Eduskuntaryhmän pj Kai Mykkänen kommentoi

F)      Paikallinen kansanedustaja Anne-Mari Virolainen kommentoi: Yhteistyön merkitys

G)     Valtuustoryhmän pj Tero Tavion kommenti

H)     Yrittäjä Toni Forsblomin kommenti

 

 

 

o        Kokoonpano Teamsissä: Tuija Leinonen (juontaja), Tero Tavio, Jan Lindström, Toni Forblom, Hanna Gustafsson ja kaikki ehdokkaat

 

o          Valtakunnan vieraat: Antti Häkkänen, Kai Mykkänen ja Anne-Mari Virolainen

 

Tyytyväiset naantalilaiset – mutta miten käy tulevaisuudessa?

 

Kuntaliiton tuoreen tutkimuksen mukaan naantalilaiset ovat Suomen tyytyväisimpiä kotikaupunkinsa palveluihin.

Parhaan arvosanan sai terveyskeskuksen vastaanotto, melkein 90 prosenttia naantalilaisista on tyytyväisiä saamaansa palveluun. Seuraavina hyvän palvelun listalla ovat hammashuolto, neuvola, kouluterveydenhuolto ja kotisairaanhoito.

Varsin haasteellisella kuluvalla valtuustokaudella, jolloin Kokoomus on ollut valtuustossa selkeästi suurin ryhmä, on Naantalin talous onnistuttu pitämään hyvässä kunnossa ja meillä on ollut varaa viime vuosien aikana parantaa näitäkin palveluja. Se näyttää saavan kiitosta kaupunkilaisilta. Tänäkin vuonna palkkaamme vielä yhden uuden terveyskeskuslääkärin ja kotihoitoon saadaan useita käsipareja lisää. Myös kotisairaalan toiminta on saanut paljon kiitosta vanhusväestöltä, tarvittavat palvelut tuodaan kätevästi kotiin.

Hyvistä palveluista saamme ensisijaisesti kiittää osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöämme. Moni terveydenhuollon, sosiaalitoimen, opetuksen ja varhaiskasvatuksen toimialueella työskennellyt on koronavuotena joutunut venymään kaupunkilaisten hyväksi. Kiitos teille ja kaikille muillekin kaupungin palveluksessa toimiville erinomaisesta työstä.

Mutta mitä meidän hyville palveluillemme tapahtuu, jos ja kun Suomen nykyisen demarivetoisen hallituksen sote-suunnitelma maakunnista tai hyvinvointialueista toteutuu? Kaksi kolmasosaa Naantalin verotuloista imaistaan maakunnan kassaan ja kaikki investointeihin käytetyt lainat jäävät meidän maksettaviksemme. Valitettavasti pelkona on, että maakunnan päätöksentekijät keskittävät ja karsivat palveluja tulevina vuosina. Se ei lupaa hyvää ainakaan laajan saaristoalueemme lähipalvelujen tulevaisuudelle, tästä olen erityisen huolissani.

Turun Sanomien artikkelissa (3.1.2021) professori Arto Alanko ja turkulainen lääkintöneuvos Sakari Alhopuro pohdiskelevat ongelmia, joita sote-uudistukseen liittyy: kustannusten kasvu, kuntien jakautuminen häviäjiin ja voittajiin sekä veroasteen nousu.

Mitä sitten voimme tehdä? Toivomme kannattaa nyt laittaa siihen, että perustuslakivaliokunta katsoo sote-ratkaisun loukkaavan kunnallisen itsehallinnon periaatetta. Demarien tasapäistämispyrkimyksille ei saisi antaa periksi. Naantalin kaltaisia hyvin asiansa hoitaneita kuntia ei tulisi rangaista.

Jan Lindström, Naantalin kaupunginhallituksen puheenjohtaja, KOK