Kotihoidon tuen kuntalisä jatkuu Naantalissa alle 3 -vuotiailla.

Kaupunginhallitus päätti Kokoomuksen ehdotuksesta jatkaa kotihoidon tuen kuntalisää
alle 3 -vuotiaille.

Talousarvioraami 2014

Kaupunginhallitus hyväksyi vs. kaupunginjohtaja Sipposen ja johtavien viranhaltijoiden valmisteleman tiukan talousarvioraamin vuoden 2014 talousarviovalmisteluun.
Tavoitteena on veroprosentin jäädytys nykytasoon ja samaan aikaan velan määrän vähentäminen!

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Pirttiluodon-Karjaluodon asemakaavan.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Pirttiluodon asemakaavan Kokoomuksen, Keskustan, Kristillisten ja Perussuomalaisten äänin.
Merelliseen hienoon ympäristöön tulee 42 asuntotonttia ja kolme rivi- tai vastaavaa taloa, yhteensä noin 200 uutta asukasta.

Tilinpäätös 2012.

Vanha sanonta:

”Tikulla silmään sitä joka vanhoja muistelee”, valitettavasti näin ei ole vaan meidän on analysoitava ja tiedettävä saimmeko sitä mitä aikanaan päätimme  vai aivan jotain muuta?

Mielestämme saimme sitä mitä tilasimme: palvelut ovat edelleen kattavat ja hyvätasoiset, kuntalaiset ovat pääosin tyytyväisiä palveluihin!

Mutta ovatko ne joltain osin liian kattavat tai liian korkeatasoiset vai tuotetaanko ne tehottomasti? Onko meillä jatkossa varaa  näin hyvään palveluun  tai tehottomuuteen? Osaammeko vastata muuttuneisiin palvelutarpeisiin lapsimäärän pienentyessä ja vanhusmäärän kasvaessa?

Näihin kysymyksiin on haettu vastausta valmistelussa olevassa palvelustrategiassa ja muissa KH pyytämissä selvityksissä mm. koulujen tilantarveselvityksessä.

Tulopuoli petti 2012!

Verotulot arvioitiin jo budjetoidessa väärin ja liian korkeaksi. Vajaus oli 2,5 Me! Myös maanmyynti- ja kaavoitustulot  budjetoitiin 1,2 Me yläkanttiin! Maailmanlaajuinen taantuma ja sen aikaansaama verotulojen ja työpaikkojen vähentyminen vaikutti meidän tuloihimme enemmän kuin osasimme ennustaa!

Sama näkyy sataman tulojen pienenemisenä 1,4 Me edelliseen vuoteen.

Kulupuoli on paremmin hallussa, mutta kustannustennousu on liian korkeaa usealla sektorilla.

Kokonaisuudessaan 6,3 miljoonan alijäämä on karua kerrottavaa ja meidän jokaisen tulee siitä oppia läksymme – näin emme voi jatkaa!

Henkilöstötilinpäätös 2012.

Mikä on Henkilöstön todellinen hyvinvointi?

Kunta 10 –tutkimuksessa pärjäämme hyvin , mutta sairaspoissaolot ovat tuplat yksityiseen verrattuna!

Tuhlaamme  3 miljoonaa  sairauspoissaoloihin!

Suurin vääristymä on ateria- ja siivoustoimessa, jossa yksinään lisäkulut ovat  800 000 e. Trendi on ollut parempaan suuntaan, mutta kyllä tälle vääristymälle on edelleen tehtävä jotain!

Huonosta johtamisesta ja esimiestyöstä kertoo se, ettei kehityskeskusteluja ole pidetty suunnitelmien mukaan.

Kehityskeskustelujen hyödyntäminen tavoitteiden asetannassa, seurannassa ja henkilöstön uudelleen sijoittumisessa joustavasti ja tarpeiden mukaan. Tällä varmasti vaikutettaisiin myös työn tuottavuuden kehittymiseen positiivisesti kaupungin kannalta

Kehityskeskustelut ovat myös tärkeä työkalu eläköitymisten hallittuun hoitamiseen ja tietoisuuteen siitä milloin ihminen on jäämässä eläkkeelle tai mikä on hänen motivaationsa jatkaa pidempään työelämässä. Tulevina vuosina 2013-2015 meillä on eläköitymässä 167 henkilöä ja tämä vaatii erityistä huolellisuutta henkilöstösuunnitteluun.

Henkilöstöhallinnon raportointijärjestelmä kaipaa modernisointia, jotta pysymme ajan tasalla.

Suora lainaus hallintojohtaja Riitta Luotion  puheenvuorosta henkilöstötilinpäätöksessä:

”Uusia keinoja tuottavuuden parantamiseen pitäisi löytyä henkilöstön motivaatiosta, työn mielekkyydestä ja sen imusta sekä motivaatiota tukevasta johtamisesta.

Työpaikoilla ja –pisteissä pitäisi miettiä, miten tuodaan työn myönteiset puolet esiin ja samalla työntekijät suuntaamaan taitonsa ja osaamisensa kaupungin tavoitteiden mukaisesti.”

Miten tästä eteenpäin?

KH Palvelustrategiaseminaari 11.6, valmistuminen syksyllä 2013 yhdessä tavoiteorganisaatiomallin kanssa. Erityisesti pohdittava mitä tehdään itse ja mitä teetetään ulkopuolisilla. Miten hallintoa voidaan keventää suorittavia käsiä vähentämättä. Tehtävänkuvaukset kaipaavat selkeästi nykyaikaistamista ja päivitystä, vanhat -80 –luvun jäänteet on uudistettava!

TA 2014 raami 17.6 KH ja siinä tullaan linjaamaan tulevan vuoden ja tulevien vuosien tavoitteet talouden tasapainotukselle. Toivottavasti tämän vuoden hyvä kehitys jatkuu ja kulut pystytään pitämään kurissa ilman radikaaleja toimenpiteitä, se on varmasti meidän kaikkien etu.

Strategia 2014-2016 valmisteilla ja hyväksyttävä ennen 2014 TA.

Väestönkasvun hitaus viime vuosina huolestuttaaa meitä monia. Kaavoituksen hitaus ja elinkeinopolitiikan heikkous paistavat läpi ja niihin on jatkossa saatava ryhtiä. Tarvitsemme tervettä väestönkasvua kaupungin talouden, elinvoimaisuuden ja huoltosuhteen parantamiseksi.

Controllerin työnkuvan tarkentaminen palvelemaan tarpeitamme luotettavastsa seurannasta ja toimintojen kehittämisestä..

Kokoomuksen valtuustoryhmä ei hyväksy veronkorotusta tai lisälainan ottoa vaan talous on saatava tasapainoon kulu- ja tulopuolen hallinnalla, suuria tulopuolen lisäyksiäkään emme usko tulevan, mielummin päinvastoin sillä sataman tulot eivät tule nousemaan, maanmyynti- ja kaavoitustulot ovat maksimissaan eikä kuntalaisilta tai yrityksiltä voi liian suuria maksuja ja taksojakaan vaatia vaan ne on pidettävä kohtuullisina, mutta toki indeksikehitystä seuraten ja todelliset kulut peittäen.

Tarvitsemme jatkossa entistä selkeämmät tavoitteet , mittarit ja vertailutiedot muista kaupungeista, jotta pystymme parantamaan prosessin selkeyttä ja tulosten arviointia.

Tarvitsemme parenpaa ja nopeampaa, tilannemuutoksiin reakoivaa johtajuutta. Ja tarvitsemme pitävämmät , yksityiskohtaisemmat raamit TA valmisteluun, jotta prosessi saadaan oikeen malliin ja kustannustennousu kuriin.

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro 10.6.2013 Valtuustossa.

Naantalin kaupungin kannanotto sote –palvelurakennetta koskevan esityksen vähimmäisasukasmäärään ja poikkeamisperusteeseen

Kunta- ja sote –koordinaatioryhmän esityksen perusteella annetussa hallituksen esityksessä HE 53/2013, hallituksen esityksen HE 32/2013 tarkentamiseksi, esitetään, että alle 20.000 asukkaan kunnalla ei olisi oikeutta itse järjestää perustason sote –palveluja.

Naantalin kaupunki esittää kannanottonaan sen lisäksi, mitä kaupunki on jo 25.2.2013 valtiovarainministeriölle antamassaan lausunnossa kuntarakennelain muutoksesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteesta lausunut, että hallituksen esityksen HE 53/2013 mukainen esitys ehdottomasta ja poikkeuksettomasta 20.000 asukkaan alarajasta sote –palvelujen järjestämisvastuuseen/-oikeuteen ei ole kestävä, koska se ei ota huomioon muun muassa kuntien maantieteellisiä eroavaisuuksia ja niihin sovitettuja, jo nykyisin hyvin toimivia perustason sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita. 

Saaristoisuus huomioitava poikkeamisperusteena

PARAS-hankkeen lähtökohdista poiketen saariston erityisoloja ei ole lainkaan otettu huomioon esityksissä. Saaristo-olojen huomioon ottaminen on harvan asutuksen ja kansalaisten kielellisten oikeuksien veroinen tekijä harkittaessa perustason sote -alueen kriteereitä ja perusteita niistä poikkeamiseksi. Kansalaisten yhdenvertaisuuden takaaminen edellyttää saaristoisuutta poikkeamisperusteena harvaan asutukseen ja kielellisiin oikeuksiin rinnasteisena.

                     

Pinta-alaltaan 688 neliökilometrin saaristo-osakuntastatuksen omaava Naantali on selkeästi suomenkielisen saariston merkittävin kunta. Naantaliin liittyneistä kunnista saaristokuntia olivat Rymättylä ja Velkua. Merimasku oli saaristo-osakunta ja Livonsaaren alueen (liitetty Naantaliin nykyisestä Maskusta) osalta Maskuun liittynyt Askainen oli saaristo-osakunta.

Kaupungin alueella on ilman kiinteää tieyhteyttä olevia vakituisesti asuttuja saaria 28 kpl. Vakituisia asukkaita näillä saarilla on yhteensä 319 kpl TEM:n julkaisuja 26/2010 mukaan. Yhteysaluslinjoja ja losseja on kumpiakin kolme sekä kesä-asukkaita yli 17.000. Saaristo-olosuhteet antavat omat haasteensa palvelujen järjestämiselle.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan asukasmäärät osa-alueittain ovat seuraavat:

	31.12.2009	31.12.2010	31.12.2011	31.12.2012
Naantali yhteensä	18544	18807	18871	18824
Kanta -Naantali	14231	14255	14289	14214
Mannerpuoli	12509	12534	12534	12511
Luonnonmaa	1722	1721	1755	1703
Merimasku	1701	1707	1717	1727
Rymättylä	2182	2222	2217	2225
Velkua	250	443	436	439
Tuntematon	180	180	212	219
		Livonsaari 183

Asukasluvun ollessa nyt pyöreät 19.000 ja väestöennusteiden sekä hyväksyttyjen seudun - ja sitä tukevan Naantalin maankäytön rakennemallin perusteella kasvava, lakiluonnoksessa esitetty joustamaton 20.000 asukaslukuperuste ei ole perusteltu. Lisäksi on muistettava, että kaupungissa kesäasukkaat nostavat väkiluvun lähelle 30.000 ja lisäksi tulevat vielä matkailijat.

Edellä mainitun lisäksi Naantalin kaupungin kaupunginvaltuusto on 13.2.2012 § 1 hyväksynyt MAL –sopimuksen mukaisen Naantalin maankäytön kehityskuvan 2035 loppuraportin, jossa on todettu seuraavaa:

Saaristokeskusten kasvu (900 asukasta) jakautuu saaristoalueella tapahtuneen kasvun (kokonaismuutos 1985-2010) suhteessa seuraavasti:

􀁸 Rymättylä kk 290 (32%)

􀁸 Merimasku kk-Hellemaa 550 (61%)

􀁸 Teersalo 60 (7%)

Suluissa oleva prosentti kuvaa kasvun osuutta 1985-2010 koko saaristoalueen kasvusta (joka on ollut 1191 ilman Luonnonmaata). Kasvu vuoteen 2035 asti (900 asukasta) on jaettu keskuksiin samassa suhteessa.

Lisäksi varaudutaan hallittuun ja KHO:n vapaa-ajanasuntojen käytön vakituisena asumisena sallivan päätöksen mukaiseen haja-asutuksen kasvuun (enintään 500 asukasta). Saaristoalueen yleiskaavat mahdollistavat jopa noin 1000 asukkaan väestölisäyksen haja-asutusalueelle, jos otetaan potentiaalin lisäksi huomioon oletettavissa oleva toteuma (50-60%). Kehityskuvassa pyritään kuitenkin ohjaamaan haja-asutusalueella tapahtuvaa rakentamista edellä mainittuihin keskuksiin ja Röölän, Poikon ja Livonsaaren kyliin. Esimerkiksi Röölässä voimassa oleva osayleiskaava ohjaa suoraan rakentamista (MRL 44 § mahdollistaa noin 100 asukkaan lisäyksen kyläalueelle).

Maankäytön kehityskuva on lähtökohta ja ohje maankäyttö- ja rakennuslain mukaiselle yleiskaavoitukselle ja muulle suunnittelulle sekä alueiden käyttöönotolle.

Naantalin alueella saariston ja erityisesti ilman kiinteää tieyhteyttä olevien saarten asukkaiden asiointimatkat ovat jo nykyisellään pitkät. Luultavaa on, että mikäli kuntakoko tai sote –palvelualue edelleen kasvaisi, matkat  ja varsinkin matka-ajat pitenisivät entisestään.

Etäisimmistä Velkuan ympärivuotisesti asutuista saarista matka-aika yhteysaluksella mantereelle Teersaloon kestää enimmillään tunnin. Matka-ajat vaihteleva olosuhteiden mukaan: talvisin jääolosuhteissa matka kestää kauemmin. Matka-aika saaresta Turkuun on vähintään 1,5 – 2 tuntia. Matkan kesto Velkuanmaalta kahdella (2) lossilla Turkuun on noin 2 tuntia (2 lossiyhteyttä).

Yksistään linja-autoyhteys Teersalosta (Velkua) Turkuun kestää tunnin (1h).

Rymättylän saarista matka mantereelle Haapalan laituriin kestää maksimissaan 2,5 h (matka-aikoja: esim. Samsaari 1,5 tuntia, Ruotsalainen 20 min - 1h 55 min, Korvenmaa 1 h 05 min). Matkan kesto riippuu yhteysaluksen reitistä.

Yhteysaluslaiturilta on maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin mahdollisuus päästä kutsutaksilla Rymättylän keskustaan ja siellä vaihtaa Turkuun menevään linja-autoon. Joukkoliikenteen vuorojen supistamisesta johtuen matka-aika Turkuun on pidentynyt ja on todennäköistä, että joukkoliikennettä käyttämällä ei saman vuorokauden aikana ole mahdollista päästä takaisin saareen.

Asukkaiden palvelujen näkökulmasta uhkana olisi nykyistä vähäisemmän asukasosuuden muodostavan saaristoväestön jääminen täysin marginaaliin esimerkiksi sote -palvelurakennetta suunniteltaessa.

Naantalin terveyskeskus on hyvin toimiva. Palvelut on pystytty turvaamaan lain edellyttämällä tavalla ja tasolla sekä kuntalaisille että kesäasukkaille. Uusien toimijoiden sote -piirien ja erityisesti suurten terveyskeskusten huonot palvelutasotiedot pelottavat hyvin asioitaan hoitaneita, kokonsa puolesta riittävän suuria kuntia, kuten Naantalia. Naantalissa ei nähdä olevan tarvetta muuttaa nykyistä perustason kunnallista terveyskeskusta ja sosiaalitointa. Pidämme tärkeänä, että näiden palvelumahdollisuudet turvataan eikä niitä näivetetä vain siksi, että Naantalin asukasluku näillä näkymin vuonna 2017 jäisi vain sadoilla asukkailla alle 20.000 asukkaan vähimmäisrajan.

Näillä perusteilla Naantali edellyttää saaristoisuuden ottamista tai palauttamista poikkeamisperusteisiin esitetystä 20.000 asukkaan vähimmäisvaatimuksesta perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi. Valtioneuvosto on osaltaan tämän aikanaan hyväksynyt, kuten laki edellytti.

Saaristoisuus tulee ottaa kuntajakolain muutokseksi esitetystä selvitysalueesta sekä perustason sosiaali- ja terveyspalvelualueesta poikkeamisen perusteisiin.

Naantalin kaupungin puolesta

Naantalin talousarvioraami vuodelle 2014

Kaupunginhallitus pohtii parhaillaan tulevan vuoden 2014 talousarvioraamia virkamiesvalmisteluun.
Verotulojen arvioidaan tänä vuonna jäävän 1,5 miljoonaa alle budjetin, onneksi myös henkilöstökulut ovat laskussa, osittain sijaisten ja väliaikaisen henkilöstön pienenevän määrän takia.

Ilman korjaustoimenpiteitä ensi vuosi näyttää 4 miljoonaa pakkasta ilman veronkorotusta!
Kokoomuksen ryhmä on asettanut tavoitteeksi, ettei verotusta kiristetä eikä velkaa tehdä lisää.
Nyt etsimme keinoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
Tuloja on saatava lisää ja menoja karsittava palvelutarpeen mukaisesti, ulkoistuksilla on mahdollisuus tuottavuuden lisäämisen ja palvelujen tehostamiseen.

Raami tarkentuu kaupunginhallituksen 17.6 kokouksessa, jota ennen ryhmät miettivät keinoja tarkemmin.